Olisiko minun pitänyt arvata olevani toinen nainen?
Olen hieman alle nelikymppinen. Tapasin netin kautta miehen, jonka kanssa pitkään viestittelin ja sitten tavattiin ja alettiin tapailemaan. Asutaan samassa kaupungissa ja hän on minua pari vuotta vanhempi. Liikuttiin illallisravintoloissa, kahviloissa ym. ihan avoimesti kaksin, välillä oltiin minun kotona, välillä hänen. Suhteemme kesti puolisen vuotta. Muutama kuukausi sen päättymisen jälkeen minulle selvisi yllättäen ihan muuta kautta, että hän onkin varattu, seurustellut pitkään erään naisen kanssa, jonka kanssa käytännössä asuikin vaikka heillä molemmilla on omat asunnot vielä. Ja siis ovat vieläkin yhdessä.
Olisiko minun pitänyt jostain arvata olevani toinen nainen? Mikään ei viitannut siihen. Niinä päivinä joina ei tavattu chattailtiin kuitenkin joka päivä monta tuntia jne. Hänen kodissaan mikään ei vihjannut naisen olemassa olosta.
En tiedä mitä ajatella. Raivostuttaa tietenkin, mutta olen myös aika hämmentynyt miten tietämättäni annoin huijata itseäni näin.
Kommentit (130)
Kyllä viisaskin voi vipuun mennä.
Omissa suhteissani ei olisi ollut mahdollista, koska olen sellainen, että olen halunnut muuttaa aika nopesti yhteen. Olen myös utelias luonteeltani ja epäilevä. En ole koskaan osannut jättää mitään selvittämättä ja olen aina kysynyt suoraan.
Mutta minun isäni olikin tuollainen aloittajan tapaus tavallaan. Ei yhtään viehättävä, korkeasti koulutettu, jolla oli äitini lisäksi muita. Ei ollut lipevä eikä mitään sellaista. Ei vaan yksi nainen riittänyt ja vanhempani olivat aivan turhaan eroamatta monta vuotta, vaikka kotona oli helvettiä.
Se, että olen intensiivinen suhteissani, suora ja epäilevä, on suojannut minua tulemasta petetyksi.
Mutta aloittaja ei ole tehnyt mitään väärin ja jokainen voi erehtyä kerran. Sitten jos useamman kerran erehtyy varattuu, niin silloin kannattaa miettiä, että onko liian sinisilmäinen. Tai sitten ei osaa vaatia mieheltä sitä suhdetta vaan tyytyy.
Pirkanmaalla on ainakin miehiä, jotka hakee etäsuhteessa ollessaan naista. Paljastuu kun tutkii tarkemmin.
No miehenä voin sanoo et 30+v miehet on lähtökohtaisesti varattuja. Mullaki oli kysyntää ku suhtees olin ja status kunnossa,mut vaimoo ei vaa kotona näkyny. Kyl seuraa saa helposti ku noi kriteerit täyttyy. Sit ite väsyin leikkii,ero,status arvo tippu,nyt en kelpaa kellekkää naiselle,naureksiivat vaa🙂,en mä menis enää huonoo suhteeseen,yks hyvä naine riittää,liia uuvuttavaa leikkii monien kaa yht aikaa,itteesä siin vaa satuttaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella katalaa. Ei voi kuin ihmetellä, mikä näitä ihmisiä vaivaa.
Tämä mies puheli kanssani kaikkea yhteisestä tulevaisuudesta. Niinkin tarkkaan, että halusi tietää suunnilleen että millaisesta ruokapöydästä pidän, jotta kun asutaan yhdessä niin onko meillä sama maku vai pitääkö hankkia uusia huonekaluja jne. Minä olin enemmän jarru päällä siinä suhteessa. Mutta en siksi että olisin aavistanut että onkin varattu vaan siksi että olen yleensä elämässä ja ihmissuhteissa aika varovainen. Enkä todellakaan hurmaannu sellaisesta jos mies puhuu yhteisestä tulevaisuudesta vaan pikemminkin jarruttelen vähän lisää. Ap
Juuri näin minullekin on käynyt: mies puhuu yhteisestä talosta ja tulevista matkoista, ja minä jarruttelen. Olen todella hidas ja varovainen etenijä, ja siksi(kin) yli viisikymppisenä vielä sinkku. En vain osannut epäillä sitä, että esimerkiksi tulevan talon pohjapiirustusta innoissaan lautasliinalle piirtelevä mies selittelisi seuraavana päivänä olevansa yhdeksättä vuotta kihloissa mutta muka aloittelevansa erilleen muuttamista. Kummallisinta näissä miehissä oli aina se, että heitä ei näyttänyt hermostuttavan minulle valehteleminen - voisiko olla niin, että he uskoivat minun olevan jotenkin samassa juonessa heidän kanssaan? Siis leikkimässä vastarakastuneita?
Nro 8
Minullekin tämä mies puhui yhteisestä talosta. Kertoi miten hänen haaveensa on ollut rakennuttaa oma talo (minkä uskon olevan totta toki) ja kertoili millaista talopaketteja on katsellut ja kyseli mielipidettäni niihin ja halusi siis haaveilla kanssani yhdessä siitä talosta. Kyseli miten siellä sitten haluaisin valita kaakeleihin värejä jne. Eli mitään ylimakeaa vaan mielestäni sellaista normaalia. Mutta kun ei ollut normaalia vaan olikin varattu toisaalla. En välttämättä usko, että hän ajatteli suoraan valehtelevansa minulle, vaan hän saattoi ajatella, että jos kyllästyy siihen naiseensa niin ehkä vaihtaisi lennosta minuun? Eli uskon, että jollain tasolla hän oli tosissaan kanssani vaikka kaikki perustuikin valheeseen. Ap
Ikävä romuttaa haavekuvasi, mutta ei tuollaiset petturit ole koskaan tosissaan hoitojensa kanssa. Nuo tulevaisuuden maalailut ovat osa strategiaa, jolla toinen saadaan koukkuun. Sitten kun kyllästytään leikkiin, toinen jätetään ja palataan alkuperäiseen suhteeseen (jos se vielä on pystyssä).
