Lue keskustelun säännöt.
Entinen (?) päihdeongelmainen anoppi haluaisi hoitaa vauvaamme
03.02.2021 |
Meillä on 6kk ikäinen vauva. Anoppi on todella lapsirakas ja haluaisi kovasti ottaa vauvan hoitoon. Hän on aiemmin käyttänyt vauvaamme vaunulenkeillä yksin kun asuu lähellämme ja henkilö itsessään on vauvallemme kyllä tuttu. Nyt hän on viime aikoina kovasti höpötellyt siitä, että ottaisi lapsen mielellään yökylään. Minä ja anoppi tulemme oikein hyvin toimeen, olen anopin kanssa jopa omaa äitiäni läheisempi.
Mutta. Anopilla on tosiaan alkoholiongelma. Hän on käynyt siitä katkolla usein, ja nyt on ollut useamman vuoden periaatteessa raitis, mutta kuitenkin välillä retkahtanut. Viimeisin tietämäni retkahdus on ollut tämän vauvan olemassaolon aikana eli 6kk sisään ja sen yhteydessä hän oli yrittänyt viiltää itseltään ranteet auki niin, että hän oli ollut sairaalahoidossa viikon ajan.
Minusta tuntuu pahalle se, että en näissä olosuhteissa voisi todellakaan ajatella mitään yökyläilyä mummulassa ilman meitä vanhempia varmaan kutakuinkin ikinä. Anoppini on selvinpäin todella ihana, tulee lasten kanssa toimeen jne, mutta tiedän, että hän on joskus aikoinaan vahtinut sisaruksensa lapsia päihtyneenä, kun alkoholiongelma oli pahimmillaan.
Alkoholiongelmaisen kanssa toimiminen ei oikein ole minulle tuttua, joten miten itse hoitaisitte tilanteen niin, että lapsi ei päätyisi anopille yökylään mutta anoppi ei myöskään pahoittaisi mieltään asiasta? Olemme perheen kesken yökyläilleet hänen luonaan, mutta ilmeisesti hän nyt kovasti odottelisi sitä, että saisi hoitaa vauvaa ilman meitä, joten yhdessä kyläily ei näköjään riitä. Miten sanoa tai ilmaista kauniisti, että tällaista reissua ei ole tulossa?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia on ratkaistavissa erittäin helposti. Sovitte kahvit siinä kun viette lapsen hoitoon yöksi ja anoppi hörppää siinä samalla yhden poretabletin; antabuksen. Sitten toivotatte kivaa päivää ja iltaa. Sovitte huomisen lapsen haun.
Antabus estää pienenkin alkoholimäärän käytön. Sen avulla kenekään ei tarvitse huolehtia, että onko tässä nyt ongelmia alkoholin suhteen. Ei tasan ole. Antabuksesta ei myöskään tule anopille mitään haittoja, ellei tosiaan yritä juoda suullista keskiolutta vaikka yhtä aikaa. Se aine ei anna ottaa tippaakaan.
Miten se antabus muka estää juomisen? Ei mitenkään! Päinvastoin se tekee tilanteen vielä vaarallisemmaksi. Jos lääkkeen kanssa ottaa vähänkään alkoholia, voi saada vaarallisen kohtauksen, eikä pysty senkään vertaa huolehtimaan lapsesta. Erittäin vaarallista.
Miten antabus estää juomisen? :D :D No kelpaako selitykseksi, että se on nimenomaan juomisen estävä lääke? Sähän voisit itse kokeilla. Ota aamulla antabus ja koita illalla hörppästä yksi sidukka saunan jälkeen. Verenpaineet laskee, naamaa kihelmöi ja punottaa, pahoinvointi alkaa, levottomuus iskee, hikoilet ja olo on kuin elämäsi pahimmassa krapulassa. Jos kykenet toisen sidukan tuossa tilassa kumoamaan, olet aika velho ja oireet edelleen vain pahenevat. Lopulta kuolet mieluummin kuin yrität päästä nousuihin. Ja kerran tuon kokeneena, et yritä sitä yhtä siideriäkään enää koskaan ikinä.
