Lue keskustelun säännöt.
Oletko saanut työpaikan suhteilla?
10.02.2021 |
Monesti puhutaan siitä, miten parhaat työpaikat menee tutulta toiselle tai ns. sopivasti nimekkääseen perheeseen kuuluville.
Pitääkö paikkansa?
Kommentit (37)
Olen saanut kaksi työpaikkaa suhteilla, molemmat hyvin nuorena, muistaakseni toinen ja kolmas työpaikkani. Kaikki muut olen saanut ihan "umpimetsästä" avointa paikkaa hakemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, osittain tuo on totta ja osittain ei. Itsekin varmasti palkkaisit mieluiten jonkun ihmisen jonka tiedät olevan hyvä ja luotetttava vs. että on yhtä hyvä hakija joka on ventovieras
Suurin osa työpaikoista menee muuta kautta kuin julkisen ilmoittelun, joten olisi syytäkin rakentaa hyviä suhteita oman alan toimijoihin ja päätöksentekojöihin.
Heitän hatusta että varmaan puolet työpaikoista löytyy suhteiden kautta ja toinen puoli yleisten ilmoitusten kautta
Tällöin ehkä jonkinlainen syrjintä ja tiettyjen ominaisuuksien suosiminen on vaarana. Mitä ajattelet anonyymistä rekrytoinnista?
Anonyymi rekrytointi on oikeasti mahdollista vain silloin kun hommaan ei tarvita mitään osoitettavissa olevaa osaamista eikä siitä ole mitään kilpailua. koska sitä osaamista on käytännössä mahdoton osoittaa anononyymisti. Vai miten muka kerrot nimeettömänä mutta niin, että se on todennettavissa olleesi X-vuotta muita suuremman kansainvälisen teknologianfirman toimitusjohtaja ja luotsanneesi sen läpi vaikeasta markkinatilanteesta? Tai edes kehittäneesi tiettyä tarpeellista uutta teknologiaa etunenässä?
Kaikki oikeat meriitit liittyvät automaattisesti tekijänsä nimeen ja henkilöllisyyteen. Jos niistä kertoo oleellisen, on samalla helppo tarkistaa, kuka olet.
Anonyymi rekrytointi ei tarkoita sitä, että missään vaiheessa prosessia ei kävisi ilmi esimerkiksi hakija nimi. Sitä käytetään (silloin kun käytetään) yleensä karsinnassa johonkin pisteeseen asti. Voi esimerkiksi olla, että haastatteluihin valittavat valitaan anonyymisti ja sen jälkeen sitten paljastetaan nimet ja yleensä sitten viimeistään haastattelussa tulee muutakin yksilöivämpää tietoa ilmi.
Meillä töissä rekrytään tasan kahdella tavalla. Toimitusjohtaja palkkaa jonkun kaverinsa johtajaksi, ilman, että kukaan edes tietää sellaista johtajaa tarvinneensa. Välillä jonkun pätevän tilalle.
Ja tekevän osan kysytään viikko palaverissa tunteeko kukaan ketään, joka olisi paikkaan hyvä. Harvoin, jos kukaan ei halua ystäviään altistaa tähän paikkaan, niin laitetaan nämä julkiseen hakuun.
Ensimmäinen tapa on tullut vasta parin vuoden sisään ja pilannut koko firman. Jälkimmäinen, johon liittyi sentään haastattelukierros taas oli tuonut todella kivat työkaverit ja asiat hoituivat sujuvasti. Tai hoituivat ennen kuin "uuden" toimari kaverit sössivät kaiken hyvä veli - kerholla.
Joten samassa paikassa sekä suhteilla palkkaamisen parhaat ja pahimmat puolet esillä.
En ole.
Muistan kun erräässä isossa yrityksessä sanoivat että suhteilla menee ne ruohonleikkuupaikat.
Itse olen aina saanut omat työpaikka kovalla osaamisellani.
Eikä mulla edes ole mitään verkostoa, vain osaamiseni.
Minut on palkattu nykyyiseen paikkaan koulutuksen, ansioiden ja työkokemuksen perusteella. Oli mukana myös haastattelu, jossa kukaan haastattelijoista ei etukäteen tuntenut minua. Eli onnistuu näinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimeiset 3 työpaikkaani olen saanut juuri niin, että mulle on soitettu ja kysytty, kiinnostaisiko vaihtaa työpaikkaa. Nykyisessä työpaikassani siirryin nk pöydän toiselta puolelta eli aikoinaan olin asiakkaan edustaja ja nyt olen toimittajan edustaja. Edellisessä työpaikassani taas oli toimari tiedustellut, tietäisikö kukaan hommaan X sopivaa henkilöä. Entinen työkaverini, joka oli vaihtanut jo ko firmaan, mainitsi mun nimeni ja sitten tuo toimari soitti mulle ja kysyi, kiinnostaisiko työpaikan vaihdos. Sitä edellinen työpaikka tuli samalla tavalla.
Kysykää joltain yleläiseltä, joka on jonkun yleläisen lapsi.