Se maalailu oli kuitenkin ihan samanlaista yhdessä haaveilua kuin normaalissa suhteessa, jossa molemmat on aidosti tosissaan eikä kolmansia pyöriä ole. Koska olen jo näin vanha, niin minulla on aika paljon elämän kokemusta. Hän ei mitenkään ylimaireasti maalaillut minulle mitään vaan yhä ajattelen jälkeenpäinkin, että se "maalailu" oli ihan tavallista mitä seurustellessa aina tapahtuu. Ap
Oli siis suunnitellut strategiansa todella huolellisesti. Tiesi (kokemuksesta), että yliampuva maalailu ei ole uskottavaa. Siksi piti haaveilut realistisina. Ei ole sinun vikasi, että niihin uskoit, mutta ikävä kyllä mies ei todellakaan ollut tosissaan kanssasi. Jos olisi ollut, hän olisi jättänyt sen toisen naisensa ja keskittynyt sitten rakentamaan kunnon suhdetta kanssasi.
Ei sillä enää ole väliä oliko hän tosissani kanssani vai ei. Koska suhde on jo ohi. Mutta ei hän taida 100 % tosissaan sen "avovaimonsakaan" kanssa olla. Sen muuten myönsikin minulle siinä kun otin häneen vielä yhteyttä, että on vähän jalka oven välissä siinä suhteessa mutta ei ole erotakaan halunnut. Ap
Sääliksi käy tällaisen päättämättömän ”ykköstä” (vaimoa tai avovaimoa). Muuta en tähän osaa sanoa. En pätkääkään kadehdi osaansa, kuinka paljon hältä on varastettu aikaa ja kauanko joutunut elämään valheessa. Kaikki yhdessä koettu menettää merkityksensä kun tuollainen pommi paljastuu. En aivan ymmärrä miten mies ei tätä näe. Onneksi sinä et hukannut yhtään enempää aikaasi. Aivan kylmäsi tuo fb-rajoitus juttukin.
On ihan oikeasti olemassa ihmisiä jotka ajattelee että jos toinen ei erikseen kysy niin asiaa ei tarvitse oma-aloitteisestikaan mainita.
Näin tämä toinen ei myös koe valehdelleensa eikä näin tehneensä myöskään mitään väärää.
Sitten asian tullessa ilmi voi toinen sitten vedota siihen että et kysynyt.
Itselle kävi vähän vastaava tapaus. Mies ihan tyytyväisenä seurusteli minun ja toisen naisen kanssa samaan aikaan.
Mikään ei alkuun viitannut siihen että kuviossa on toinenkin nainen. Vasta kuukausien päästä alkoi kellot soimaan ja koko keissi selvisi kun tämä toinen nainen otti minuun yhteyttä.
Miehen reaktio asian paljastumiseen taas oli hyvin yllättävä. Ei pitänyt asiaa lainkaan kummallisena vaan käänsi asian niin että kun minä olin suhteessa se varovaisempi osapuoli niin mies oli tulkinnut sen niin etten ole kovin tosissani ja epäili minulla olevan toinen suhde jolloin hän katsoi myös oikeudekseen seurustella toisen naisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella katalaa. Ei voi kuin ihmetellä, mikä näitä ihmisiä vaivaa.
Tämä mies puheli kanssani kaikkea yhteisestä tulevaisuudesta. Niinkin tarkkaan, että halusi tietää suunnilleen että millaisesta ruokapöydästä pidän, jotta kun asutaan yhdessä niin onko meillä sama maku vai pitääkö hankkia uusia huonekaluja jne. Minä olin enemmän jarru päällä siinä suhteessa. Mutta en siksi että olisin aavistanut että onkin varattu vaan siksi että olen yleensä elämässä ja ihmissuhteissa aika varovainen. Enkä todellakaan hurmaannu sellaisesta jos mies puhuu yhteisestä tulevaisuudesta vaan pikemminkin jarruttelen vähän lisää. Ap
Juuri näin minullekin on käynyt: mies puhuu yhteisestä talosta ja tulevista matkoista, ja minä jarruttelen. Olen todella hidas ja varovainen etenijä, ja siksi(kin) yli viisikymppisenä vielä sinkku. En vain osannut epäillä sitä, että esimerkiksi tulevan talon pohjapiirustusta innoissaan lautasliinalle piirtelevä mies selittelisi seuraavana päivänä olevansa yhdeksättä vuotta kihloissa mutta muka aloittelevansa erilleen muuttamista. Kummallisinta näissä miehissä oli aina se, että heitä ei näyttänyt hermostuttavan minulle valehteleminen - voisiko olla niin, että he uskoivat minun olevan jotenkin samassa juonessa heidän kanssaan? Siis leikkimässä vastarakastuneita?
Nro 8
Minullekin tämä mies puhui yhteisestä talosta. Kertoi miten hänen haaveensa on ollut rakennuttaa oma talo (minkä uskon olevan totta toki) ja kertoili millaista talopaketteja on katsellut ja kyseli mielipidettäni niihin ja halusi siis haaveilla kanssani yhdessä siitä talosta. Kyseli miten siellä sitten haluaisin valita kaakeleihin värejä jne. Eli mitään ylimakeaa vaan mielestäni sellaista normaalia. Mutta kun ei ollut normaalia vaan olikin varattu toisaalla. En välttämättä usko, että hän ajatteli suoraan valehtelevansa minulle, vaan hän saattoi ajatella, että jos kyllästyy siihen naiseensa niin ehkä vaihtaisi lennosta minuun? Eli uskon, että jollain tasolla hän oli tosissaan kanssani vaikka kaikki perustuikin valheeseen. Ap
Ikävä romuttaa haavekuvasi, mutta ei tuollaiset petturit ole koskaan tosissaan hoitojensa kanssa. Nuo tulevaisuuden maalailut ovat osa strategiaa, jolla toinen saadaan koukkuun. Sitten kun kyllästytään leikkiin, toinen jätetään ja palataan alkuperäiseen suhteeseen (jos se vielä on pystyssä).
