Miksi niin monilta lapsilta puuttuu peruskäytöstavat?
Näen paljon lapsia työssäni, mutta varsinkin jotkut lasteni kavereista ovat hyvin epäkiitollisia ja röyhkeitä.
Ei kiitetä kun saadaan kyyti harrastukseen, ei kiitetä jos saadaan ruokaa, ihan tavallista ruokaa jätetään myös syömättä ja lautanen jää pöydälle tähteineen, kommentoidaan ihan ihmeellisiä asioita (miksi teillä on niin pieni vessa tmv.)
En ymmärrä. Meillä lapset on opetettu käyttäytymään kohteliaasti muita kohtaan, esim. kiittämään ja pitämään ovea auki seuraavalle, ihan perusjuttuja. Osataan väistää pyörätiellä ja kerätään omat roskat eikä odoteta, että joku muu koko ajan palvelee.
Tästä joku vetää herneen nenään, mutta nämä tökeröimmät muksut tulevat juuri niistä "paremmista" perheistä. Yksikin ihmetteli, eikö ole vegeruokaa hänelle, lapseni tuli sanomaan että kaveri ei voi syödä että mitä nyt tehdään.
No sanoin että syö sitten vaikka perunat vaan ja laitan leipää saalatin kanssa tarjolle, ettei sitten ole nälissään.
Jotenkin tosi outoa, että minä joudun aikuisena ihmisenä "petaamaan" näille röyhkimyksille kaikkea, ettei oma lapseni kärsisi arvostelusta (haluan kuitenkin että lapsellani on nämä kaverit, sehän on itsestään selvää). Kerran joku yökyläilijä oli kysynyt, että voiko nukkua lapseni sängyssä kun patja on niin kova.
Toisen lapsemme kaveri, jonka kotona oli paljon kaikkea kurjaa meneillään on ollut kaikkein kiitollisin ylläpidosta. Aidosti kiitollinen ja kohtelias.
Mietin, onko lapsistamme tulossa nöyristeleviä ja alistuvia aikuisia. En kuitenkaan voi alkaa toisten lapsia kasvattaa, oma äitini aikoinaan ojensi veljeni kavereita ja olin kuolla häpeään.
Kommentit (539)
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on vanhempia, jotka opettavat lapsensa itse kiusaamaan muita ihmisiä epämääräisten netti juttujen perusteella, kuten itsekin tekevät. Ihan yleinen koko perheen harrastus nykyään tämä maalittaminen ja se kyllä näkyy sitten niiden lasten käytöksessä ja arvoissa laajemminkin.
Kyllä. Koulutettujen tai varakkaiden perheiden lukiolaislasten käyttäytymistä seuranneena, en voi muuta kuin pieraista yllätyksestä. On meinaan karseeta. Ikäviä ihmisiä. Tulevia työpaikkakiusaaja. Karseeta porukkaa.
On siellä normaalejakin, mutta ilkeyttä löytyy yllättävän paljon.
ne on usein yh-"perheistä". siellä on opittu, ettei tarvitse tehdä mitään ja rahaa tulee sossusta enemmän kuin äiti ehtii tatuointeihin haaskata. ei niille ole kukaan viitsinyt tapoja opettaa.
Vierailija kirjoitti:
Niissä ns. paremmissa perheissä mennään kaikkein eniten muodin mukaan mitä tulee kasvatukseen. Eli teki lapsi mitä vaan, niin ei siitä seuraa lapselle kuin sanoitusta. Jolloin lapsi oppii, että oman edun pystyy asettamaan toisten edun edelle ilman, että se sattuu omaan nilkkaan.
Miksi ettei muista käyttää lainausmerkkejä: "paremmissa perheissä"? Ihan kuin nöyrtyisitte siihen ajatukseen, että ovat oikeasti paremmista perheistä.
Ihan mutuilua, mutta olen itse tehnyt sellaisia huomioita, että monet vanhemmat kohtelevat lastaan kuin hän olisi kaiken keskipiste ihan kaikissa konteksteissa.Tällaisessa ajattelutavassa otetaan hyvin vähän huomioon toiset ihmiset, ja usein suorastaan ajatellaan heidän olevan uhka omien oikeuksien toteutumiselle. En tiedä vaikuttaako asiaan se, että lapsia saadaan nykyään vanhempina, ja heitä on usein yksi tai korkeintaan kaksi. Kun vanhemmat ovat vihdoin saaneet sen yhden tai kaksi lasta, heitä pidetään ylivertaisina olentoina joiden tieltä halutaan raivata kaikki esteet. Myös kaikkien muiden oletetaan tunnustavan heidän ainutlaatuisuutensa. Heillä on hyvin vähän velvollisuuksia, mutta valtavasti oikeuksia. Tällaisessa ajatusympäristössä hyvät tavat unohtuvat, tai niitä ei ole alunperinkään korostettu.
