Lue keskustelun säännöt.
Entinen (?) päihdeongelmainen anoppi haluaisi hoitaa vauvaamme
03.02.2021 |
Meillä on 6kk ikäinen vauva. Anoppi on todella lapsirakas ja haluaisi kovasti ottaa vauvan hoitoon. Hän on aiemmin käyttänyt vauvaamme vaunulenkeillä yksin kun asuu lähellämme ja henkilö itsessään on vauvallemme kyllä tuttu. Nyt hän on viime aikoina kovasti höpötellyt siitä, että ottaisi lapsen mielellään yökylään. Minä ja anoppi tulemme oikein hyvin toimeen, olen anopin kanssa jopa omaa äitiäni läheisempi.
Mutta. Anopilla on tosiaan alkoholiongelma. Hän on käynyt siitä katkolla usein, ja nyt on ollut useamman vuoden periaatteessa raitis, mutta kuitenkin välillä retkahtanut. Viimeisin tietämäni retkahdus on ollut tämän vauvan olemassaolon aikana eli 6kk sisään ja sen yhteydessä hän oli yrittänyt viiltää itseltään ranteet auki niin, että hän oli ollut sairaalahoidossa viikon ajan.
Minusta tuntuu pahalle se, että en näissä olosuhteissa voisi todellakaan ajatella mitään yökyläilyä mummulassa ilman meitä vanhempia varmaan kutakuinkin ikinä. Anoppini on selvinpäin todella ihana, tulee lasten kanssa toimeen jne, mutta tiedän, että hän on joskus aikoinaan vahtinut sisaruksensa lapsia päihtyneenä, kun alkoholiongelma oli pahimmillaan.
Alkoholiongelmaisen kanssa toimiminen ei oikein ole minulle tuttua, joten miten itse hoitaisitte tilanteen niin, että lapsi ei päätyisi anopille yökylään mutta anoppi ei myöskään pahoittaisi mieltään asiasta? Olemme perheen kesken yökyläilleet hänen luonaan, mutta ilmeisesti hän nyt kovasti odottelisi sitä, että saisi hoitaa vauvaa ilman meitä, joten yhdessä kyläily ei näköjään riitä. Miten sanoa tai ilmaista kauniisti, että tällaista reissua ei ole tulossa?
Kommentit (75)
En ymmärrä miksi neuvotte ap:ta sanomaan "parin vuoden päästä" tms. Siinähän se anoppi vasta loukkaantuu, kun selviää että hänelle on valehdeltu.
Suosittelen ap sanomaan anopille, että valitettavasti alkoholiongelman takia lapsi ei voi tulla yökylään. Ja siis miehesi sanoo tämän eikä millään lailla syyttele sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se tietysti on tärkeää, että lapsen isä on samoilla linjoilla. Mun mies aluksi vähätteli äitinsä ongelmia eikä halunnut ärhäkäksi tunnetun äitinsä tunteita pahoittaa. Mutta kyllä hän tajusi keskusteltuaan minun ja siskonsa kanssa, että lapsi on tärkein, eikä se äippä ole turvallinen aikuinen lapselle. Valitettavaa, mutta tilanne on tämä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän perheessä alle kouluikäiset ei yökyläile missään. Aika oudolta kuulostaa että vaikka nelivuotias olisi yökylässä jossain. Laittakaa sama sääntö, saatte 6.5 vuotta lisää aikaa kasvattaa selkärankaa.
Anopin ruinaaminen on noloa, voitte aina vastata samalla tavalla: Meidän perheessä on sellainen sääntö.
No minusta teidän perhe on outo. Meillä alle 9v lapset ovat todella usein yökylässä mummulassa. Ja lapset ihan itse haluavat sinne ja soittavat ukille että tulee hakemaan.
Juu, ei, jos on puolen vuoden sisällä ollut repsahdus. Itse en vienyt edes koiraani hoitoon alkoholistivanhemmilleni, saati sitten pientä vauvaa.
Asia on ratkaistavissa erittäin helposti. Sovitte kahvit siinä kun viette lapsen hoitoon yöksi ja anoppi hörppää siinä samalla yhden poretabletin; antabuksen. Sitten toivotatte kivaa päivää ja iltaa. Sovitte huomisen lapsen haun.