Siellä ne kaikki on sukua keskenään, katsokaa nimiä lopputeksteissä.
Onko joku joskus nähnyt YLE:n työpaikkailmoituksen?
En minäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut kaksi työpaikkaa suhteilla, molemmat hyvin nuorena, muistaakseni toinen ja kolmas työpaikkani. Kaikki muut olen saanut ihan "umpimetsästä" avointa paikkaa hakemalla.
Nimenomaan tuo on se yleinen harha että itse on saanut ne seuraavat aina tietenkin.
Ei,vaan ne alun ekat duunit määrittää sun Cv:n jo täysin.
Ne joilla ei ole siellä niitä suhteilla annettuja töitä tai mitään,ei saa jatkoa niin helposti .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, osittain tuo on totta ja osittain ei. Itsekin varmasti palkkaisit mieluiten jonkun ihmisen jonka tiedät olevan hyvä ja luotetttava vs. että on yhtä hyvä hakija joka on ventovieras
Suurin osa työpaikoista menee muuta kautta kuin julkisen ilmoittelun, joten olisi syytäkin rakentaa hyviä suhteita oman alan toimijoihin ja päätöksentekojöihin.
Heitän hatusta että varmaan puolet työpaikoista löytyy suhteiden kautta ja toinen puoli yleisten ilmoitusten kautta
Tällöin ehkä jonkinlainen syrjintä ja tiettyjen ominaisuuksien suosiminen on vaarana. Mitä ajattelet anonyymistä rekrytoinnista?
Anonyymi rekrytointi on oikeasti mahdollista vain silloin kun hommaan ei tarvita mitään osoitettavissa olevaa osaamista eikä siitä ole mitään kilpailua. koska sitä osaamista on käytännössä mahdoton osoittaa anononyymisti. Vai miten muka kerrot nimeettömänä mutta niin, että se on todennettavissa olleesi X-vuotta muita suuremman kansainvälisen teknologianfirman toimitusjohtaja ja luotsanneesi sen läpi vaikeasta markkinatilanteesta? Tai edes kehittäneesi tiettyä tarpeellista uutta teknologiaa etunenässä?
Kaikki oikeat meriitit liittyvät automaattisesti tekijänsä nimeen ja henkilöllisyyteen. Jos niistä kertoo oleellisen, on samalla helppo tarkistaa, kuka olet.
Anonyymi rekrytointi ei tarkoita sitä, että missään vaiheessa prosessia ei kävisi ilmi esimerkiksi hakija nimi. Sitä käytetään (silloin kun käytetään) yleensä karsinnassa johonkin pisteeseen asti. Voi esimerkiksi olla, että haastatteluihin valittavat valitaan anonyymisti ja sen jälkeen sitten paljastetaan nimet ja yleensä sitten viimeistään haastattelussa tulee muutakin yksilöivämpää tietoa ilmi.
Silloin kun haetaan vaativaan tehtävään, pitää olla konsultti, joka tarkistaa hakijoiden luotettavuuden. Jolloin ollaan taas samassa tilanteessa, joku ihminen valitsee ne keski-ikäisen valkoiset setämiehet. Tai konsultin voi helposti lahjoa, joko hakija tai todennäköisemmin työnantaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ravintola-alalla lähes kaikki työllistyminen tapahtuu suhteiden kautta. Verkostoidu ja hoida hommasi kunnolla, niin saat varmasti töitä mistä vain. En ole koskaan 12 vuoden aikana ollut yhdessäkään työhaastattelussa, vaikka olen ollut töissä ympäri Suomea hyvin erilaisissa työpaikoissa, keskimäärin max. vuoden samassa paikassa. (täysin omasta tahdosta, kaipaan vaihtelua ja sen tuomaa kokemusta)
Nyt toki tilanne on perseestä ja opiskelenkin uudelle alalle.
Tyhjentää kassat samalla kirjoitti:
Virolaiset venäläiset bussikuskit kuin mafiaa me vain meille kaikki työpaikat myös siivouksessa samaa tietyt jengit tai uskonnot / kieliset. Myyjien paikat suhteilla kassoille. Mafiaa.
Tämä. Sitten nämä kassat ovat todella töykeitä "kilpailijoilleen". Pelkäävät vissiin oman työnsä puolesta. Ikävimpiä ja kieroimpia työkavereita olleet nämä etelänaapurin töykeät akat. Omilleen toki ovat mukavia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain kerran työpaikan suhteilla. Sama tuttu järjesti potkut eräälle toiselle. En oikein tykkää.
Ensimmäisen kesätyöpaikkani äitipuoleni kautta, johon jäinkin vakituiseksi moneksi vuodeksi. Tämä oli 80-luvulla kun töitä vielä riitti lähes jokaiselle.
Sittemmin vaihdoin alaa, missä töitä on riittänyt ja tuo katsottiin heti plussaksi, miten kauan olin edellisessä työpaikassa viihtynyt.
