Lue keskustelun säännöt.
Entinen (?) päihdeongelmainen anoppi haluaisi hoitaa vauvaamme
03.02.2021 |
Meillä on 6kk ikäinen vauva. Anoppi on todella lapsirakas ja haluaisi kovasti ottaa vauvan hoitoon. Hän on aiemmin käyttänyt vauvaamme vaunulenkeillä yksin kun asuu lähellämme ja henkilö itsessään on vauvallemme kyllä tuttu. Nyt hän on viime aikoina kovasti höpötellyt siitä, että ottaisi lapsen mielellään yökylään. Minä ja anoppi tulemme oikein hyvin toimeen, olen anopin kanssa jopa omaa äitiäni läheisempi.
Mutta. Anopilla on tosiaan alkoholiongelma. Hän on käynyt siitä katkolla usein, ja nyt on ollut useamman vuoden periaatteessa raitis, mutta kuitenkin välillä retkahtanut. Viimeisin tietämäni retkahdus on ollut tämän vauvan olemassaolon aikana eli 6kk sisään ja sen yhteydessä hän oli yrittänyt viiltää itseltään ranteet auki niin, että hän oli ollut sairaalahoidossa viikon ajan.
Minusta tuntuu pahalle se, että en näissä olosuhteissa voisi todellakaan ajatella mitään yökyläilyä mummulassa ilman meitä vanhempia varmaan kutakuinkin ikinä. Anoppini on selvinpäin todella ihana, tulee lasten kanssa toimeen jne, mutta tiedän, että hän on joskus aikoinaan vahtinut sisaruksensa lapsia päihtyneenä, kun alkoholiongelma oli pahimmillaan.
Alkoholiongelmaisen kanssa toimiminen ei oikein ole minulle tuttua, joten miten itse hoitaisitte tilanteen niin, että lapsi ei päätyisi anopille yökylään mutta anoppi ei myöskään pahoittaisi mieltään asiasta? Olemme perheen kesken yökyläilleet hänen luonaan, mutta ilmeisesti hän nyt kovasti odottelisi sitä, että saisi hoitaa vauvaa ilman meitä, joten yhdessä kyläily ei näköjään riitä. Miten sanoa tai ilmaista kauniisti, että tällaista reissua ei ole tulossa?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekö yökyläilette vaikka anoppi asuu ihan lähellä. Miksi ihmeessä?
Olen tosiaan anopin kanssa läheinen ja samoin mies, lisäksi mies haluaa nähdä äitiään usein ettei ratkea yksinäisyyttään juomaan. Anoppi on ruinannut vauvaa yökylään niin pitkään, että tehtiin kompromissi ja mentiin kaikki. Vedottiin lapsen nuoreen ikään. En ole muutenkaan antanut lasta kenellekään yökylään vielä. Luulen, että noin 1-1,5v asti saan pidettyä tilanteen tällaisena vetoamalla lapsen ikään, mutta sen jälkeen menee hankalaksi.
Ap
Jos anoppi asuu suunnilleen teidän vieressä kun jatkuvat kärrylenkitkin sujuu niin miksi ihmeessä teidän pitää mennä hänelle yöksi? Nyt rajat, saa kärryttää jos kerran siihen kykenee mutta lapsi ei lähde yökylään. VAsta sitten kun osaa itse haluta,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä kaikkien kanssa siitä, että lapsi ei tietenkään mene yökylään tässä tilanteessa. Ja tietysti suojelen lastani ja varmistan sen, ettei näin tapahdu. Mietin vain, onko muuta mahdollisuutta hoitaa asia kuin sanomalla tylysti ”et saa lasta hoitoon koska olet juoppo”?
Ap
No aluksi voit vain sanoa että vauva ei mene mihinkään yökylään. Myöhemmin jos anoppi vaatii selityksiä, voi sanoa asiallisesti, että saat viettää aikaa vauvan kanssa kun me olemme paikalla, koska päihdeongelmasi takia emme voi jättää teitä kahdestaan.
Minulla on syntymässä vauva huhtikuussa, enkä aio jättää vauvaa äitini seuraan yksin koskaan, syynä myöskin alkoholi. Turha tuntea huonoa omatuntoa asiasta, vauvasi turvallisuus on tärkeintä.