Antabus estää pienenkin alkoholimäärän käytön. Sen avulla kenekään ei tarvitse huolehtia, että onko tässä nyt ongelmia alkoholin suhteen. Ei tasan ole. Antabuksesta ei myöskään tule anopille mitään haittoja, ellei tosiaan yritä juoda suullista keskiolutta vaikka yhtä aikaa. Se aine ei anna ottaa tippaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pystytkö luottamaan niin paljon että voisitte sopia sellaisen toiminta suunnitelman että tulee ihan mitä ongelmaa tahansa, vaikka edes mieliteko Alkosta niin soittaa sinulle ja olet valmis hakemaan vauvan kotiin vaikka keskellä yötä.
Vierailija kirjoitti:
Pystytkö luottamaan niin paljon että voisitte sopia sellaisen toiminta suunnitelman että tulee ihan mitä ongelmaa tahansa, vaikka edes mieliteko Alkosta niin soittaa sinulle ja olet valmis hakemaan vauvan kotiin vaikka keskellä yötä.
Miksi ottaa MITÄÄN riskejä!? Kyseessä on PIENI VAUVA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Loukkaantukoon jos haluaa mutta tarinan päähenkilö on tällä kerralla lapsi, ei anoppi. En antaisi yökylään edes koiraa.
ei tarvi sanoo rumasti mitään, sano vaan et lapsi ei mene yökylään eikä hoitoon minnekään piste. alkoholistit,väkivaltaiset,tuntemattomat ihmiset,narsistit,rikolliset ym ym. tälläisille ihmisille ei anneta minkään ikäistä lasta koskaan hoitoon tai mihinkään.
on vanhempien tehtävä suojella lasta.on ok jos lapsi menee vasta yläasteel serkuille kylään yöksi tms. koska voi jo silloin soittaa vanhemmil jos ongelmaa tulee.
pieni lapsi ei osaa kertoa ongelmista eikä ymmärrä kertoa jos esim. juodaan,ahdistellaan tms. kyläpaikas
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekö yökyläilette vaikka anoppi asuu ihan lähellä. Miksi ihmeessä?
Olen tosiaan anopin kanssa läheinen ja samoin mies, lisäksi mies haluaa nähdä äitiään usein ettei ratkea yksinäisyyttään juomaan. Anoppi on ruinannut vauvaa yökylään niin pitkään, että tehtiin kompromissi ja mentiin kaikki. Vedottiin lapsen nuoreen ikään. En ole muutenkaan antanut lasta kenellekään yökylään vielä. Luulen, että noin 1-1,5v asti saan pidettyä tilanteen tällaisena vetoamalla lapsen ikään, mutta sen jälkeen menee hankalaksi.
Ap
Kun oma lapsi kyseessä, niin ei täydy miettiä loukkaantuuko joku. En kyllä antaisi kenenkään hoitaa pientä vauvaa yön yli edes niin, että olen itse paikalla, jos tarve tähän ei ole lähtenyt oikeasti minulta ja mieheltä. Ei se vauva mikään nukke ole, jota lainataan kaverille, koska tämä pyytää.
Minä en ole antanut kuuteen vuoteen lasta anopille hoitoon, koska luottamusta ei ole. Jos ei voi luottaa toiseen, niin se on ihan sama sille lapsen iälle. Pakko ei ole anta lastaan hoitoon koskaan sellaiselle, johon ei luota.
Lapsi on liian pieni yökyläilemään. Sanit: katsotaan myöhemmin, hymyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kommenttienne innoittamana otin asian puheeksi miehen kanssa. Sanoin, että äitisi pyyteli taas lasta yökylään. Sanoin, ettei näin pientä viedä yökylään kenellekään, ja mies oli samaa mieltä. Sitten otin puheeksi sen viime retkahduksen ja sanoin, että se huomioonottaen ja muutenkin lapsemme ei saa mennä mummolaan yökylään. Mieheni järkyttyi tästä, oli ihan kauhuissaan, että ai ikinä vai. Sanoin, että niin. Suuttui ja tuntui ottavan tämän jotenkin henkilökohtaisena loukkauksena äitiään kohtaan. Sanoi, että äitinsä ei varmasti koskaan parane täysin, jos kaikki kääntävät hänelle selkänsä.
Enempää ei asiasta suostunut puhumaan, sen verran kuitenkin jankkasi, että en selvästi pidä hänen äitistään... Ja siitähän ei tässä nyt ole lainkaan kyse. Mielestäni meidän lapsemme kanssa riskien ottaminen ei ole se tapa, jolla anopin raitistumista tuetaan.
