Lue keskustelun säännöt.
Mies vertaa minua ensirakkauteensa
04.02.2021 |
Vuosien suhteen jälkeen mies pamautti nyt riidan päätteeksi, että ei tunne minua kohtaan samoin kuin tunsi ensirakkauttaan kohtaan, ja että se häiritsee häntä. Tosi kiva fiilis - olen elänyt uskossa että meillä on asiat hyvin, kahden tasapainoisen aikuisen suhde jossa kommunikoidaan jne. Mutta ei, mies haikailee ja vertaa minua ensirakkauteensa - eikä tajua miten se minua satuttaa. En voi kilpailla haavekuvan kanssa! Nyt mietin eroa, en tiedä pystynkö olemaan tässä suhteessa enää. Tuntuu, etten voi ikinä riittää miehelle.
Kohtalotovereita? Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa ja päässyt siitä yhdessä yli? Ymmärrän, että ensirakkaus on voimakas kokemus jota varmasti jokainen joskus haikailee, mutta tajua miksi mies ei voi antaa muistojen olla muistoja ja keskittyä tämänhetkiseen suhteeseen. Ei sitä ensirakkauden tunnetta kuitenkaan saa ikinä takaisin.
Kommentit (48)
No, onhan se jotain ainut laatuista jota ei toista kertaan koe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies siis sanoi, että haikailee ja vertaa sinua ensirakkauteensa? Ja että, sinä kilpailet haavekuvan kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Mies siis sanoi, että haikailee ja vertaa sinua ensirakkauteensa? Ja että, sinä kilpailet haavekuvan kanssa?
Hän sanoi, ettei tunne minua kohtaan yhtä syviä tunteita, ja että se häiritsee häntä. Kuulemma pitäisi tuntea vähintään yhtä syviä tunteita että voisi olla varma että olemme toisillemme oikeat. Nyt ei ole varma.
Mies ei sanonut haavekuvasta mitään, mutta ensirakkauden päättymisestä on useampi vuosi - muistot ovat jo väkisinkin kultaantuneet. Koen, että kisaan noita ihania nuoruuden rakkauden muistoja vastaan, ja että luonnollisesti häviän koko ajan.
Jäikö hänellä jotain hampaankoloon ensimmäisessä erossa? Ei olisi halunnut erota?
Jos suhde tuli luonnollisesti tiensä päähän, tuo suutuspäissään kerrottu rehellinen palaute voi osoittaa, että on alkanut osittain kanssasi suhteeseen ns. järkisyistä. Ei siis jäänyt odottelemaan sitä hullaantumista ja kipinän aiheuttavaa kumppania, vaan "tyytyi" ihmiseen, jonka seurassa viihtyy ja on hyvä olla ilman sen suurempia kipinöintejä.
En osaa tähän sen enempää sanoa, kuin että jos tästä kyse, niin tunnistan tilanteen. Vähän liiankin helppoa olisi ollut jäädä laimeampia tunteita mutta kiintymystä ja turvaa tarjoavaan suhteeseen - mutta en sitten jäänyt, vaikka pelkäsinkin, että jään loppuelämäkseni yksin kun ensirakkauden veroista tunnetta ei koskaan tule. No, tuli sekin sitten myöhemmin, sopivamman ihmisen kohdalla.
Olen pahoillani, tämä ei nyt ehkä sinua lohduta. Muuten, kuin että ehkä pieni etäisyys voisi tehdä hyvää, sittenhän sen näkisi, nouseeko niitä voimakkaita tunteita ja kaipausta menettämisen pelon kautta.
Niin aina löytyy se joka on kauniimpi, fiksumpi, rikkaampi, jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde kävelemään ja jätä pelle elämään menneessä.
Vierailija kirjoitti:
Jäikö hänellä jotain hampaankoloon ensimmäisessä erossa? Ei olisi halunnut erota?
Jos suhde tuli luonnollisesti tiensä päähän, tuo suutuspäissään kerrottu rehellinen palaute voi osoittaa, että on alkanut osittain kanssasi suhteeseen ns. järkisyistä. Ei siis jäänyt odottelemaan sitä hullaantumista ja kipinän aiheuttavaa kumppania, vaan "tyytyi" ihmiseen, jonka seurassa viihtyy ja on hyvä olla ilman sen suurempia kipinöintejä.
En osaa tähän sen enempää sanoa, kuin että jos tästä kyse, niin tunnistan tilanteen. Vähän liiankin helppoa olisi ollut jäädä laimeampia tunteita mutta kiintymystä ja turvaa tarjoavaan suhteeseen - mutta en sitten jäänyt, vaikka pelkäsinkin, että jään loppuelämäkseni yksin kun ensirakkauden veroista tunnetta ei koskaan tule. No, tuli sekin sitten myöhemmin, sopivamman ihmisen kohdalla.