Ihmettelen näitä kommentteja! Käytöstavat on luotu sitä varten, että ihmisten keskinäinen kanssakäyminen olisi miellyttävää.
Olenko siis tyhmä/narsisti/silmänpalvoja jos käyttäydyn hyvin?
Vanhemmat, jotka eivät opeta lapsiaan käyttäytymään, tekevät lapselle todellisen karhunpalveluksen, koska sitten elämä opettaa eikä se ole kivaa.
Aikuisten on opetettava lapsia omalla esimerkillään. Se, että kaikki aikuiset eivät osaa käyttäytyä, ei ole mikään puolustus.
Oletteko huomannert sellaista että suomalaiset pienetkin lapset ovat todella röyhkeitä ja ottavat tilan ja huomion heti haltuunsa? Siis tämä ei ole edes aina negatiivistä, se voi olla aikuisena hyödyksi. Mutta vanhan kansan ihmisenä olen aina yllättynyt miten vieraat lapset kohtaa ja kohtelee muita. Tosiaan tilanteita ei osata lukea ja kontakti vieraan kanssa on reippaan välitön (hyvässä) tai röyhkeä (huonossa).
Ap. Se kakaroiden käytöstapojen puute tulee suoraan kotikasvatuksesta. Jos jo vanhemmat ovat täysiä juntteja, ei omena putoa kauas.
Vierailija kirjoitti:
ne on usein yh-"perheistä". siellä on opittu, ettei tarvitse tehdä mitään ja rahaa tulee sossusta enemmän kuin äiti ehtii tatuointeihin haaskata. ei niille ole kukaan viitsinyt tapoja opettaa.
Tai sitten vaan perähikiän persuperheen rakkauden hedelmiä. Maalla kun asutaan kuin pellossa, monessa sukupolvessa. Öyhötyskin geeneissä.
Kävin Suomessa viime kesänä ja koko neljän kuukauden aikana ei kaupassa yksikään lapsi tervehtinyt kassaa, eikä kiittänyt esim. vaihtorahoista. Naapurin lapset eivät koskaan tervehtineet meitä. Koiraa ulkoiluttaessani tuli pellonviertä vastaan isä kahden lapsen kanssa. Moikkasin iloisesti, jolloin jokainen heistä käänsi katseen maahan.
Kyllästyin myös aikoinaan Suomessa asuessani siihen, että ovi läväytetään päin näköä esim. juna-asemalle mennessä tai ihan vaan naapurin toimesta omassa kotirapussa. Anteeksi ja kiitos ovat ihan vieraita sanoja myös monelle aikuiselle, eikä niitä näytetä lasillekaan opetettavan.
Uudessa kotimaassani törmäsin suomalaiseen äitiin, joka käveli käsikädessä ehkä n. ekaluokkalaisen tytön kanssa. Äidin katse oli koko ajan puhelimessa. Pikku-tyttö kompastui ja melkein kaatui ja sydämäni lähes särkyi, kun tyttö vilkaisi äitiinsä, joka ei edes huomannut koko tapahtumaa. Miksi lasten kanssa ei olla ja keskustella? Se luuri vaan on niin paljon tärkeämpi. Olen myös huomannut, että ihan isot lapset puhuvat kuin vähä-älyiset lässyttäen, mitään ei uskalleta tehdä, ei vieraille (kaupankassa) puhua ja kauhea huomionhakeminen koko ajan päällä. Koska ne vanhemmat ei vaan huomaa.
Suomalaisilta on käytöstavat täysin hukassa ja vallalla on ihme minäminä-kulttuuri. Jos Purra ei koe politiikassa tarvittavan empatiaa, ei sitä kohta juuri kellään kansalaisellakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kuvitellut, että minulla ja lapsillani on hyvät käytöstavat, mutta nähtävästi emme menisi ap:n seulasta läpi. Toinen lapsistani ja minä voisimme hyvinkin kysyä, olisiko vegeruokaa. Miten se on käytöstavatonta? Pitäisikö kasvissyöjien vaan kiltisti syödä vaikka liharuokaa?
Pientä vessaa muistan itsekin ihmetelleeni. Kysyin lapsena isäni tädiltä, miten heillä on niin pieni vessa. Sain vastauksen, siinä vanhassa hienossa kerrostalossa ei alunperin ollut vessoja asunnoissa, vaan vessa oli tehty jälkikäteen komeroon. Asia selvisi ja muistan tuosta poikineen hyvän keskustelun. Minusta asioita saa kysyä ja ennemmin tuppisuisuus on minusta huonoa käytöstä tai sitten ujoutta.
Lastemme serkku oli yökylässä Laitettiin patja lattialle, mutta nukkui kuitenkin mieluummin lapsemme leveässä sängyssä. Asia ok.