Se maalailu oli kuitenkin ihan samanlaista yhdessä haaveilua kuin normaalissa suhteessa, jossa molemmat on aidosti tosissaan eikä kolmansia pyöriä ole. Koska olen jo näin vanha, niin minulla on aika paljon elämän kokemusta. Hän ei mitenkään ylimaireasti maalaillut minulle mitään vaan yhä ajattelen jälkeenpäinkin, että se "maalailu" oli ihan tavallista mitä seurustellessa aina tapahtuu. Ap
Oli siis suunnitellut strategiansa todella huolellisesti. Tiesi (kokemuksesta), että yliampuva maalailu ei ole uskottavaa. Siksi piti haaveilut realistisina. Ei ole sinun vikasi, että niihin uskoit, mutta ikävä kyllä mies ei todellakaan ollut tosissaan kanssasi. Jos olisi ollut, hän olisi jättänyt sen toisen naisensa ja keskittynyt sitten rakentamaan kunnon suhdetta kanssasi.
Ei sillä enää ole väliä oliko hän tosissani kanssani vai ei. Koska suhde on jo ohi. Mutta ei hän taida 100 % tosissaan sen "avovaimonsakaan" kanssa olla. Sen muuten myönsikin minulle siinä kun otin häneen vielä yhteyttä, että on vähän jalka oven välissä siinä suhteessa mutta ei ole erotakaan halunnut. Ap
Myönsi? Eli valehteli, jotta sinä jäisit siihen uskoon, että merkitsin jotain sille miehelle. Todella katala ketju. Melkein ihailtava kyky viedä toista kuin pässiä narussa. En toki oikeasti ihaile tuollaista ihmisten tunteilla leikkimistä.
Tarkoitin sitä, että ei hän voi olla sen naisensa kanssa täysin tosissaan, kun häntä minun kanssa puoli vuotta petti. Jos olisi tosissaan niin ei olisi pettänyt. Ap
Palasi kuitenkin sen naisen luokse eikä jatkanut sinun kanssasi. Jotain sekin kertoo.
Ei palannut sen naisen luo. Vaan oli koko ajan sen naisen kanssa. Olisi jatkanut minunkin kanssa jos en olisi häntä jättänyt. Ap
Miksi oli sen toisen kanssa jos muka oli tosissaan sinun kanssasi? Minun maailmassani ainakin tosissaan oleminen tarkoittaa sitä, ettei pidetä kahta naista tai miestä samaan aikaan. Ei se kovin kauaa olisi kassasi jaksanut leikkiä. Ei tuollaiset pysy kauaa samassa hoidossa. Siitä kun menee jännitys, jos liian kauan samaa pyörittää. Alkuperäinen pidetään, jotta on koti, johon palata.
Oletko joku petetty vaimo, kun intät koko ajan tuosta? AP jätti miehen. Miehen petos paljastui puoli vuotta eron jälkeen. Ei ole kyseessä mikään "mies teki syrjähypyn ja palasi rakkaan vaimonsa luo ja jätti kakkosnaisen itkemään" -tapaus, jossa ap elättelisi toivoa "saada takaisin" tuo mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella katalaa. Ei voi kuin ihmetellä, mikä näitä ihmisiä vaivaa.
Tämä mies puheli kanssani kaikkea yhteisestä tulevaisuudesta. Niinkin tarkkaan, että halusi tietää suunnilleen että millaisesta ruokapöydästä pidän, jotta kun asutaan yhdessä niin onko meillä sama maku vai pitääkö hankkia uusia huonekaluja jne. Minä olin enemmän jarru päällä siinä suhteessa. Mutta en siksi että olisin aavistanut että onkin varattu vaan siksi että olen yleensä elämässä ja ihmissuhteissa aika varovainen. Enkä todellakaan hurmaannu sellaisesta jos mies puhuu yhteisestä tulevaisuudesta vaan pikemminkin jarruttelen vähän lisää. Ap
Juuri näin minullekin on käynyt: mies puhuu yhteisestä talosta ja tulevista matkoista, ja minä jarruttelen. Olen todella hidas ja varovainen etenijä, ja siksi(kin) yli viisikymppisenä vielä sinkku. En vain osannut epäillä sitä, että esimerkiksi tulevan talon pohjapiirustusta innoissaan lautasliinalle piirtelevä mies selittelisi seuraavana päivänä olevansa yhdeksättä vuotta kihloissa mutta muka aloittelevansa erilleen muuttamista. Kummallisinta näissä miehissä oli aina se, että heitä ei näyttänyt hermostuttavan minulle valehteleminen - voisiko olla niin, että he uskoivat minun olevan jotenkin samassa juonessa heidän kanssaan? Siis leikkimässä vastarakastuneita?
Nro 8
Minullekin tämä mies puhui yhteisestä talosta. Kertoi miten hänen haaveensa on ollut rakennuttaa oma talo (minkä uskon olevan totta toki) ja kertoili millaista talopaketteja on katsellut ja kyseli mielipidettäni niihin ja halusi siis haaveilla kanssani yhdessä siitä talosta. Kyseli miten siellä sitten haluaisin valita kaakeleihin värejä jne. Eli mitään ylimakeaa vaan mielestäni sellaista normaalia. Mutta kun ei ollut normaalia vaan olikin varattu toisaalla. En välttämättä usko, että hän ajatteli suoraan valehtelevansa minulle, vaan hän saattoi ajatella, että jos kyllästyy siihen naiseensa niin ehkä vaihtaisi lennosta minuun? Eli uskon, että jollain tasolla hän oli tosissaan kanssani vaikka kaikki perustuikin valheeseen. Ap
Ikävä romuttaa haavekuvasi, mutta ei tuollaiset petturit ole koskaan tosissaan hoitojensa kanssa. Nuo tulevaisuuden maalailut ovat osa strategiaa, jolla toinen saadaan koukkuun. Sitten kun kyllästytään leikkiin, toinen jätetään ja palataan alkuperäiseen suhteeseen (jos se vielä on pystyssä).
Se maalailu oli kuitenkin ihan samanlaista yhdessä haaveilua kuin normaalissa suhteessa, jossa molemmat on aidosti tosissaan eikä kolmansia pyöriä ole. Koska olen jo näin vanha, niin minulla on aika paljon elämän kokemusta. Hän ei mitenkään ylimaireasti maalaillut minulle mitään vaan yhä ajattelen jälkeenpäinkin, että se "maalailu" oli ihan tavallista mitä seurustellessa aina tapahtuu. Ap
Oli siis suunnitellut strategiansa todella huolellisesti. Tiesi (kokemuksesta), että yliampuva maalailu ei ole uskottavaa. Siksi piti haaveilut realistisina. Ei ole sinun vikasi, että niihin uskoit, mutta ikävä kyllä mies ei todellakaan ollut tosissaan kanssasi. Jos olisi ollut, hän olisi jättänyt sen toisen naisensa ja keskittynyt sitten rakentamaan kunnon suhdetta kanssasi.