Jostain syystä tällä palstalla mieluummin ”kostetaan” isovanhemmalle tämän alkoholismi, ei anneta lasta, kuin että ratkaistaisiin asia yhdellä pillerillä. Miksi? Onko ratkaisu ”liian helppo”? Voin luvata, että antabuksen jälkeen anoppi ei takuulla juo. Sen alkoholisti voi tehdä, että sanoo ottaneensa antabuksen, muttei ottanutkaan. Se on oikeastaan ainoa syy miksei antabus aina toimi: se jätetään tahallaan ottamatta. Sen takia se pitää sen verran istahtaa yhdessä kahvipöytään, että nähdään omin silmin miten antabus hörppästään kurkusta alas. Sitten ollaan varmoilla vesillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia on ratkaistavissa erittäin helposti. Sovitte kahvit siinä kun viette lapsen hoitoon yöksi ja anoppi hörppää siinä samalla yhden poretabletin; antabuksen. Sitten toivotatte kivaa päivää ja iltaa. Sovitte huomisen lapsen haun.
Antabus estää pienenkin alkoholimäärän käytön. Sen avulla kenekään ei tarvitse huolehtia, että onko tässä nyt ongelmia alkoholin suhteen. Ei tasan ole. Antabuksesta ei myöskään tule anopille mitään haittoja, ellei tosiaan yritä juoda suullista keskiolutta vaikka yhtä aikaa. Se aine ei anna ottaa tippaakaan.
Miten se antabus muka estää juomisen? Ei mitenkään! Päinvastoin se tekee tilanteen vielä vaarallisemmaksi. Jos lääkkeen kanssa ottaa vähänkään alkoholia, voi saada vaarallisen kohtauksen, eikä pysty senkään vertaa huolehtimaan lapsesta. Erittäin vaarallista.
Miten antabus estää juomisen? :D :D No kelpaako selitykseksi, että se on nimenomaan juomisen estävä lääke? Sähän voisit itse kokeilla. Ota aamulla antabus ja koita illalla hörppästä yksi sidukka saunan jälkeen. Verenpaineet laskee, naamaa kihelmöi ja punottaa, pahoinvointi alkaa, levottomuus iskee, hikoilet ja olo on kuin elämäsi pahimmassa krapulassa. Jos kykenet toisen sidukan tuossa tilassa kumoamaan, olet aika velho ja oireet edelleen vain pahenevat. Lopulta kuolet mieluummin kuin yrität päästä nousuihin. Ja kerran tuon kokeneena, et yritä sitä yhtä siideriäkään enää koskaan ikinä.
Jostain syystä tällä palstalla mieluummin ”kostetaan” isovanhemmalle tämän alkoholismi, ei anneta lasta, kuin että ratkaistaisiin asia yhdellä pillerillä. Miksi? Onko ratkaisu ”liian helppo”? Voin luvata, että antabuksen jälkeen anoppi ei takuulla juo. Sen alkoholisti voi tehdä, että sanoo ottaneensa antabuksen, muttei ottanutkaan. Se on oikeastaan ainoa syy miksei antabus aina toimi: se jätetään tahallaan ottamatta. Sen takia se pitää sen verran istahtaa yhdessä kahvipöytään, että nähdään omin silmin miten antabus hörppästään kurkusta alas. Sitten ollaan varmoilla vesillä.
Noissa antabustärinöissäkö se juoppoanoppi olisi varmasti todella turvallinen hoitaja lapselle?