Likaiset lautaset on usein helpompi tai yhtä helppo laittaa pöydästä pesuun, kuin kasasta tiskipöydältä tai siir
Jos lastasi ja/tai sinua ei ole varsinaisesti kutsuttu syömään, vaan satut olemaan paikalla (tai lapsi kylässä) kun toisilla on ruoka-aika, niin silloin ei kysellä, että olisko jotain muuta tarjolla, vaan syödään sitä mitä on tai kieltäydytään kohteliaasti.
Jos isäntäväki ei ole osannut varautua ruokavieraisiin, niin on tökeröä alkaa kysellä toisenlaisen ruuan perään.
Jos meille tulee lapsia, jotka käyttäytyvät huonosti, voin kieltää ja kerron miten meillä käyttäydytään. Omassa kodissani voin hyvin ojentaa ja opastaa vieraitakin lapsia. En tajua miten joku ajattelee, ettei muiden lapsia voi kieltää tai opettaa. Pitää vain itse käyttäytyä kauniisti ja asiallisesti. Talossamme asui aiemmin nainen, joka raivosi alatyylisesti pihan lapsille pienestäkin syystä, se on mielestäni vähintään yhtä moukkamaista kuin lasten erheet.
Jos vanhemmat välittää itsestään, mikä saa lapsen välittämään muista?
Minä kyllä ihmettelen miksi suurimmalata osalta aikuisia puuttuu käytöstavat?
Miten voi vaatia niitä lapsilta jos vanhemmilla käyteöstapoja ei ole? Lapsi oppii mallista.
Tuli mieleen tervehtimisestä sellainen asia kun muutin jokunen vuosi sitten vuokrataloon ja ihmettelin kuinka moni aikuinenkaan ei osaa tervehtiä naapuria. Montaa vastaantulijaa moikkasin mutta harva tervehti takaisin, katsellaan vaan kengänkärkiä tai suoraan tyhjyyteen. Kyseessä lähinnä keski ikäiset suomalaiset. Jossain vaiheessa lopetin näiden tervehtimisen kun vastakaikua ei ikinä tullut.
vanhempani asuu omistusasunnossa taloyhtiössä, sielä moikkaavat ja hymyilevät kaikki. Jotenkin sympaattisempaa porukkaa. Taidan itse asua ihan väärässä paikassa.
Liekö käytöstavoissakin sitten luokkaeroja?
Niinpä niin... Kun väkilukuu kasvasa nopeasti 700 000:lla, niin mikäköhän siinä voisi olla syynä. Ei voi tietää. Jatketaan vain ihmettelemistä. Tämä ei ole maailman onnellisin, vaan maailman typerin kansa.
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen tervehtimisestä sellainen asia kun muutin jokunen vuosi sitten vuokrataloon ja ihmettelin kuinka moni aikuinenkaan ei osaa tervehtiä naapuria. Montaa vastaantulijaa moikkasin mutta harva tervehti takaisin, katsellaan vaan kengänkärkiä tai suoraan tyhjyyteen. Kyseessä lähinnä keski ikäiset suomalaiset. Jossain vaiheessa lopetin näiden tervehtimisen kun vastakaikua ei ikinä tullut.
vanhempani asuu omistusasunnossa taloyhtiössä, sielä moikkaavat ja hymyilevät kaikki. Jotenkin sympaattisempaa porukkaa. Taidan itse asua ihan väärässä paikassa.
Liekö käytöstavoissakin sitten luokkaeroja?
Vuokratalossa ketään ei kiinnosta tuntea toista luuseria. Westendissä kaikki menestyjät haluavat tuntea toisensa.
Vierailija kirjoitti:
Lapset tekevät mitä näkevät. Vaikka opettajat tyrmäävät tämän niin koulussa olisi hyvä opettaa tapoja enemmän.
Eikoulussa, vaan kotona.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman. Ei tervehditä, kun tullaan kylään, ei kiitetä, kyydistä tai ruuasta. Ihan ihmeellistä touhua. Ja nimenomaan niiden "parempien" perheiden lapset tekee tätä.
Tokikaan enhän voi olla varma, miten omani käyttäytyvät, kun ovat kylässä ilman minua, mutta olen monta kertaa teroittanut sitä, että aina kiitetään ja ollaan kiitollisia siihen, mitä saadaan, eikä vaadita ylimääräisiä.
Annoin sukulaispojalle muumikeksejä. Äitinsä pojan takana kysyy "kuinkas sanotaan?" poika ihan pokkanaamalla "Lisää." True story.
Olen huomannut saman lapsilla ikää 7-9v.
Yhdessä opetamme. Kauniita hyviä tapoja eri tilanteissa. Pitää jaksaa kasvattaa, neuvoa lapsia.