Mieheni on ilmeisesti aika sokea äidilleen ja äitinsä ongelmalle. Anoppi on tosiaan ainakin meidän tietojen mukaan ollut useamman vuoden pääasiassa raitis, mutta sitten aina elämän tavalla tai toisella kohdellessa kaltoin retkahtanut...
Eli miehen kanssa käydyn keskustelun perusteella minulla onkin nyt pelkän anopin lisäksi myös miehen sokea luottamus anoppia kohtaan ongelmana. Täytyy varmaan ottaa neuvolassa puheeksi ja pyytää heitä takomaan järkeä miehen päähän, jos en itse onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Kommenttienne innoittamana otin asian puheeksi miehen kanssa. Sanoin, että äitisi pyyteli taas lasta yökylään. Sanoin, ettei näin pientä viedä yökylään kenellekään, ja mies oli samaa mieltä. Sitten otin puheeksi sen viime retkahduksen ja sanoin, että se huomioonottaen ja muutenkin lapsemme ei saa mennä mummolaan yökylään. Mieheni järkyttyi tästä, oli ihan kauhuissaan, että ai ikinä vai. Sanoin, että niin. Suuttui ja tuntui ottavan tämän jotenkin henkilökohtaisena loukkauksena äitiään kohtaan. Sanoi, että äitinsä ei varmasti koskaan parane täysin, jos kaikki kääntävät hänelle selkänsä.
Enempää ei asiasta suostunut puhumaan, sen verran kuitenkin jankkasi, että en selvästi pidä hänen äitistään... Ja siitähän ei tässä nyt ole lainkaan kyse. Mielestäni meidän lapsemme kanssa riskien ottaminen ei ole se tapa, jolla anopin raitistumista tuetaan.
Mieheni on ilmeisesti aika sokea äidilleen ja äitinsä ongelmalle. Anoppi on tosiaan ainakin meidän tietojen mukaan ollut useamman vuoden pääasiassa raitis, mutta sitten aina elämän tavalla tai toisella kohdellessa kaltoin retkahtanut...
Eli miehen kanssa käydyn keskustelun perusteella minulla onkin nyt pelkän anopin lisäksi myös miehen sokea luottamus anoppia kohtaan ongelmana. Täytyy varmaan ottaa neuvolassa puheeksi ja pyytää heitä takomaan järkeä miehen päähän, jos en itse onnistu.
Tämä siis ap:n tuore lisäys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kerro miehellesi ihan rauhallisesti että pidät anopistasi. Kerro että haluat tukea anopin ja lapsen suhdetta. Mutta kerto myös se että lapset eivät ole kenenkään terapialeluja. Lasta ei saa käyttää mummon hoitamiseen. Eli ei haittaa jos mummo nauttii lapsen kanssa puuhailusta ym niin kauan kuin se ei vaaranna lapsen terveyttä eikä aiheuta kenellekkään haittaa. Mutta ei lasta raahata mummolle yöksi eroon vanhemmista sen takia että mummo haluaa.
Minusta on aika rajua sanoa ettei lapsi menisi koskaan anopille yöksi. Voisin kuvitella että lapsi voisi olla joskus 3-7 vuotiaana anopilla ensimmäistä kertaa yötä jos anoppi on pysynyt pitkään raittiina ja tarve yökylälle on myös muista syistä kuin anopin halusta. Siis jos tarvitte lapselle hoitajan kun menette synnyttämään toista lasta ym tai vaikka siitä syystä että lapsi haluaa mummolle yöksi ja kaikki muuten hyvin.
55 jatkaa
Anopille sanoisin anopille että alle kaksivuotiasta lasta ei ole tarkoitus antaa kenellekkään yökylään. Ja senkin jälkeen yökyläilyjä vain jos oikea tarve sille ei huvin vuoksi. Toki korostaisin että muuten voi hoitaa sopivia pätkiä vauvaa ja käydä teillä leikkimässä vauvan kanssa jne. Ja korostaisin että on mahtavaa että anoppi luo hyvän suhteen lapseen touhutessaan lapsen kanssa.
Saanoit olevasi hyvissä väleissä anopin kanssa. Oletko puhuneet anopin alkoholiongelmasta anopin kanssa? Voisit sitten johdatella jutun myös alkoholiin ja kertoa että yökyläilyn edellytyksenä isomman lapsenkin kanssa on että pysyttelee raittiina. Ja voit kertoa myös että sekin huolettaa että jos lapsi olisi pienenä anopilla yökylässä ja valvottaisi niin anoppi ratkeaisi pian juomaan etkä halua ottaa tätä riskiä.