Olen pahoillani, tämä ei nyt ehkä sinua lohduta. Muuten, kuin että ehkä pieni etäisyys voisi tehdä hyvää, sittenhän sen näkisi, nouseeko niitä voimakkaita tunteita ja kaipausta menettämisen pelon kautta.
Ero oli miehen kertoman mukaan ruma, eksällä oli ollut salasuhde jonkin aikaa. Eli varmasti jäi jotain hampaan koloon. Tästä on kuitenkin jo useita vuosia.
Voi hyvin olla että mies ei vaan välitä minusta samalla tavalla. Mietin kuitenkin, että onko normaalia olla noin kiinni vuosien takaisessa suhteessaa? Vai onko se vain tekosyy päästä minusta eroon. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On luonnollista, että suhteessa tulee vaiheita joilloin ollaan epävarmoja ja niistä tulisi saada puhua ilman, että toinen ottaa heti itseensä.
Omani teki samoin on nyt exmies xD Tosin "pitkän" ja vaikean suhteen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies siis sanoi, että haikailee ja vertaa sinua ensirakkauteensa? Ja että, sinä kilpailet haavekuvan kanssa?
Hän sanoi, ettei tunne minua kohtaan yhtä syviä tunteita, ja että se häiritsee häntä. Kuulemma pitäisi tuntea vähintään yhtä syviä tunteita että voisi olla varma että olemme toisillemme oikeat. Nyt ei ole varma.
Mies ei sanonut haavekuvasta mitään, mutta ensirakkauden päättymisestä on useampi vuosi - muistot ovat jo väkisinkin kultaantuneet. Koen, että kisaan noita ihania nuoruuden rakkauden muistoja vastaan, ja että luonnollisesti häviän koko ajan.
eli vedit tuon vertailun ja haikailun ihan omasta päästäsi?
Ihmiset ovat erilaisia ja jokainen suhde on erilainen ja kaunis omalla tavallaan.
Pieni parisuhteen kyseenalaistaminen on normaalia ja jopa tervettä. Ilman pientä kyseenalaistamista ja suhteen analysoimista parisuhteen hyviä ja huonoja puolia voi olla vaikea hahmottaa.
Toisiin parisuhteisiin ja ihmisiin vertaileminen sen sijaan ei kuulu parisuhteeseen.
Kuulostaa siltä, että miehesi ei arvosta sinua tarpeeksi ja että et saa häneltä ansaitsemaasi arvostusta ja rakkautta.
Minusta sinun ja suhteenne vertailu ajan kultaamaan ensirakkauteen on osoitus henkisestä epäkypsyydestä ja tunneälyn puutteesta.
Ei varmastikaan tunnu kivalta kokea jäävänsä koko ajan toiseksi, että koko ajan pitää tehdä vaikutus toiseen ja todistella omaa arvoaan. Se on äärimmäisen energiaa kuluttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies siis sanoi, että haikailee ja vertaa sinua ensirakkauteensa? Ja että, sinä kilpailet haavekuvan kanssa?
Hän sanoi, ettei tunne minua kohtaan yhtä syviä tunteita, ja että se häiritsee häntä. Kuulemma pitäisi tuntea vähintään yhtä syviä tunteita että voisi olla varma että olemme toisillemme oikeat. Nyt ei ole varma.
Mies ei sanonut haavekuvasta mitään, mutta ensirakkauden päättymisestä on useampi vuosi - muistot ovat jo väkisinkin kultaantuneet. Koen, että kisaan noita ihania nuoruuden rakkauden muistoja vastaan, ja että luonnollisesti häviän koko ajan.
eli vedit tuon vertailun ja haikailun ihan omasta päästäsi?
Kuten kirjoitin, mies nimenomaan vertasi tunteitaan eksän kanssa vrt minun kanssani. En tiedä miten se ei olisi vertaamista.
Voi olla että ylireagoin, mutta miehen puheet todella satuttivat. En pystyisi ikinä sanomaan kenellekään miten hän sanoi minulle.
Mies on epävarma omista tunteistaan, ei sinusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei sun tarvitse miettiä voitko tuossa suhteessa olla. Miehen tulisi nyt itsekseen miettiä onko se häneltä pois kun tuntee sinua kohtaan eri tavalla kuin ensirakkautta kohtaan.
Jos miehelle tämä on ok ja ei ole häneltä pois, niin ei se teidän suhteeseen tai tunteisiin vaikuta. Tunteita on erilaisia eri ihmisiä kohtaan. Jos on rakastanut useita ihmisiä, ne tunteet on erilaisia jokaista kohtaan. Kun tämän ymmärtää, ei se ole pois keneltäkään. Jos mies kokee että on häneltä pois niin mies ottaa vastuun itsestään ja eroaa sinusta ja lähtee etsimään samanlaisia tunteita mitä oli ensirakkauden kanssa. Jos mies kokee että on häneltä pois ja jää silti suhteeseen, on sinun aika miettiä tuota suhteessa olemista. Haluatko olla suhteessa jossa mies kaipaa muuta? Haluatko olla suhteessa jossa sinut saatetaan vaihtaa lennosta toiseen? Vai onko suhde vain hauskanpitoa joka loppuu aikanaan?
