Kun opiskelemaan toiselle paikkakunnalle muuttanut lapsesi tulee käymään, tuleeko hän vieraaksi vai kotiinsa?

Minä menin kotiini, oma huoneeni oli jäljellä koskemattomana.

No käymään tulee. Hänellä on koti siellä missä opiskelee. Ei hän ole koskaan tässä asunnossa asunut, ei edes tällä paikkakunnalla ole asunut päivääkään. Kyllä aikuistenkin lasten vanhemmat muuttavat esim. työn perässä, kuten me on tehty. 

Vieraaksi, koska tämä ole hänen lapsuudenkotinsa.

Jos tulee vain vkl käymään, niin passaan ihan mielelläni. Joulun aikaan oli pari viikkoa kotona, silloin osallistui kotihommiin entiseen tapaan. Imuroi, tyhjensi astianpesukonetta ja teki ruokaa jne.

Tottakai kotiinsa. Sehän on lapsen koti.

No kotiinsa tietysti. Tosin huonejärjestystä on jonkin verran muutettu, niin että hän saa sen pienimmän huoneen, mutta kaikki tarvittava täältä hänelle löytyy. On peti, hammasharja, muut pesuvälineet, vaatteet ja iso osa muusta omaisuudestaankin on vielä täällä.

Kotiin tukee.

Tulee kotiinsa. Ei lapsi muutu vieraaksi sen vuoksi, että rakentaa elämäänsä opiskelemalla. Lapsi pysyy aina lapsena, vaikka olisi 50-vuotias. Kun lapsen elämänkokemus kasvaa, juttujen aiheetkin perheessä monimutkaistuvat. Ihan nuppuja ja halittavia ovat, kun tulevat viikonlopuiksi kotiin.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3602328/miten-natisti-sanoa-jo-kotoa-po…

Vierailija kirjoitti:

Minä menin kotiini, oma huoneeni oli jäljellä koskemattomana.

Montako vuotta pitivät huonetta sua varten?

Kyllä meilläkin on täällä pojalle oma pyyhe, hammasharja jne. Mutta vaikea hänen varmaan on itsekään kokea tulevansa kotiin paikkaan, missä ei ole koskaan asunutkaan. Muutettiin 400 km pari vuotta sen jälkeen kun oli lähtenyt opiskelemaan. 

Tulevat lapsuudenkotiinsa.

Lapselle on kunnia asia olla omillaan ja aikuinen. Tulee käymään ”lapsuudenkodissaan”, siis kylään.

Kotiin. Entistä huonetta hänellä ei tosin enää ole, mutta huone kumminkin. Saa kutsua tätä kodikseen niin kauan kuin haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meilläkin on täällä pojalle oma pyyhe, hammasharja jne. Mutta vaikea hänen varmaan on itsekään kokea tulevansa kotiin paikkaan, missä ei ole koskaan asunutkaan. Muutettiin 400 km pari vuotta sen jälkeen kun oli lähtenyt opiskelemaan. 

Toinen lapsistamme asuu muutaman km päässä. Ei tämä ole hänenkään koti, on vain hauskaa sattumaa, että opiskelupaikka oli samalla paikkakunnalla. Nyt on valmistunut jo ja töissä. Oli tietysti kiva saada töitä läheltä hänen opiskelupaikkaansa ja hänelle löytyi parempi asuntokin työkaveriltani. 

Tämän palstan perusteella monille tulee vieraaksi, mutta ei tavallisen vieraan tavoin paapottavaksi, vaan lähinnä paheksuttavaksi orjuutettavaksi kiusankappaleeksi 🙄

Meille lapsi tulee AINA kotiinsa ja saa olla kotonaan niin kauan kuin haluaa.

Miinuksista voi päätellä, että se on kamalaa, jos lapsuudenkoti myydään ja muutetaan työn vuoksi? Pitäisi jäädä työttömäksi että lapset saisivat pitää lapsuudenkotinsa? T. nro 2. 

Kotiinsa tulee ihan samalla tavalla kuin minä menen kotiini, kun olen pojan kaksiossa käydessäni Helsingissä. Avaimet on molemmin puolin, ei tarvitse etukäteen soitella ja ilmoitella, että olen siellä illalla. Poika on täällä lapsuudenkodissa kuin ennenkin ja minä nautin siitä, että voin käydä Helsingissä kuin mökillä eli kaikki on valmiina, mukanaan ei tarvitse tuoda mitään muuta kuin ruokaa.

Opiskeleva "lapsi" vastaa.

Vanhempien mielestä tulen kotiini. Omasta mielestäni tulen vieraaksi paikkaan jossa kehtaan kuljeksia ja availla kaappeja vapaasti eikä ihan kaikkeen tarvitse kysyä lupaa. Kysyn silti lupaa aina jos lainaan jotain tai vaikkapa suunnittelen syöväni vanhempien jääkaapista. Usein myös ostan jääkaappiin ruokaa itselleni ja vanhemmillekin ja kokkaan heille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä menin kotiini, oma huoneeni oli jäljellä koskemattomana.

Montako vuotta pitivät huonetta sua varten?

Meidän lapsi on nyt ollut neljä vuotta yliopistossa eikä vielä ole tarvetta puhua huoneen ottamisesta muuhun käyttöön. Varmaan sekin aika joskus tulee, mutta annetaan ajan kulua ja lapsen etsiä itselleen oman elämän rakennuspalikoita. Hän on aina tervetullut kotiin vaikka lomaa viettämään.