Mieheni on hommannut muutamalle sukulaispojalle työpaikat. Hänellä on laaja verkosto eri alojen toimijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, osittain tuo on totta ja osittain ei. Itsekin varmasti palkkaisit mieluiten jonkun ihmisen jonka tiedät olevan hyvä ja luotetttava vs. että on yhtä hyvä hakija joka on ventovieras
Suurin osa työpaikoista menee muuta kautta kuin julkisen ilmoittelun, joten olisi syytäkin rakentaa hyviä suhteita oman alan toimijoihin ja päätöksentekojöihin.
Heitän hatusta että varmaan puolet työpaikoista löytyy suhteiden kautta ja toinen puoli yleisten ilmoitusten kautta
Tällöin ehkä jonkinlainen syrjintä ja tiettyjen ominaisuuksien suosiminen on vaarana. Mitä ajattelet anonyymistä rekrytoinnista?
Anonyymi rekrytointi on oikeasti mahdollista vain silloin kun hommaan ei tarvita mitään osoitettavissa olevaa osaamista eikä siitä ole mitään kilpailua. koska sitä osaamista on käytännössä mahdoton osoittaa anononyymisti. Vai miten muka kerrot nimeettömänä mutta niin, että se on todennettavissa olleesi X-vuotta muita suuremman kansainvälisen teknologianfirman toimitusjohtaja ja luotsanneesi sen läpi vaikeasta markkinatilanteesta? Tai edes kehittäneesi tiettyä tarpeellista uutta teknologiaa etunenässä?
Kaikki oikeat meriitit liittyvät automaattisesti tekijänsä nimeen ja henkilöllisyyteen. Jos niistä kertoo oleellisen, on samalla helppo tarkistaa, kuka olet.
Anonyymi rekrytointi ei tarkoita sitä, että missään vaiheessa prosessia ei kävisi ilmi esimerkiksi hakija nimi. Sitä käytetään (silloin kun käytetään) yleensä karsinnassa johonkin pisteeseen asti. Voi esimerkiksi olla, että haastatteluihin valittavat valitaan anonyymisti ja sen jälkeen sitten paljastetaan nimet ja yleensä sitten viimeistään haastattelussa tulee muutakin yksilöivämpää tietoa ilmi.
no sanon vaan, että johtotehtävissä tai esim akateemisessa maailmassa se on kyllä myöhäistä tuolloin.
Olin yliopisto-opintojen aikana viikon työharjoittelussa vanhassa kotikylässäni. Satuin saamaan seuraavana keväänä sieltä puolen vuoden sijaisuuden (vuorotteluvapaa). Vakityöt tulivat toki myöhemmin toisilta paikkakunnilta ja aiemmilla ansioilla. Mutta ihan hyvin kävi tuuri siihen alkuun.
Meinasin kerran saada työharjoittelupaikan toisen suhteilla. Soitin ja kävin seuraavan kaltaisen puhelin keskustelun.
M: Tässä on "Matti Meikäläinen" terve.
V: No terve terve! Mitä äijä?
M: öö.. Mitäs tässä.
V: No mitäs sulla oli?
M: Sellaista olin kyselemässä, että olisiko teillä työharjoittelupaikkaa?
V: No ei varsinaisesti, mutta kyllähän me sulle paikka täältä junaillaan.
M: No sehän on hienoa. Koska voisin aloittaa?
V: Ihan koska haluat.
No puhelimen toisessa päässä ollut henkilö oli oudon tuttavallinen, vaikka en tuntenut koko ihmistä. Kyseli mm. mitä isälleni kuuluu. Jossain vaiheessa se alkoi epäilemään itseään ja kysyi nimeäni uudestaan. Kun kerroin nimeni uudestaan, niin se sanoikin, että ei heillä nyt olekaan harjoittelupaikkaa.
Olin hieman ihmeissäni. Myöhemmin selvisi, että tämä henkilö oli luullut minua erään tuttavansa pojaksi jolla oli sama sukunimi, kuin itselläni. Sukunimeni on harvinainen ja tämä oletettu henkilö oli ollut ko. paikassa suhteilla kesätöissä joskus aikaisemmi. Pääsin kyllä lopulta ko. paikkaan, kun soitin tämän puhelimessa olleen toiminnanjohtajan sijasta lafkan omistajalle. ;)
Anonyymi rekrytointi on oikeasti mahdollista vain silloin kun hommaan ei tarvita mitään osoitettavissa olevaa osaamista eikä siitä ole mitään kilpailua. koska sitä osaamista on käytännössä mahdoton osoittaa anononyymisti. Vai miten muka kerrot nimeettömänä mutta niin, että se on todennettavissa olleesi X-vuotta muita suuremman kansainvälisen teknologianfirman toimitusjohtaja ja luotsanneesi sen läpi vaikeasta markkinatilanteesta? Tai edes kehittäneesi tiettyä tarpeellista uutta teknologiaa etunenässä?
Kaikki oikeat meriitit liittyvät automaattisesti tekijänsä nimeen ja henkilöllisyyteen. Jos niistä kertoo oleellisen, on samalla helppo tarkistaa, kuka olet.