Ei sillä enää ole väliä oliko hän tosissani kanssani vai ei. Koska suhde on jo ohi. Mutta ei hän taida 100 % tosissaan sen "avovaimonsakaan" kanssa olla. Sen muuten myönsikin minulle siinä kun otin häneen vielä yhteyttä, että on vähän jalka oven välissä siinä suhteessa mutta ei ole erotakaan halunnut. Ap
Myönsi? Eli valehteli, jotta sinä jäisit siihen uskoon, että merkitsin jotain sille miehelle. Todella katala ketju. Melkein ihailtava kyky viedä toista kuin pässiä narussa. En toki oikeasti ihaile tuollaista ihmisten tunteilla leikkimistä.
Tarkoitin sitä, että ei hän voi olla sen naisensa kanssa täysin tosissaan, kun häntä minun kanssa puoli vuotta petti. Jos olisi tosissaan niin ei olisi pettänyt. Ap
Palasi kuitenkin sen naisen luokse eikä jatkanut sinun kanssasi. Jotain sekin kertoo.
Ei palannut sen naisen luo. Vaan oli koko ajan sen naisen kanssa. Olisi jatkanut minunkin kanssa jos en olisi häntä jättänyt. Ap
Miksi oli sen toisen kanssa jos muka oli tosissaan sinun kanssasi? Minun maailmassani ainakin tosissaan oleminen tarkoittaa sitä, ettei pidetä kahta naista tai miestä samaan aikaan. Ei se kovin kauaa olisi kassasi jaksanut leikkiä. Ei tuollaiset pysy kauaa samassa hoidossa. Siitä kun menee jännitys, jos liian kauan samaa pyörittää. Alkuperäinen pidetään, jotta on koti, johon palata.
No niinhän ap tuossa juuri sanoikin, että ei ole ollut sitten kovin tosissaan sen toisenkaan naisen kanssa. Jostain syystä tässä nyt painetaan ap:ta alas ja että mies olisi koko ajan ollut tosissaan ainoastaan sen toisen kanssa.
Onhan tuo törkeää ja selkärangatonta tuolta mieheltä, mutta minusta on omituista, että tässä nyt tiedetään täsmälleen ne miehen ajatukset. Tuolla joku sanoi, että ei tietenkään mies ollut missään vaiheessa tosissaan ap:n kanssa eikä tosiaankaan olisi jättänyt sitä toista. Ikään kuin yksikään mies ei olisi koskaan jättänyt seurustelukumppaniaan toisen naisen takia. Siinä mielessä minusta tuntuu typerältä täällä nyt muka tietää asianlaita paremmin kuin ap. Minusta on ihan yhtä todennäköistä, että on hyvinkin saattanut harkita sen toisen jättämistä ja jatkaa ap:n kanssa, mutta sitten ei olekaan rohkeus riittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on käynyt noin kolme kertaa. Miehet ovat varmaan halunneet kokea jotain ensihuumaa uudelleen. Ihan avoimesti on seurusteltu, koska työmme vuoksi on aina olemassa selitys siitä, miksi meitä näkee kimpassa kaupungilla.
Kolmen- ja neljänkympin välillä ollessani miehiä oli enemmänkin pyrkimässä seukkaamaan, mutta sain ajoissa selville heidän parisuhdestatuksensa. Tuolloin "salarakas" alkoi olla jokaisen iltapäivälehden kannen teemana. Ilmeisesti se inspiroi.
En osaa epäillä ihmisiä valehtelemisesta, joten minua on helppo huijata. Tai ennen oli. Nyt olen jo paljon nähnyt ja kokenut.
3 kertaa :D.
Hörötä pois vain. Minä olin nuorena siinä mielessä sinisilmäinen, etten millään osannut epäillä "vakituiseksi" asettautuvaa miestä ukkomieheksi. En oikeastaan osaisi vieläkään. Minun katsantooni ei mahdu se, että pidetään kahta tai useampaa yhtaikaa, enkä epäile sellaista muiltakaan.
Kolme kertaa olen luullut seurustelevani, mutta ennen pitkää on paljastunut, että ukkomieshän se siinä pörrää. Intiimiin seuraan pyrkijöitä on ollut paljon, ja niinä vuosina, joina näytin upealta ja olin tehtävissä, jossa tapasin jatkuvasti uusia ihmisiä yritysmaailmasta ja valtionhallinnon ylemmiltä portailta, olin ihan jatkuvasti kaikenlaisen vokottelun kohteena. Ehkei älyn ja ulkonäön yhdistelmä ole vaimomateriaalia, mutta se totisesti vetää miehiä kuin hunaja. Ihan selvin päin olevia miehiä keskellä työpäivää. Miehiä, jotka palaavat asiallisiksi heti, kun heidät torjuu, mutta ovatpa silti yrittäneet sen yhden kerran.
Minua ovat siis aikoinani vikitelleet kymmenet ja taas kymmenet miehet. Enemmän tai vähemmän, suoraan ja kiertoilmaisuin, julkiaviossa ollen ja sinkkua näytellen. Minä olen hidas, joten harvoin on mitään päässyt tapahtumaan. Miettikääpä kuitenkin sitä, että kyseessä ovat ukkomiehet. Ehkä se teidänkin mukava, kotona viihtyvä, vähän jo ukkoontunut jörrikkänne?
