Lue keskustelun säännöt.
G: Kehtasitteko syödä kunnolla lounaalla yläasteella?
10.02.2021 |
Yläkoulu nykyään.
Tuli mieleen täältä eräästä keskustelusta.
Seiskaluokalla kova nälkä, ja ei kehdannut ottaa kunnon annosta, ettei kukaan kauhistu. Parilla kasiluokkalaisella AINA vaan 2 näkkäriä ilman voita ja vesilasi. Silloin nolotti oma annos.
Ja ruokaa piti aina vähän jättää lautaselle, kun ei kehdannut syödä kaikkea.
Onneksi ajan kuluessa, kun meni oman luokan tyttöjen kanssa syömään, niin sovittiin, että syödään kauan ja kunnolla.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käynyt lainkaan syömässä. Luulin, että ei kukaan muukaan käynyt. Ei ainakaan kukaan normaali ihminen.
Kuulin vasta myöhemmin, että muut söivät sitten kotona kunnollista päivällistä. Meillä sellaista ei ollut. En siis syönyt yläasteaikaan arkena lainkaan "oikeaa" ruokaa.Mitä sinä sitten söit?
Ranskanleipää ja lauantaimakkaraa kului paljon. Mehua ja omenia kesällä. Kaakaota.
Milloin sinulle selvisi miten ihmisillä on tapana syödä ja aloitko sitten syömään normaalisti? Onko jäänyt vaikeuksia?
Eihän tuossa ole minkäänmaailman c-vitamiinia sitten talvella, kai jotain muutakin on tarvinnut saada?
Ei ole mitään vaikeuksia syömisen suhteen. En usko, että se kunnollisen ruoan syöminen olisi tuonut mukanaan sen enempääc-vitamiinia. Ei tuolloin ollut tapana mitään vihanneksia syödä. Tai perunaa toki syötiin viikonloppuna.
Mikä sitten on se normaali tapa syödä? Kuinka suuri osa suomalaisista syö päivällistä? Olin kunnolla aikuinen, kun hoksasin, että monissa (lapsi)perheissä syödään päivällistä. Nykyisessä perheessämme minä ja lapset syömme päivällistä, mies syö tuolloin leipää.
Nykyisin voi olla sekavampaa ja mennään illalla syömään pikaruokaa, mutta 80-luvulla oli kyllä aika tiukka normi syödä illalla. Meillä ei masentuneen boheemiäidin huushollissa yleensä syöty päivällistä ja ruokaa tehtiin silloin tällöin ja viikonloppuna, mutta koulusta tultuani kiskoin sitten ranskanperunoita pussillisen ja litran jäätelöä jälkiruuaksi. Sudennälkä oli vaikka söin koulussa hyvin.
Syötiin silti kaalia raakana ja porkkanaa, lanttua jne, eli on saatu vitamiinit muulloinkin kuin appelsiini-mandariini-omenasesonkeina. Paprikaakin meillä syötiin ja tomaattia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä tarkoitat kehtaamisella? Viitsimistä vai ilkeämistä? Vai kenties molempia? Tätä palstaahan luetaan ympäri maan, eli saattaa tulla ihan tahattomia väärinymmärryksiä.
Kun jotain ei kehdata se tarkoittaa että hävettää tai ujostuttaa niin paljon ettei pysty. Savolaiset on kehtaamissanankin vääristäneet ihan muuksi kuin mitä se tarkoittaa.
Ei kun savolaiset ovat ottaneet sen sanan muualta itäsuomalaisesta kielestä. Ihan pitkin itäistä Suomea kehtaaminen ei ole hävettävää ja Savohan EI ole Itä-Suomea, ennemminkin Keski-Suomea. Ennemmin kehtaus-sanassa eteläsuomalaiset ovat menneet muokkaamaan muun Suomen sanoja, eikä ole edes ainoa laatuaan.
Meillä myös oli ruoka iltaisin kotona, mutta vaikka söin koulussa niin mulla oli ihan älytön nälkä illalla. En todellakaan olis jaksanut päivää niin että syön vasta illalla kunnolla. Ei se meidänkään kouluruoka mitään kummoista ollut, mutta kyllä sillä sai nälän siirrettyä. Ja mulla oli aina lounasaikaan nälkä, en edes olis pystynyt feikkaamaan, että ei ole nälkä niinku jotku teki.