Ei, pullon hengen huhuilulle alttiille henkilölle ei sitä lasta anneta hoitoon. Ei vauvaa, eikä isompaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Kommenttienne innoittamana otin asian puheeksi miehen kanssa. Sanoin, että äitisi pyyteli taas lasta yökylään. Sanoin, ettei näin pientä viedä yökylään kenellekään, ja mies oli samaa mieltä. Sitten otin puheeksi sen viime retkahduksen ja sanoin, että se huomioonottaen ja muutenkin lapsemme ei saa mennä mummolaan yökylään. Mieheni järkyttyi tästä, oli ihan kauhuissaan, että ai ikinä vai. Sanoin, että niin. Suuttui ja tuntui ottavan tämän jotenkin henkilökohtaisena loukkauksena äitiään kohtaan. Sanoi, että äitinsä ei varmasti koskaan parane täysin, jos kaikki kääntävät hänelle selkänsä.
Enempää ei asiasta suostunut puhumaan, sen verran kuitenkin jankkasi, että en selvästi pidä hänen äitistään... Ja siitähän ei tässä nyt ole lainkaan kyse. Mielestäni meidän lapsemme kanssa riskien ottaminen ei ole se tapa, jolla anopin raitistumista tuetaan.
Mieheni on ilmeisesti aika sokea äidilleen ja äitinsä ongelmalle. Anoppi on tosiaan ainakin meidän tietojen mukaan ollut useamman vuoden pääasiassa raitis, mutta sitten aina elämän tavalla tai toisella kohdellessa kaltoin retkahtanut...
Eli miehen kanssa käydyn keskustelun perusteella minulla onkin nyt pelkän anopin lisäksi myös miehen sokea luottamus anoppia kohtaan ongelmana. Täytyy varmaan ottaa neuvolassa puheeksi ja pyytää heitä takomaan järkeä miehen päähän, jos en itse onnistu.
Aikamoista taakkaa on iskä pistämässä pienen lapsen harteille. Vauvan mummun juominen tai juomattomuus riippuu mummun valinnoista, eikä nuo valinnat saa olla kiinni siitä, saako mummu yökylään lastenlastaan vai ei.
Se, että lapsi ei käy mummulassa yökylässä ei tarkoita sitä, että mummulle oltaisiin kääntämässä selkää. Ei ikinä on pitkä aika, mutta ei pientä lasta vaan voi jättää tuurijuopon luo yökylään.
Vierailija kirjoitti:
Moni ihmettelee, miksi käymme anopin luona ja olemme läheisiä, vaikka hän on alkoholisti. Anoppi ei juonut tippaakaan mieheni ollessa lapsi ja asuessa kotona, vaan alkoholiongelma on alkanut vasta lasten muutettua kotoa ja apen kuoltua. Eli mieheni lapsuus on ollut erinomainen, mikä varmaankin vaikuttaa siihen, miksi mieheni esimerkiksi huolehtii siitä, ettei anoppi juo yksinäisyyttään.
Ap
Ihana että huolehditte anopista ❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole tämän hetekne ongelma ollenkaan.
Vauvoja ei turhan takia viedä yökylään.
Muutaman vuoden vanhana vasta ja silloinkin, jos lapsi itse on siihen valmis sekä halukas ja yöhoitaja turvallinen.
Tuo on hsnkalaa, jos mies ei tajua äitinsä alkoholiongelmaa. Ehkä hän tajuaa ajan kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia on ratkaistavissa erittäin helposti. Sovitte kahvit siinä kun viette lapsen hoitoon yöksi ja anoppi hörppää siinä samalla yhden poretabletin; antabuksen. Sitten toivotatte kivaa päivää ja iltaa. Sovitte huomisen lapsen haun.
Antabus estää pienenkin alkoholimäärän käytön. Sen avulla kenekään ei tarvitse huolehtia, että onko tässä nyt ongelmia alkoholin suhteen. Ei tasan ole. Antabuksesta ei myöskään tule anopille mitään haittoja, ellei tosiaan yritä juoda suullista keskiolutta vaikka yhtä aikaa. Se aine ei anna ottaa tippaakaan.