Nyt minä olen yli viisikymppinen ja moni noista miehistä on jo eläkepäiviä viettämässä. Muistot kuitenkin näkyvät elävän. Minuun on muun muassa otettu yhteyttä, kun vaimokulta on menehtynyt sairauteen ja lämmintä naisseuraa ollaan vailla. Yksi mies, josta en ollut kuullut noin kymmeneen vuoteen, alkoi tavoitella minua aamusta iltayöhön välittömästi sen jälkeen, kun hänen vaimonsa oli haudattu. Tämän miehen kanssa olin ehtinyt pitkään olla kimpassa työmatkoilla ja tehdä lomareissuja ulkomaille, ja kun hän sitten vei minut kotiinsa, minulle valkeni: kiva omakotitalo Herttoniemen vihreillä kujilla oli vakiintuneen pariskunnan asunto. Ja mitä mies minusta halusi? Halusi "käydä sinun luonasi vielä kymmenenkin vuoden kuluttua". Se, että minä en ollut suoraan kysynyt häneltä, oliko hän naimisissa, oli tarkoittanut hänelle sitä, että olimme yhteisymmärryksessä ja salasuhteessa. Mielenkiintoista oli sekin, että hän oletti minun jatkavan suhdetta hänen kanssaan; sitä en tullut kysyneeksi, pitäisikö salasuhteen jatkua, jos minä löytäisin kumppanin, mutta uskon hänen olettaneen niin. Hänelle muuten se, että hän oli vaimolleen uskollinen, tarkoitti sitä, että "perhettä ei rikota" eli eroa ei oteta; kaikki muu on tarpeen tullen okei.
Sosiaalisesta mediasta saa selville kaikenlaista, jos sitä kaikenlaista on sinne pantu ja jos sitä etsitään. Monet ihmiset eivät edelleenkään käytä sitä. Ihan syystä. Ei se aina ole suoraselkäisyyden ja vanhan ajan hyvien tapojen merkki.
No hei. en oo kauaa ollu tällä palstalla,mut kattokaa nyt miten paljon on näitä toinen nainen tapauksia tai mies viestittelee toiselle yms tapauksia.että kyllä ne 30+v miehet on lähtökohtaisesti varattuja,eikä multa vaimo ees mitään kyselly,hyvillää oli ku en kotona ollu. tällästä se nyt on. oikeesti uskollista miestä on vaikee löytää. mut jos muutoin kriteerit täyttävä mies kelpaa ni antaa palaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on käynyt noin kolme kertaa. Miehet ovat varmaan halunneet kokea jotain ensihuumaa uudelleen. Ihan avoimesti on seurusteltu, koska työmme vuoksi on aina olemassa selitys siitä, miksi meitä näkee kimpassa kaupungilla.
Kolmen- ja neljänkympin välillä ollessani miehiä oli enemmänkin pyrkimässä seukkaamaan, mutta sain ajoissa selville heidän parisuhdestatuksensa. Tuolloin "salarakas" alkoi olla jokaisen iltapäivälehden kannen teemana. Ilmeisesti se inspiroi.
En osaa epäillä ihmisiä valehtelemisesta, joten minua on helppo huijata. Tai ennen oli. Nyt olen jo paljon nähnyt ja kokenut.
3 kertaa :D.
Hörötä pois vain. Minä olin nuorena siinä mielessä sinisilmäinen, etten millään osannut epäillä "vakituiseksi" asettautuvaa miestä ukkomieheksi. En oikeastaan osaisi vieläkään. Minun katsantooni ei mahdu se, että pidetään kahta tai useampaa yhtaikaa, enkä epäile sellaista muiltakaan.
Kolme kertaa olen luullut seurustelevani, mutta ennen pitkää on paljastunut, että ukkomieshän se siinä pörrää. Intiimiin seuraan pyrkijöitä on ollut paljon, ja niinä vuosina, joina näytin upealta ja olin tehtävissä, jossa tapasin jatkuvasti uusia ihmisiä yritysmaailmasta ja valtionhallinnon ylemmiltä portailta, olin ihan jatkuvasti kaikenlaisen vokottelun kohteena. Ehkei älyn ja ulkonäön yhdistelmä ole vaimomateriaalia, mutta se totisesti vetää miehiä kuin hunaja. Ihan selvin päin olevia miehiä keskellä työpäivää. Miehiä, jotka palaavat asiallisiksi heti, kun heidät torjuu, mutta ovatpa silti yrittäneet sen yhden kerran.
Minua ovat siis aikoinani vikitelleet kymmenet ja taas kymmenet miehet. Enemmän tai vähemmän, suoraan ja kiertoilmaisuin, julkiaviossa ollen ja sinkkua näytellen. Minä olen hidas, joten harvoin on mitään päässyt tapahtumaan. Miettikääpä kuitenkin sitä, että kyseessä ovat ukkomiehet. Ehkä se teidänkin mukava, kotona viihtyvä, vähän jo ukkoontunut jörrikkänne?
Nyt minä olen yli viisikymppinen ja moni noista miehistä on jo eläkepäiviä viettämässä. Muistot kuitenkin näkyvät elävän. Minuun on muun muassa otettu yhteyttä, kun vaimokulta on menehtynyt sairauteen ja lämmintä naisseuraa ollaan vailla. Yksi mies, josta en ollut kuullut noin kymmeneen vuoteen, alkoi tavoitella minua aamusta iltayöhön välittömästi sen jälkeen, kun hänen vaimonsa oli haudattu. Tämän miehen kanssa olin ehtinyt pitkään olla kimpassa työmatkoilla ja tehdä lomareissuja ulkomaille, ja kun hän sitten vei minut kotiinsa, minulle valkeni: kiva omakotitalo Herttoniemen vihreillä kujilla oli vakiintuneen pariskunnan asunto. Ja mitä mies minusta halusi? Halusi "käydä sinun luonasi vielä kymmenenkin vuoden kuluttua". Se, että minä en ollut suoraan kysynyt häneltä, oliko hän naimisissa, oli tarkoittanut hänelle sitä, että olimme yhteisymmärryksessä ja salasuhteessa. Mielenkiintoista oli sekin, että hän oletti minun jatkavan suhdetta hänen kanssaan; sitä en tullut kysyneeksi, pitäisikö salasuhteen jatkua, jos minä löytäisin kumppanin, mutta uskon hänen olettaneen niin. Hänelle muuten se, että hän oli vaimolleen uskollinen, tarkoitti sitä, että "perhettä ei rikota" eli eroa ei oteta; kaikki muu on tarpeen tullen okei.
Sosiaalisesta mediasta saa selville kaikenlaista, jos sitä kaikenlaista on sinne pantu ja jos sitä etsitään. Monet ihmiset eivät edelleenkään käytä sitä. Ihan syystä. Ei se aina ole suoraselkäisyyden ja vanhan ajan hyvien tapojen merkki.