Sanot, että puolen vuoden ikäinen on liian nuori yökylään. Tämähän on aivan tottakin. Sitten mietit rauhassa, että mitä sanot puolen vuoden päästä, kun lapsi olisi ehkä jo sen ikäinen, että iän puolesta yöpyminen olisi ok.
Ensiksikin, lapsi on vielä liian pieni yökyläilemään missään ilman vanhempaansa.
Toiseksi, anoppi ei ole luotettava lapsenhoitaja jos retkahtelee milloin sattuu.
Itse varmaan sanoisin suoraan, että anopin alkoholismin ja jatkuvien retkahdusten ja muun epätasapainoisen käytöksen vuoksi lapsi ei voi tulla yksin yökylään.
Anopille on riitettävä, että käytte kylässä perheenä, hän voi käyttää vauvaa vaunulenkillä ja teillä saa kyläillä. Anopilla ei ole mitään valtuuksia pyytää enempää.
Voitte toki yrittää kiertää asiaa ja keksiä tekosyitä, mutta luultavasti yökylään kysely jatkuu vuodesta toiseen ja teiltä loppuu tekosyyt nopeasti, siksi parasta olisi keskustella asiasta avoimesti. Luulisi anopinkin ymmärtävän että hän ei ole luotettava hoitaja pienelle lapselle oman riippuvuutensa ja käytöksensä takia. Jos pahoittaa mielensä, niin ei voi mitään, lapsen turvallisuus on pääasia.
Meidän lapsi ei yökyläile ennen kuin on riittävän vanha siihen eli ainakin parin vuoden mutta en tiedä vielä. Ja silloinkin lapsi on yökylässä vain silloin kun siihen on tarvetta ei sen takia että joku haluaa lapsen yökylään. Minä kysyn sinulta sitten mahdollisuutta lapsen yökyläilyyn jos sellaiseen on tarvetta mutta siihen asti ei yökyläilyjä. Mutta minusta on mahtavaa että käyt vaunulenkillä vauvan kanssa ja leikität vauvaa näin päivä aikaan. Ihana nähdä kuinka vauva nauttii seurastasi.
Tässä yksi vaihtoehtoinen tapa hoitaa asia mitä tulee alkuperäiseen kysymykseesi ap.
Vierailija kirjoitti:
Asia on ratkaistavissa erittäin helposti. Sovitte kahvit siinä kun viette lapsen hoitoon yöksi ja anoppi hörppää siinä samalla yhden poretabletin; antabuksen. Sitten toivotatte kivaa päivää ja iltaa. Sovitte huomisen lapsen haun.
Antabus estää pienenkin alkoholimäärän käytön. Sen avulla kenekään ei tarvitse huolehtia, että onko tässä nyt ongelmia alkoholin suhteen. Ei tasan ole. Antabuksesta ei myöskään tule anopille mitään haittoja, ellei tosiaan yritä juoda suullista keskiolutta vaikka yhtä aikaa. Se aine ei anna ottaa tippaakaan.
Miten se antabus muka estää juomisen? Ei mitenkään! Päinvastoin se tekee tilanteen vielä vaarallisemmaksi. Jos lääkkeen kanssa ottaa vähänkään alkoholia, voi saada vaarallisen kohtauksen, eikä pysty senkään vertaa huolehtimaan lapsesta. Erittäin vaarallista.
Anoppini on myös alkoholisti ja selvänä ihan mukava ihminen. Pitkäaikainen viinankäyttö on kuitenkin jättänyt häneen jälkensä ja vaikka olisi selvä, en luota lasta hänen hoiviinsa vielä pitkiin aikoihin.
Kannattaa puhua miehesi kanssa tästä ja sopia yhteiset säännöt. Sinä voit kieltäytyä yökylästä kohteliaasti vielä vedoten lapsen pienuuteen, mutta se vain siirtää ongelman eteenpäin. Sen sijaan miehesi pitäisi ottaa tilanteesta kopin ja puhua äidilleen, että äidin alkoholinkäyttö on syynä siihen, ettei lapsi tule yökyläilylle vielä aikoihin. Miehen siis pitäisi pystyä keskustelemaan äitinsä kanssa asiasta.
Älkääkä missään vaiheessa salailko alkoholiongelmaa, etenkään lapseltanne. Me emme aio salailla anopin alkoholismia lapsiltamme, eikä minun vanhempani salailleen oman isoisäni alkoholismia minulta, mistä olen kiitollinen. Salailu vain antaa anopille signaalin, että hänen käytöksensä on ok.