Miten se antabus muka estää juomisen? Ei mitenkään! Päinvastoin se tekee tilanteen vielä vaarallisemmaksi. Jos lääkkeen kanssa ottaa vähänkään alkoholia, voi saada vaarallisen kohtauksen, eikä pysty senkään vertaa huolehtimaan lapsesta. Erittäin vaarallista.
Miten antabus estää juomisen? :D :D No kelpaako selitykseksi, että se on nimenomaan juomisen estävä lääke? Sähän voisit itse kokeilla. Ota aamulla antabus ja koita illalla hörppästä yksi sidukka saunan jälkeen. Verenpaineet laskee, naamaa kihelmöi ja punottaa, pahoinvointi alkaa, levottomuus iskee, hikoilet ja olo on kuin elämäsi pahimmassa krapulassa. Jos kykenet toisen sidukan tuossa tilassa kumoamaan, olet aika velho ja oireet edelleen vain pahenevat. Lopulta kuolet mieluummin kuin yrität päästä nousuihin. Ja kerran tuon kokeneena, et yritä sitä yhtä siideriäkään enää koskaan ikinä.
Jostain syystä tällä palstalla mieluummin ”kostetaan” isovanhemmalle tämän alkoholismi, ei anneta lasta, kuin että ratkaistaisiin asia yhdellä pillerillä. Miksi? Onko ratkaisu ”liian helppo”? Voin luvata, että antabuksen jälkeen anoppi ei takuulla juo. Sen alkoholisti voi tehdä, että sanoo ottaneensa antabuksen, muttei ottanutkaan. Se on oikeastaan ainoa syy miksei antabus aina toimi: se jätetään tahallaan ottamatta. Sen takia se pitää sen verran istahtaa yhdessä kahvipöytään, että nähdään omin silmin miten antabus hörppästään kurkusta alas. Sitten ollaan varmoilla vesillä.
Noissa antabustärinöissäkö se juoppoanoppi olisi varmasti todella turvallinen hoitaja lapselle?
Ei, pullon hengen huhuilulle alttiille henkilölle ei sitä lasta anneta hoitoon. Ei vauvaa, eikä isompaakaan.
No sinähän se varsinainen lääkäri olet :D anoppi voi olla juoppo, mutta antabuksen otettuaan hän ei juo. Ei juo niin kauan kuin lääke vaikuttaa. Koita nyt tajuta ja ymmärtää, vaikka niin kovasti lääkäriä esitätkin :D
En antaisi vauvaa edes vaunulenkeille, hoidosta tai yökyläilystä puhumattakaan! Entinen tai nykyinen alkoholisti on käytökseltään arvaamaton ja juomisputki voi alkaa uudestaan. Pieni lapsi tarvitsee luotettavan ja turvallisen hoitajan. Alkoholisti-isovanhempi ei kykene huolehtimaan vauvasta. Puolivuotiaan vauvan paikka on vanhemman luona, ei yökylässä isovanhemmalla.
Opettele laittamaan anopille rajat! Kaikkeen ei tarvitse suostua. Äidin ja isän tehtävänä on laittaa isovanhemmille rajat. Ei tarvitse edes ilmaista kauniisti. Voit sanoa ihan suoraan, että en anna sinulle lastani yökylään nyt enkä lähivuosina!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6 kk ikäistä vauvaa ei tarvitse antaa hoitoon edes anopille tai omalle äidille.
Minustakin tuo on aika jyrkkä kanta, etteikö lasta voisi _koskaan_ päästää anopin luokse yöksi. Sanoisin sen sijaan ehkä ihan suoraan anopille, että sinun on oltava 100% raittiina X aika, ennen kuin tuosta voidaan edes puhua. Ja X aika on tässä ehdottomasti pidempi kuin muutama kuukausi, ennemminkin vaikka vuosi tai kaksi.