Missään nimessä ei vauvaa tai lapsia sinne. Jotenkin voi muotoilla, että olette linjanneet että lapsi ei harrasta yökyläilyä näin, ehkä hän ei muista jos hänelle on siitä aiemmin sanottu. Lapsi ei muutenkaan kaipaa sellaista isoäitiä valitettavasti.
Lapseni oli 1veenä kaljaan menevällä anopilla yö kylässä kun oltiin laivalla. Anopilla itselläänkin paljon lapsia joista nuorin sillon 2v. Olin naiivi enkä ajatellut mitä voisi sattua. Se ilme mikä lapsellani oli kun hain hänet reissun jälkeen oli paljon puhuva. Ok pieni lapsi, mutta ilme oli sen näköinen että en edes halua tietää miten kyläily meni. Ei itkenyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edelleen korostan, että MISSÄÄN NIMESSÄ, koskaan tai milloinkaan ei lapsi mene mummulaan yökylään, vaikka mummon mieli tästä pahoittuisikin. Eikä muutenkaan yökylään yhtään kenellekään pitkiin, pitkiin aikoihin.
Ap
Ymmärrän tekstin niin ettei Ap ole jättämässä lastaan yökylään (minkä mahdollisuutta täällä kauhistellaan) mutta miettii miten voisi asian säilyttää näin ilman että anoppi loukkaantuu. Mielestäni tämä on ihan validi kysymys, koska jos asian voi hoitaa tyylikkäästi, kannattaa se toki tehdä näin!
Itse viivyttelisin erilaisilla kommenteille "katsotaan myöhemmin", "ehkä vuoden päästä", jne. Harvemmin kukaan kysyy ihan suoraan että "mikä on syynä että välttelette asiasta puhumista, kun ette selvästi ole lasta antamassa minulle yökylään?", mutta jos näin kävisi, voisi tähän hyvin vastata että epäröi asian kanssa koska anopilla on ollut todettuja alkoholiongelmia parin vuoden sisällä.
Eri asia jos olisi ollut täysin kuivilla vuosikausia - tällöin asiaa voisi ehkä harkita jopa - mutta näinhän asia ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi edes mietit loukkaantuuko anoppi? Eipä hänkään paljoa välitä vauvanne tunteista. Tuon ikäinen lapsi ei todellakaan nauti siitä että joutuu yöksi eroon vanhemmastaan, ei vielä pitkään aikaan. Anoppisi on nyt kohtuuttoman itsekäs ja minä sanoisin sen hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä kaikkien kanssa siitä, että lapsi ei tietenkään mene yökylään tässä tilanteessa. Ja tietysti suojelen lastani ja varmistan sen, ettei näin tapahdu. Mietin vain, onko muuta mahdollisuutta hoitaa asia kuin sanomalla tylysti ”et saa lasta hoitoon koska olet juoppo”?
Ap
Sinuna kehittäisin hiukan noita kommunikointi taitoja, ennen kuin lapsi toteaa sinulle että ja kavereille että äitinsä on täysi idiootti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni ihmettelee, miksi käymme anopin luona ja olemme läheisiä, vaikka hän on alkoholisti. Anoppi ei juonut tippaakaan mieheni ollessa lapsi ja asuessa kotona, vaan alkoholiongelma on alkanut vasta lasten muutettua kotoa ja apen kuoltua. Eli mieheni lapsuus on ollut erinomainen, mikä varmaankin vaikuttaa siihen, miksi mieheni esimerkiksi huolehtii siitä, ettei anoppi juo yksinäisyyttään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Valoja päälle nyt. Miten ap on niin hölmö että miettii ”pahoittuuko mummon mieli” tak ”loukkaantuuko anoppi”. Sun pitää ajatella LAPSESI ETUA. Vauvan etu ei ole nyt, eikä myöhemmin, eikä KOSKAAN, mennä alkkiksen luokse yökylään.
Sinä vastaat vauvasi elämästä. Anoppi vastaa omista tunteistaan. Ei ole sun homma miettiä pahoitatko anoppisi mielen. Sun tehtävä on suojella lastasi.
