G: Kehtasitteko syödä kunnolla lounaalla yläasteella?
Yläkoulu nykyään.
Tuli mieleen täältä eräästä keskustelusta.
Seiskaluokalla kova nälkä, ja ei kehdannut ottaa kunnon annosta, ettei kukaan kauhistu. Parilla kasiluokkalaisella AINA vaan 2 näkkäriä ilman voita ja vesilasi. Silloin nolotti oma annos.
Ja ruokaa piti aina vähän jättää lautaselle, kun ei kehdannut syödä kaikkea.
Onneksi ajan kuluessa, kun meni oman luokan tyttöjen kanssa syömään, niin sovittiin, että syödään kauan ja kunnolla.
Kommentit (43)
Olen sikäli onnekas, että mulla on aina ollut normaali suhde ruokaan, enkä ole koskaan ajatellut mitä muut ajattelevat syömisestäni.
Tämä on vähän hirveää kun on nälkäänäkeviä lapsia jne maailma pullollaan. Mutta meidän koulussa oli aivan karmean huonot ruuat. Meillä tehtiin aina kotona ruoka iltaisin joten ei haitannut vaikka jätin ruuan koulussa väliin aika usein. Ja huonolla ruualla en tarkoita että olisi pitänyt olla mitään sen erikoisempaa mutta ruuat eivät maistuneet miltään. Makaronilaatikossa oli vain makaronia ja kaikki salaatit olivat tyyliin raasteita joissa oli raejuustoa, kurpitsaa ja rusinoita jne.
En käynyt lainkaan syömässä. Luulin, että ei kukaan muukaan käynyt. Ei ainakaan kukaan normaali ihminen.
Kuulin vasta myöhemmin, että muut söivät sitten kotona kunnollista päivällistä. Meillä sellaista ei ollut. En siis syönyt yläasteaikaan arkena lainkaan "oikeaa" ruokaa.
Mitä ihmettä tarkoitat kehtaamisella? Viitsimistä vai ilkeämistä? Vai kenties molempia? Tätä palstaahan luetaan ympäri maan, eli saattaa tulla ihan tahattomia väärinymmärryksiä.
Vierailija kirjoitti:
En käynyt lainkaan syömässä. Luulin, että ei kukaan muukaan käynyt. Ei ainakaan kukaan normaali ihminen.
Kuulin vasta myöhemmin, että muut söivät sitten kotona kunnollista päivällistä. Meillä sellaista ei ollut. En siis syönyt yläasteaikaan arkena lainkaan "oikeaa" ruokaa.
Mitä sinä sitten söit?
En syönyt, vaikka lautaselle kyllä otin. Minulla oli hyvin pitkään uskomus, että kouluruokailulla oli tarkoitus rankaista oppilaita eikä ruokkia heitä. Mistä tämä kuvitelma minulle oli tullut? En tiedä. Vasta aikuistuessani oikeastaan opin syömään ruokaa kodin ulkopuolella.
Läskinä en kehdannut syödä yläasteella tai lukiossa lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
En syönyt, vaikka lautaselle kyllä otin. Minulla oli hyvin pitkään uskomus, että kouluruokailulla oli tarkoitus rankaista oppilaita eikä ruokkia heitä. Mistä tämä kuvitelma minulle oli tullut? En tiedä. Vasta aikuistuessani oikeastaan opin syömään ruokaa kodin ulkopuolella.
Samoin ajattelin, tosin tiedän tarkalleen mistä se johtui. Koulussa pakotettiin ottamaan iso annos ja se piti syödä, vaikka sitten oksennukseen asti. Opettaja kiersi pöytää ja huomautteli. Toki mukana oli myös hyvä annos syyllistämistä pula-ajasta ja Afrikan lapsista. Ruokahan oli ihan kamalaa varsinkin verrattuna siihen hyvään kotiruokaan mihin olin tottunut. Porkkanaraastetta, kumiperunoita, jänteenpaloja. Ei tietoakaan oikeista salaateista, puikulaperunoista ja paistijauhelihapullista...
Kehtasin ja söinkin. Meillä ei ollut kotona aina rahaa ruokaan, niin minä opin arvostamaan ilmaista koululounasta suuresti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käynyt lainkaan syömässä. Luulin, että ei kukaan muukaan käynyt. Ei ainakaan kukaan normaali ihminen.
Kuulin vasta myöhemmin, että muut söivät sitten kotona kunnollista päivällistä. Meillä sellaista ei ollut. En siis syönyt yläasteaikaan arkena lainkaan "oikeaa" ruokaa.Mitä sinä sitten söit?