Aikuinen mies ei vedä vanhoja heiloja uuteen suhteeseen, tulee liian tungosta jos on kolmas pyörä vetämässä. Eli miehesi on siis keskenkasvuinen ja ajattelematon, itsekäs ja hölmö. Kuka tahansa kokeneempi mies sanoisi hänelle että nyt sahaat omaa oksaasi. Jos mies ei ole varma, sitten ei pidä olla yhdessä. Minä ainakin jättäisin tuollaisen vertailijan. Tässä juuri se viisaus että tee välit selviksi entiseen ennen kuin alat uuteen suhteeseen, muuten se uusikaan ei kestä. Suurin osa kuitenkin ottaa sen ensimmäisen kohdalle sattuneen jotta pääsee eksälle näyttämään että kelpaan kyllä muillekin.
Miehellä on nuorempana enemmän testosteronia kehossaan eikä välttämättä ymmärrä yhdistää testotasojen vähenemistä iän myötä siihen, että tunteet tuntuvat laimeammilta. Paras, mitä voit tehdä, on laittaa seksihanat kiinni ainakin pariksi viikoksi. Miehen testotasot alkavat nousta. Älä anna liian aikaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies siis sanoi, että haikailee ja vertaa sinua ensirakkauteensa? Ja että, sinä kilpailet haavekuvan kanssa?
Hän sanoi, ettei tunne minua kohtaan yhtä syviä tunteita, ja että se häiritsee häntä. Kuulemma pitäisi tuntea vähintään yhtä syviä tunteita että voisi olla varma että olemme toisillemme oikeat. Nyt ei ole varma.
Mies ei sanonut haavekuvasta mitään, mutta ensirakkauden päättymisestä on useampi vuosi - muistot ovat jo väkisinkin kultaantuneet. Koen, että kisaan noita ihania nuoruuden rakkauden muistoja vastaan, ja että luonnollisesti häviän koko ajan.
eli vedit tuon vertailun ja haikailun ihan omasta päästäsi?
Kuten kirjoitin, mies nimenomaan vertasi tunteitaan eksän kanssa vrt minun kanssani. En tiedä miten se ei olisi vertaamista.
Voi olla että ylireagoin, mutta miehen puheet todella satuttivat. En pystyisi ikinä sanomaan kenellekään miten hän sanoi minulle.
Niin mies puhui tuntemuksistaan ja epävarmuudestaan, eikä siitä että sinä olisit jotenkin huonompi tai vähempi arvoinen.
Miehellä on nyt kasvu käynnissä. Ensirakkaus on kuin joku nuoruuden idoli tms., sitä ihaillaan ja palvotaan ja sen kanssa ei eletä puuduttavaa arkea kauppakasseineen ja viikkosiivouksineen.
Teidän suhteessa on nyt tultu sille askelmalle, että mies kasvaa rakastamaan sinua oikeana ihmisenä oikeassa suhteessa tai sitten hän jumittaa sinne teini-ihastustasolle. On ihan ok prosessoida noita tunteita, mutta tietysti ei tarvitsisi sinua siihen sotkea. Minullakin oli tuo vaihe, kun tajusin, ettei mies olekaan täydellinen ja meillä maailman mahtavin suhde, kuten olin kuvitellut vuosikausien ajan. Ensirakkaus alkoi vilahdella mielessä ja sitten piti tehdä henkistä kasvua sen asian kanssa ja tajuta, että ne samat asiat olisi tullut sen ensirakkaudenkin kanssa vastaan, ehkä jopa nopeammin.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat erilaisia ja jokainen suhde on erilainen ja kaunis omalla tavallaan.
Pieni parisuhteen kyseenalaistaminen on normaalia ja jopa tervettä. Ilman pientä kyseenalaistamista ja suhteen analysoimista parisuhteen hyviä ja huonoja puolia voi olla vaikea hahmottaa.
Toisiin parisuhteisiin ja ihmisiin vertaileminen sen sijaan ei kuulu parisuhteeseen.
Kuulostaa siltä, että miehesi ei arvosta sinua tarpeeksi ja että et saa häneltä ansaitsemaasi arvostusta ja rakkautta.
Minusta sinun ja suhteenne vertailu ajan kultaamaan ensirakkauteen on osoitus henkisestä epäkypsyydestä ja tunneälyn puutteesta.
Ei varmastikaan tunnu kivalta kokea jäävänsä koko ajan toiseksi, että koko ajan pitää tehdä vaikutus toiseen ja todistella omaa arvoaan. Se on äärimmäisen energiaa kuluttavaa.
Kiitos ystävällisistä sanoista
Kohtalotovereita? ap