"Alkkis" voi lopettaa juomisen. Eli ei kannata sanoa ei koskaan. Mutta tällä hetkellä tuo anoppi vaikuttaa olevan kuiva juoppo, ei raitistunut. Eli haluaa edelleen juoda, mutta kykenee olemaan ilman alkoholia pitkiäkin ajanjaksoja.
Mutta ei puolivuotiasta todellakaan tarvitse antaa yökylään. Aika monihan imettää vielä sen ikäistä lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En antaisi edes raittiille noin pientä yökylään - en tuomitse niitä jotka antavat syystä jos toisesta, mutta itse en ole kokenut tarvetta antaa lasta hoitoon yöksi vielä tuossa iässä. Eli selitykseksi riittäisi minusta tuo, ap, jos et halua tehdä kummempaa konfrontaatiota.
Ei, et voi hoitaa tätä mitenkään muuten kuin sanomalla suoraan, koska kiertely ei ole järkevää. Jos keksitte valheita, niin joudutte keksimään lisää valheita jne. En ottaisi sellaista taakkaa lapsiperheeseeni loppuiäksi. Reilumpaa on, että alkoholisti kestää tekojensa seuraukset, kuin että perheenne saa ainaisen riesan valheiden verkosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni ihmettelee, miksi käymme anopin luona ja olemme läheisiä, vaikka hän on alkoholisti. Anoppi ei juonut tippaakaan mieheni ollessa lapsi ja asuessa kotona, vaan alkoholiongelma on alkanut vasta lasten muutettua kotoa ja apen kuoltua. Eli mieheni lapsuus on ollut erinomainen, mikä varmaankin vaikuttaa siihen, miksi mieheni esimerkiksi huolehtii siitä, ettei anoppi juo yksinäisyyttään.
Ap
Ei läheisyys edellytä mitään yö kyläilyä. Minusta tuo ei kuulosta edes erityisen läheisiltä väliltä. Enemmän läheisriippuvuudesta. Haluatte vain vahtia että anoppi ei pahoittaisi mieltänne tai lapsen mieltä juomisellaan. Ei tule onnistumaan. Jos anoppi juo hän kyllä keksii siihen syyt. Jos hän päättää lopettaa, vahtiminen (holhoaminen) vain haittaa tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Moni ihmettelee, miksi käymme anopin luona ja olemme läheisiä, vaikka hän on alkoholisti. Anoppi ei juonut tippaakaan mieheni ollessa lapsi ja asuessa kotona, vaan alkoholiongelma on alkanut vasta lasten muutettua kotoa ja apen kuoltua. Eli mieheni lapsuus on ollut erinomainen, mikä varmaankin vaikuttaa siihen, miksi mieheni esimerkiksi huolehtii siitä, ettei anoppi juo yksinäisyyttään.
Ap
Sinun ei tarvitse olla läheinen anopin kanssa, sinulla on oma vanhempi ja lapsi josta huolehtia. Mies voi hoitaa sen suhteen, koska se on hänen äitinsä. Ei sinne pitäisi lasta raahata lainkaan, mieluummin vaikka kahvila joskus harvoin. Se ongelma pitää hänen yksinäisyyttä yllä, koska harva menee juovan seuraan ja juova miesseura on taas anopille riski. Lopeta hyysäys omalta osaltasi, et ole sen ongelman korjaaja tai vapahtaja, kun usein se vaatii esim. yksityistä lääkäriä tai terapeuttia. Ehkä myös uusia kontakteja anopille, josta ystäviä tai joku mikä luo turvaa. Miehesi lienee jo yrittänyt tarpeeksi, eikä hänkään voi äitiään pelastaa yksipuolisesti.
No varmaan sanoisin aluks jotain katellaan parin vuoden päästä, ja jos menis mahdottomaks jankkaamiseks niin sanoisin ettei sovi.
Ikävä juttu mutta lapsen hyvinvointi on tärkein enkä siis luottaisi häntä epävakaan henkilön hoiviin. Ikinä
Ei herranjumala, ei missään nimessä vauvaa hoitoon akuutisti alkoholiongelmaiselle.