Tämä.
Tuntuu, että parisuhteen pelisäännöt ovat muuttuneet viime vuosina. Treffailuvaiheessa on kysyttävä, onko toinen vapaa vai varattu ja käytävä läpi pelisäännöt suhteelle. Esimerkiksi missä vaiheessa tapailua ei saa enää tapailla muita samaan aikaan, missä vaiheessa pitää poistaa profiili treffisovelluksista, uskollisuuteen liittyvät näkemykset, haluaako ns. avoimen suhteen jne. Avioliitossani ei koskaan käyty mitään tällaista keskustelua. Oli selvää, että luottamusta on 100 %, kumpikaan ei pettänyt. Nyt tuntuu, että näiden Tindereiden kautta tapaa sellaisia miehiä, joilla on hyvin joustava ajatusmaailma eivätkä monet edes halua "perinteistä" parisuhdetta. Vaikea käsittää, miten jotkut edes jaksavat pyörittää kaksoiselämää kaikkine valheineen. Mitä iloa sellainen tuo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella katalaa. Ei voi kuin ihmetellä, mikä näitä ihmisiä vaivaa.
Tämä mies puheli kanssani kaikkea yhteisestä tulevaisuudesta. Niinkin tarkkaan, että halusi tietää suunnilleen että millaisesta ruokapöydästä pidän, jotta kun asutaan yhdessä niin onko meillä sama maku vai pitääkö hankkia uusia huonekaluja jne. Minä olin enemmän jarru päällä siinä suhteessa. Mutta en siksi että olisin aavistanut että onkin varattu vaan siksi että olen yleensä elämässä ja ihmissuhteissa aika varovainen. Enkä todellakaan hurmaannu sellaisesta jos mies puhuu yhteisestä tulevaisuudesta vaan pikemminkin jarruttelen vähän lisää. Ap
Juuri näin minullekin on käynyt: mies puhuu yhteisestä talosta ja tulevista matkoista, ja minä jarruttelen. Olen todella hidas ja varovainen etenijä, ja siksi(kin) yli viisikymppisenä vielä sinkku. En vain osannut epäillä sitä, että esimerkiksi tulevan talon pohjapiirustusta innoissaan lautasliinalle piirtelevä mies selittelisi seuraavana päivänä olevansa yhdeksättä vuotta kihloissa mutta muka aloittelevansa erilleen muuttamista. Kummallisinta näissä miehissä oli aina se, että heitä ei näyttänyt hermostuttavan minulle valehteleminen - voisiko olla niin, että he uskoivat minun olevan jotenkin samassa juonessa heidän kanssaan? Siis leikkimässä vastarakastuneita?
Nro 8
Minullekin tämä mies puhui yhteisestä talosta. Kertoi miten hänen haaveensa on ollut rakennuttaa oma talo (minkä uskon olevan totta toki) ja kertoili millaista talopaketteja on katsellut ja kyseli mielipidettäni niihin ja halusi siis haaveilla kanssani yhdessä siitä talosta. Kyseli miten siellä sitten haluaisin valita kaakeleihin värejä jne. Eli mitään ylimakeaa vaan mielestäni sellaista normaalia. Mutta kun ei ollut normaalia vaan olikin varattu toisaalla. En välttämättä usko, että hän ajatteli suoraan valehtelevansa minulle, vaan hän saattoi ajatella, että jos kyllästyy siihen naiseensa niin ehkä vaihtaisi lennosta minuun? Eli uskon, että jollain tasolla hän oli tosissaan kanssani vaikka kaikki perustuikin valheeseen. Ap
Luultavasti hän kertoili muillekin naisille samat jutut. Mukavaahan se on jakaa ajatuksiaan monen daamin kanssa. Jos joku teistä olisi sitten ihan aikuisten oikeesti olisi alkanut leikkiä hänen kanssa kotia...
leikkikavereita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella katalaa. Ei voi kuin ihmetellä, mikä näitä ihmisiä vaivaa.
Tämä mies puheli kanssani kaikkea yhteisestä tulevaisuudesta. Niinkin tarkkaan, että halusi tietää suunnilleen että millaisesta ruokapöydästä pidän, jotta kun asutaan yhdessä niin onko meillä sama maku vai pitääkö hankkia uusia huonekaluja jne. Minä olin enemmän jarru päällä siinä suhteessa. Mutta en siksi että olisin aavistanut että onkin varattu vaan siksi että olen yleensä elämässä ja ihmissuhteissa aika varovainen. Enkä todellakaan hurmaannu sellaisesta jos mies puhuu yhteisestä tulevaisuudesta vaan pikemminkin jarruttelen vähän lisää. Ap
Juuri näin minullekin on käynyt: mies puhuu yhteisestä talosta ja tulevista matkoista, ja minä jarruttelen. Olen todella hidas ja varovainen etenijä, ja siksi(kin) yli viisikymppisenä vielä sinkku. En vain osannut epäillä sitä, että esimerkiksi tulevan talon pohjapiirustusta innoissaan lautasliinalle piirtelevä mies selittelisi seuraavana päivänä olevansa yhdeksättä vuotta kihloissa mutta muka aloittelevansa erilleen muuttamista. Kummallisinta näissä miehissä oli aina se, että heitä ei näyttänyt hermostuttavan minulle valehteleminen - voisiko olla niin, että he uskoivat minun olevan jotenkin samassa juonessa heidän kanssaan? Siis leikkimässä vastarakastuneita?
Nro 8
Minullekin tämä mies puhui yhteisestä talosta. Kertoi miten hänen haaveensa on ollut rakennuttaa oma talo (minkä uskon olevan totta toki) ja kertoili millaista talopaketteja on katsellut ja kyseli mielipidettäni niihin ja halusi siis haaveilla kanssani yhdessä siitä talosta. Kyseli miten siellä sitten haluaisin valita kaakeleihin värejä jne. Eli mitään ylimakeaa vaan mielestäni sellaista normaalia. Mutta kun ei ollut normaalia vaan olikin varattu toisaalla. En välttämättä usko, että hän ajatteli suoraan valehtelevansa minulle, vaan hän saattoi ajatella, että jos kyllästyy siihen naiseensa niin ehkä vaihtaisi lennosta minuun? Eli uskon, että jollain tasolla hän oli tosissaan kanssani vaikka kaikki perustuikin valheeseen. Ap
Luultavasti hän kertoili muillekin naisille samat jutut. Mukavaahan se on jakaa ajatuksiaan monen daamin kanssa. Jos joku teistä olisi sitten ihan aikuisten oikeesti olisi alkanut leikkiä hänen kanssa kotia...