Ranskanleipää ja lauantaimakkaraa kului paljon. Mehua ja omenia kesällä. Kaakaota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käynyt lainkaan syömässä. Luulin, että ei kukaan muukaan käynyt. Ei ainakaan kukaan normaali ihminen.
Kuulin vasta myöhemmin, että muut söivät sitten kotona kunnollista päivällistä. Meillä sellaista ei ollut. En siis syönyt yläasteaikaan arkena lainkaan "oikeaa" ruokaa.Mitä sinä sitten söit?
Ranskanleipää ja lauantaimakkaraa kului paljon. Mehua ja omenia kesällä. Kaakaota.
Milloin sinulle selvisi miten ihmisillä on tapana syödä ja aloitko sitten syömään normaalisti? Onko jäänyt vaikeuksia?
Eihän tuossa ole minkäänmaailman c-vitamiinia sitten talvella, kai jotain muutakin on tarvinnut saada?
Näkkileipä ja lasi vettä. Lukio aikana en käynyt kertaakaan syömässä kun se häpeä siitä että tarvitsen ravintoa oli liian suuri.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä tarkoitat kehtaamisella? Viitsimistä vai ilkeämistä? Vai kenties molempia? Tätä palstaahan luetaan ympäri maan, eli saattaa tulla ihan tahattomia väärinymmärryksiä.
Kun jotain ei kehdata se tarkoittaa että hävettää tai ujostuttaa niin paljon ettei pysty. Savolaiset on kehtaamissanankin vääristäneet ihan muuksi kuin mitä se tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käynyt lainkaan syömässä. Luulin, että ei kukaan muukaan käynyt. Ei ainakaan kukaan normaali ihminen.
Kuulin vasta myöhemmin, että muut söivät sitten kotona kunnollista päivällistä. Meillä sellaista ei ollut. En siis syönyt yläasteaikaan arkena lainkaan "oikeaa" ruokaa.Mitä sinä sitten söit?
Ranskanleipää ja lauantaimakkaraa kului paljon. Mehua ja omenia kesällä. Kaakaota.
Milloin sinulle selvisi miten ihmisillä on tapana syödä ja aloitko sitten syömään normaalisti? Onko jäänyt vaikeuksia?
Eihän tuossa ole minkäänmaailman c-vitamiinia sitten talvella, kai jotain muutakin on tarvinnut saada?
Ei ole mitään vaikeuksia syömisen suhteen. En usko, että se kunnollisen ruoan syöminen olisi tuonut mukanaan sen enempääc-vitamiinia. Ei tuolloin ollut tapana mitään vihanneksia syödä. Tai perunaa toki syötiin viikonloppuna.
Mikä sitten on se normaali tapa syödä? Kuinka suuri osa suomalaisista syö päivällistä? Olin kunnolla aikuinen, kun hoksasin, että monissa (lapsi)perheissä syödään päivällistä. Nykyisessä perheessämme minä ja lapset syömme päivällistä, mies syö tuolloin leipää.
Olisin varmasti kehdannut, mutta minun ollessa yläasteikäinen, ei ruoka ollut ilmaista, eikä edes koulu.
Joten me 2 sisarusta teimme itse evään ruisleivästä ja pulloon maitoa.
Usein oli kova nälkä, sillä tuolla leivällä piti aamusta klo 6 iltapäivään klo 5 jotenkin pärjätä.
Hyvällä tuurilla löysin 20 penniä rautatieaseman edestä ja pääsin ostamaan 2 lakupötkyä.
Ihanaa, että nykyään ei moista nälkärallia enää ole kouluissa.
Ne pissiksen näköiset laihat suositut kiusaajatytöt meni aina kattomaan jonon ohi ruokaa silleen "hyi!" ja oikein suurieleisesti valittaen hakivat vain vesilasin ja näkkärin. Tää oli jotenkin "coolia".
Itse söin ihan reippaasti mutta en ollutkaan mitenkään suosittu yläasteaikoina :D
Söin aina,kun koulussa olin. Hyvät ruuat oli.
Pakko koska kotona ei ollut ruokaa eikä yleensä edes leipää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä tarkoitat kehtaamisella? Viitsimistä vai ilkeämistä? Vai kenties molempia? Tätä palstaahan luetaan ympäri maan, eli saattaa tulla ihan tahattomia väärinymmärryksiä.
Kun jotain ei kehdata se tarkoittaa että hävettää tai ujostuttaa niin paljon ettei pysty. Savolaiset on kehtaamissanankin vääristäneet ihan muuksi kuin mitä se tarkoittaa.
Ovat niin ujoja etteivät kehtaa edes sohvalta nousta.
En käyny yläasteella syömässä ollenkaan. Ei ollut kehtaamisesta kyse vaan siitä että kouluruoka on pahaa.