En ajattele mitään pahaa anopistasi, on varmasti hyvä ihminen ja onni, että hän on elämässänne. Mutta alkoholismi on vakava sairaus, joka ei parannu koskaan, ja paranemisen alussa uusimisriski on iso. Jos viimeisestä keikasta on alle 6 kk ja menee noin vakavaksi, hän ei todellakaan ole siinä määrin kuivilla, että sen varaan voisi laskea.
Ymmärrän myös, että maailma on vähän utuinen noin pienen vauvan kanssa, etenkin jos ei vielä saa tarpeeksi unta, ja tulee ehkä mietittyä toisten ihmisten haluja ja tarpeita vähän liikaa.
Jos vauva jäisi hoitoon ja pois hakiessa haistatte krapulan, ette saa sitä tekemättömäksi koskaan. Ei, vaikka ”mitään” ei olisi sattunutkaan. Ette tiedä, miten turvaton olo vauvalla on ollut. Lisäksi se vaurioittaisi välejä anoppiin pysyvästi.
Olkaa tyytyväisiä hyvistä suhteista ja jatkakaa vain vaunulenkkejä, jos menee hyvin. Yökylään ei ole pakko antaa koskaan, se on teidän oma päätös, ei tarvitse perustella. On helpointa sanoa selvästi ei, ettei joudu sitten myöhemmin selvittelemään ja peruuttelemaan.
Tunnen pari kuiville päässyttä alkoholistia, joihin luotan kuin kallioon. Molemmilla on raittiutta takana jo yli 10 vuotta. Ehkä anoppisi on 10 vuoden päästä samaa porukkaa, ja lapsi voi sitten viettää mummolalomaa ilman huolia.
Meidän perheessä alle kouluikäiset ei yökyläile missään. Aika oudolta kuulostaa että vaikka nelivuotias olisi yökylässä jossain. Laittakaa sama sääntö, saatte 6.5 vuotta lisää aikaa kasvattaa selkärankaa.
Anopin ruinaaminen on noloa, voitte aina vastata samalla tavalla: Meidän perheessä on sellainen sääntö.
Puolivuotiasta en antaisi yökylään, ellei tilanne ole se, että sekä minä että lapsen isä ollaan samaan aikaan sairaalassa tms. Enkä silloinkaan anopille. Mun anoppi ei ole juoppo, mutta luottamusta ei ole.
Anoppi on kärttyinen siitä, että mun lapset ovat olleet mun vanhempien luona yökylässä, mutta anoppilassa eivät. Eivätkä mene. Kun on kerran luottamuksen menettänyt ihan totaalisesti, niin eipä sitä takaisin saa. Luottamus meni, kun sai hoitaa vauvaa parin tunnin pätkän, ja laiminlöi hoitamisen, puhelimessa juoruaminen oli tärkeämpää.
Nykyään anoppi ei ole sekuntiakaan ilman valvontaa mun lasten seurassa, vaikka lapset eivät enää ole vauvoja. Lasten turvallisuus on tärkeintä, anopin paha mieli on täysin toissijaista.
Juopoille en minäkään jättäisi lasta hoitoon. En vaan uskaltaisi ottaa riskiä.
Taas tätä. Äiti vetoaa omaan pahaan mieleen ja hankaluuteen ja siihen kuinka ikävää on sanoa Anopille "EI".
Näillä asioilla ei ole pienintäkään painoarvoa kun mietitään vauvan hyvinvointia, joten aivan turhaa ajatusvirtaa. Se on turhaa, vaikka anoppi olisi absolutisti ja ei vaan tuntuisi hyvältä. En ikinä antaisi noin pientä yhtään kenellekään yöksi, koska vauvan näkökulmasta se on aina huonompi kuin oma vanhempi. Vauvan tunteet ja tarpeet menevät kaikensortin mielenpahoituksen yli. Priorisoikaa nyt vähän!
Ja jos kerran ongelmaa ei ole todennäköidesti vuoteen, niin sitten vaan valmistaudut, että vuoden päästä joudut olemaan hyvä äiti ja huono miniä. Sellaista se on.