Niin, miten tuo lause jatkuu? Miksi mies haluaisi, että joku alkaa hänen kanssaan leikkimään kotia, jos ei ole millään tavalla tosissaan? Mitä sitten olisi tapahtunut ja mitä mies olisi siitä hyötynyt?
ei ap
Nykyaika manipuloi ihmisiä uskomaan onneksi ja vapaudeksi sitä mikä ei sitä ole. Jos ne hommat kuuluisivat vain avioliittoon ja tutustuttaisiin kaikessa rauhassa ennen sitä, petturit saisivat joka kerta rangaistuksen: kaksinnaimisesta nääs.
Vierailija kirjoitti:
leikkikavereita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella katalaa. Ei voi kuin ihmetellä, mikä näitä ihmisiä vaivaa.
Tämä mies puheli kanssani kaikkea yhteisestä tulevaisuudesta. Niinkin tarkkaan, että halusi tietää suunnilleen että millaisesta ruokapöydästä pidän, jotta kun asutaan yhdessä niin onko meillä sama maku vai pitääkö hankkia uusia huonekaluja jne. Minä olin enemmän jarru päällä siinä suhteessa. Mutta en siksi että olisin aavistanut että onkin varattu vaan siksi että olen yleensä elämässä ja ihmissuhteissa aika varovainen. Enkä todellakaan hurmaannu sellaisesta jos mies puhuu yhteisestä tulevaisuudesta vaan pikemminkin jarruttelen vähän lisää. Ap
Juuri näin minullekin on käynyt: mies puhuu yhteisestä talosta ja tulevista matkoista, ja minä jarruttelen. Olen todella hidas ja varovainen etenijä, ja siksi(kin) yli viisikymppisenä vielä sinkku. En vain osannut epäillä sitä, että esimerkiksi tulevan talon pohjapiirustusta innoissaan lautasliinalle piirtelevä mies selittelisi seuraavana päivänä olevansa yhdeksättä vuotta kihloissa mutta muka aloittelevansa erilleen muuttamista. Kummallisinta näissä miehissä oli aina se, että heitä ei näyttänyt hermostuttavan minulle valehteleminen - voisiko olla niin, että he uskoivat minun olevan jotenkin samassa juonessa heidän kanssaan? Siis leikkimässä vastarakastuneita?
Nro 8
Minullekin tämä mies puhui yhteisestä talosta. Kertoi miten hänen haaveensa on ollut rakennuttaa oma talo (minkä uskon olevan totta toki) ja kertoili millaista talopaketteja on katsellut ja kyseli mielipidettäni niihin ja halusi siis haaveilla kanssani yhdessä siitä talosta. Kyseli miten siellä sitten haluaisin valita kaakeleihin värejä jne. Eli mitään ylimakeaa vaan mielestäni sellaista normaalia. Mutta kun ei ollut normaalia vaan olikin varattu toisaalla. En välttämättä usko, että hän ajatteli suoraan valehtelevansa minulle, vaan hän saattoi ajatella, että jos kyllästyy siihen naiseensa niin ehkä vaihtaisi lennosta minuun? Eli uskon, että jollain tasolla hän oli tosissaan kanssani vaikka kaikki perustuikin valheeseen. Ap
Luultavasti hän kertoili muillekin naisille samat jutut. Mukavaahan se on jakaa ajatuksiaan monen daamin kanssa. Jos joku teistä olisi sitten ihan aikuisten oikeesti olisi alkanut leikkiä hänen kanssa kotia...
Niin, miten tuo lause jatkuu? Miksi mies haluaisi, että joku alkaa hänen kanssaan leikkimään kotia, jos ei ole millään tavalla tosissaan? Mitä sitten olisi tapahtunut ja mitä mies olisi siitä hyötynyt?
ei ap
Eihän ne leikitkään loputtomiin kestä. Uutta leikkikaveria kehiin vaan kun edelliseen kyllästyy. Vaihtelu virkistää, sanoi eräs mies.
leikkikavereita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella katalaa. Ei voi kuin ihmetellä, mikä näitä ihmisiä vaivaa.
Tämä mies puheli kanssani kaikkea yhteisestä tulevaisuudesta. Niinkin tarkkaan, että halusi tietää suunnilleen että millaisesta ruokapöydästä pidän, jotta kun asutaan yhdessä niin onko meillä sama maku vai pitääkö hankkia uusia huonekaluja jne. Minä olin enemmän jarru päällä siinä suhteessa. Mutta en siksi että olisin aavistanut että onkin varattu vaan siksi että olen yleensä elämässä ja ihmissuhteissa aika varovainen. Enkä todellakaan hurmaannu sellaisesta jos mies puhuu yhteisestä tulevaisuudesta vaan pikemminkin jarruttelen vähän lisää. Ap
Juuri näin minullekin on käynyt: mies puhuu yhteisestä talosta ja tulevista matkoista, ja minä jarruttelen. Olen todella hidas ja varovainen etenijä, ja siksi(kin) yli viisikymppisenä vielä sinkku. En vain osannut epäillä sitä, että esimerkiksi tulevan talon pohjapiirustusta innoissaan lautasliinalle piirtelevä mies selittelisi seuraavana päivänä olevansa yhdeksättä vuotta kihloissa mutta muka aloittelevansa erilleen muuttamista. Kummallisinta näissä miehissä oli aina se, että heitä ei näyttänyt hermostuttavan minulle valehteleminen - voisiko olla niin, että he uskoivat minun olevan jotenkin samassa juonessa heidän kanssaan? Siis leikkimässä vastarakastuneita?