Voi pitkänkin ajan jälkeen toki vielä retkahtaa, mutta millä todennäköisyydellä juuri silloin, kun lapsi on hoidossa? Jossain vaiheessa olisi sama esim. kieltäytyä antamasta lasta liikalihavan hoitoon sillä perusteella, että hoitaja voisi saada yllättäen infarktin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mikään pakko antaa lastaan yökylään yhtään kenellekään. Oli alkkis tai ei. Aivan sama miten paljon sitä pyytää.
Omaa lasta ei olla annettu kenellekään yökylään. Mun äiti on liian vanha jaksamaan, isästä ei ole yhtään mihinkään. Miehen äiti on tosi kiva eikä mitään alkoholiongelmaa, mutta ei ollenkaan hahmota mitään riskejä tai mitään rutiineja tai mitään ohjeita. Ja miehen isä taa shuitelee kolmannen vaimpn kanssa jossain.
Meidän tyttö on jo 8 eikä ole ollut koskaan yökylässä. Eikä meillä ole muita lapsiakaan yökylässä. Yökyläily ei ole mikään itsestäänselvyys. Jotkut sitä harrastaa ja jotkut ei. 6 kk ikäistä lasta en ikinä antaisi kenellekään yökylään vaikka olisi kuinka hyvä hoitaja. Itse kun on rikkinäisestä perheestä niin todellakin osaa ajatella, että yökyläily ei mitään kivaa lapselle ole ollenkaan aina. Parempi että lapsi voi aina nukkua omassa tutussa sängyssä.
Sanoisin sekä miehelle että anopille, että en tykkää yökyläilystä ylipäätänsä. Ja todellakaan en antaisi itseäni ympäripuhuttavan johonkin mitä en itse katso omalle lapselleni turvalliseksi. Mitä jos jotain tapahtuu, lapsi saa traumoja tai pahimmassa tapauksessa vammautuu. Miten sellaisen asian kansa itse pystyisi elämään, että oman mokan takia on käynyt jotain todella pahasti.
Kukaan isovanhempi ei omaa mitään oikeuksia lapsenlapsiin. Lapsia saa hoitaa tasan sen verran kun vanhemmat itse arvioivat hyväksi. Kasvatus on vanhempien velvollisuus ja siihen ei nyt todellakaan kuulu mitään vauvan tai lapsen minkäikäisen tahansa viemistä alkkikselle oli se alkkis selvin päin kuinka kiva tahansa. Että kehtaa edes pyytää! Se jo kertoo, ettei lasta sinne voi päästää.
73 jatkaa
Voitte olla sen anopin kanssa vaikka kuinka läheisiä ja jos hän on selvin päin niin ihan hyvin voi antaa vaunulenkille ja ehkä teidän kodissanne pari tuntia vahtia lasta. Sitten kun se lapsi on isompi. Minua todellakin ihmetyttää se, että anoppi edes kysyy 6 kk ikäistä vauvaa hoitoon. Ihan niin kuin hänellä ei olisi kaikki ihan pääkopassa kotona. Sen ikäisen lapse paikka on omassa kodissa omien vanhempien kanssa ei missän yökyläilyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi tarvitsee perustella, että niin pieni ei mene yökylään? Ei sitä tarvitse perustella. Ei myöskään tarvitse ottaa kantaa, että milloin yökyläilee tai luvata, että siten myöhemmin tai jonkun tietyn ikäisenä. Toteaa vain, että ei tule yökylään. Ei siihen tarvita mitään syytä.
Suosittelisin, että alkaisitte kirjoittamaan oikeita satukirjoja. Saduissa hahmot ovat esim. noitia, peikkoja, tonttuja ja menninkäisiä.
Onko niin, että nykyisin suosituin hahmo näillä palstoilla on anoppi? Ovatko nykyajan nuoret äidit niin herkkiä, että anoppi heidän elämänsä pilaa? Olisiko ehkä aika mennä terapeutille? Tämä tästä asiasta, mutta muistakaa hankkia itsellenne nakkihuulet sekä hankkia iho, jota lastenlapsenne joskus ihmettelevät. Voin taata, että heillä tulee olemaan hauskaa.