Nro 8
Minullekin tämä mies puhui yhteisestä talosta. Kertoi miten hänen haaveensa on ollut rakennuttaa oma talo (minkä uskon olevan totta toki) ja kertoili millaista talopaketteja on katsellut ja kyseli mielipidettäni niihin ja halusi siis haaveilla kanssani yhdessä siitä talosta. Kyseli miten siellä sitten haluaisin valita kaakeleihin värejä jne. Eli mitään ylimakeaa vaan mielestäni sellaista normaalia. Mutta kun ei ollut normaalia vaan olikin varattu toisaalla. En välttämättä usko, että hän ajatteli suoraan valehtelevansa minulle, vaan hän saattoi ajatella, että jos kyllästyy siihen naiseensa niin ehkä vaihtaisi lennosta minuun? Eli uskon, että jollain tasolla hän oli tosissaan kanssani vaikka kaikki perustuikin valheeseen. Ap
Luultavasti hän kertoili muillekin naisille samat jutut. Mukavaahan se on jakaa ajatuksiaan monen daamin kanssa. Jos joku teistä olisi sitten ihan aikuisten oikeesti olisi alkanut leikkiä hänen kanssa kotia...
No sillähän oli jo ainakin yksi, jonka kanssa leikki kotia. Ei kotileikit noin lähtökohtaisesti ole se, mitä miehet kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
leikkikavereita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella katalaa. Ei voi kuin ihmetellä, mikä näitä ihmisiä vaivaa.
Tämä mies puheli kanssani kaikkea yhteisestä tulevaisuudesta. Niinkin tarkkaan, että halusi tietää suunnilleen että millaisesta ruokapöydästä pidän, jotta kun asutaan yhdessä niin onko meillä sama maku vai pitääkö hankkia uusia huonekaluja jne. Minä olin enemmän jarru päällä siinä suhteessa. Mutta en siksi että olisin aavistanut että onkin varattu vaan siksi että olen yleensä elämässä ja ihmissuhteissa aika varovainen. Enkä todellakaan hurmaannu sellaisesta jos mies puhuu yhteisestä tulevaisuudesta vaan pikemminkin jarruttelen vähän lisää. Ap
Juuri näin minullekin on käynyt: mies puhuu yhteisestä talosta ja tulevista matkoista, ja minä jarruttelen. Olen todella hidas ja varovainen etenijä, ja siksi(kin) yli viisikymppisenä vielä sinkku. En vain osannut epäillä sitä, että esimerkiksi tulevan talon pohjapiirustusta innoissaan lautasliinalle piirtelevä mies selittelisi seuraavana päivänä olevansa yhdeksättä vuotta kihloissa mutta muka aloittelevansa erilleen muuttamista. Kummallisinta näissä miehissä oli aina se, että heitä ei näyttänyt hermostuttavan minulle valehteleminen - voisiko olla niin, että he uskoivat minun olevan jotenkin samassa juonessa heidän kanssaan? Siis leikkimässä vastarakastuneita?
Nro 8
Minullekin tämä mies puhui yhteisestä talosta. Kertoi miten hänen haaveensa on ollut rakennuttaa oma talo (minkä uskon olevan totta toki) ja kertoili millaista talopaketteja on katsellut ja kyseli mielipidettäni niihin ja halusi siis haaveilla kanssani yhdessä siitä talosta. Kyseli miten siellä sitten haluaisin valita kaakeleihin värejä jne. Eli mitään ylimakeaa vaan mielestäni sellaista normaalia. Mutta kun ei ollut normaalia vaan olikin varattu toisaalla. En välttämättä usko, että hän ajatteli suoraan valehtelevansa minulle, vaan hän saattoi ajatella, että jos kyllästyy siihen naiseensa niin ehkä vaihtaisi lennosta minuun? Eli uskon, että jollain tasolla hän oli tosissaan kanssani vaikka kaikki perustuikin valheeseen. Ap
Luultavasti hän kertoili muillekin naisille samat jutut. Mukavaahan se on jakaa ajatuksiaan monen daamin kanssa. Jos joku teistä olisi sitten ihan aikuisten oikeesti olisi alkanut leikkiä hänen kanssa kotia...
Niin, miten tuo lause jatkuu? Miksi mies haluaisi, että joku alkaa hänen kanssaan leikkimään kotia, jos ei ole millään tavalla tosissaan? Mitä sitten olisi tapahtunut ja mitä mies olisi siitä hyötynyt?
ei ap
Nimenomaan. En ymmärrä miten joku jaksaa koittaa pitää yllä valheiden verkkoa. Mikään kokemus siinä ei ole aito kun se on saavutettu valheella. Ei yksikään suhde ole aito, jos ykkönen tietäisi kakkosesta ja toisin päin. Mikään egon kohotus mitä mies tästä hakee ei ole aitoa. Mitä iloa tästä on kenellekään kun kaikki perustuu valheelle ja murenee välittömästi jos asiat selviää?
Luulen että ap:n jarruttelu johtui osin siitä että hän jotenkin vaistosi että kaikki ei ole aivan kuten pitää. Onneksi näin.
Vierailija kirjoitti:
Minä ja tämä mies olemme molemmat sellaisia ns. tavallisia ihmisiä. Korkeasti koulutettuja, hyvässä työssä, elämänhallinta kunnossa jne. Mutta ei kumpikaan mitään todella hyvännäköisiä tai suosittuja. Kumpaankaan meistä ei kukaan varmaa katukuvassa kiinnittäisi ihmeemmin huomiota tai jäisi perään katsomaan. Eli mielestäni tämä mies ei edes ollut mikään ns. naistenmies, jolla pörräisi ihailijoita jonoksi asti vaan enemmänkin olemukseltaan ns. tylsä insinööri.
Luulin olevani hyvä ihmistuntija, mutta tämä kokemus laittoi kyllä minulla pakan ihan sekaisin. Miten osaan enää luottaa keneenkään?
Ap
Ns. tylsät miehet pystyvät pettämään eniten, koska kukaan ei uskoisi heistä sitä. Hyvännäköisestä miehestä tietää automaattisesti, että pettää.
no eihän nyt onnellisessa suhteessa olevat alakkaa tollasee leikkii. mut kattokaa tätäki palstaa,montako huonoo suhdetta on yhtä onnellista suhdetta kohden ? kyl ne hyvät suhteet on harvassa. Minkähän takia ?
eikä se oo nykyaikaa,kun se on ollu tälläst aina
Tavatkaa niiden miesten lähisukuakin. Ei kaverit riitä.