Miehen toiminnan aiheuttama katkeruus
Olin joitain kuukausia suhteessa miehen kanssa, jonka kanssa olimme olleet ystäviä useamman vuoden. Suhteen aikana mies puhui aivan yltiöromanttisia juttuja ja ihastuin häneen aivan täysin. Kun olimme olleet pari kertaa sängyssä, hän muuttui. Ei pitänyt yhteyttä enää samalla tavalla, ei suostunut tapaamaan, hylkäsi puhelun, kun yritin soittaa ja lopuksi "virallisesti" jätti minut viestillä. Olimme seurustelleet useamman kuukauden ennen kuin menimme sänkyyn. Mies tiesi, että sänkyyn meneminen on minulle iso juttu ja sen piti olla samaa hänelle. Luotin häneen kuin vuoreen ystävyytemme ja varmaan hänen kauniiden sanojensakin vuoksi.
Tästä on jo monta kuukautta, mutta edelleen tunnen katkeruutta ja vihaa. Lisäksi mietityttää, mikä oli todellinen syy sille, että hän ei halunnut minua. Välillä tunnen ikävää ja toivon, että hänestä vielä kuuluisi. Välillä koko ihminen yököttää.
Tunnen itseni typeräksi ja lapselliseksi, kun uskoin häneltä lauseita, joiden aikuisen tulisi tietää olevan vain sanahelinää. Esim. rakkauden vannominen hyvin aikaisessa vaiheessa suhdetta. Suunnittelimme myös vakavasti yhteenmuuttoa. Sänkyyn meneminen ja sen jälkeinen hylkääminen taas aiheutti jonkinlaista inhoa omaa kroppaa kohtaan. Inhottaa ajatella, että olen ollut hänen kanssaan alasti ja mitä hän on miettinyt vaikkapa jostakin kroppani osasta. Inhottaa, että olemme olleet niin läheisissä tekemisissä.
Taustatietona vielä se, että tässä on "se tavallinen tarina": mies oli naimisissa, mutta eroprosessi oli käynnissä, hän (kertomansa mukaan) järjesteli ositusasioita ja asui yksin. Lisäksi hän oli jo vuosia, oikeastaan koko "ystävyytemme" ajan, valittanut minulle onnettomasta liitostaan. En osannut epäillä, etteikö hän olisi tosissaan eronsa kanssa.
Minulla vaihtelee tunteina katkeruus, itsesääli, inho ja itseinho, viha, kaipaus, kaikki nuo. Jälkimmäisin on tosin kokoajan vähenemään päin. Mutta en kestä ajatusta, että kaiken tämän jälkeen hän vain jatkoi elämäänsä niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Ja itse olen aivan rauniona. Miten näistä tunteista pääsee eroon ja koko asiasta yli? Ja miten ikinä voisi enää luottaa kehenkään?
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis minkä syyn mies antoi jättämiselle?
Se jäi vähän hämärän peittoon. Ainakin hänellä oli masennus tms. kriisi. Mitään kunnollista selitystä en saanut.
ap
Eikö tuossa ole syytä jo kerrakseen? Miksi oletat syyn olevan juuri seksissä?
Siis hän itse väitti, että masennus tai jotain. Ei nyt sanoittanut noin, vaan hyvin epämääräisesti ja itse päättelin, että tarkoittaisi tuota, kun en saanut mitään tolkkua. Eikä hän vaikuttanut masentuneelta aikaisemmin. Jättäminen tai paremminkin siihen johtanut prosessi alkoi heti sen jälkeen, kun oltiin vietetty yö yhdessä tokaa kertaa. Siksi kai ajattelin, mutta en siis tiedä. Sehän tässä juuri mietityttää, että mikä mahtoi olla totuus.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitapa vaimolle tietoa paneskelustanne. Ei teidän suhde siitä palaa, mutta ainakin minulle tuli parempi mieli kun mies selitteli kotonaan mitä oli tullut tehtyä. Onko vientipuolen äijiä?
Ei ole. Ja en aio laittaa vaimolle tietoa. Minulla on vielä kuitenkin tunteita häntä kohtaan enkä pystyisi tekemään sitä hänelle siitä huolimatta, miten törkeä hän oli minulle.
Mies on kyllä pelannu korttinsa täysin nappiin, kun sais sinusta uskollisen liittolaisen.
Ehkä näin. Mutta minun tyyliini ei vaan kuulu mikään tuommoinen kostaminen. Haluaisin vain selvitä tästä jutusta. Haluaisin vaan unohtaa koko jutun ja jatkaa eteenpäin. Mutta silti ajatukset pyörii kokoajan siinä.
ap
Mites fyysinen väkivalta sitten, tekisitkö siitä ilmoituksen poliisille? Vai etkö vieläkään haluaisi "kostaa"?
Fyysinen väkivalta on ihan eri asia. Siitä tietenkin pitää tehdä ilmoitus poliisille. Mutta tämä mies ei kyllä ole mitenkään väkivaltainen.
ap
On hän - erityisesti vaimoaan - mutta myös sinua kohtaan. Myös henkinen väkivalta on katsos väkivaltaa. Ja pettäminen, jos mikä, on rankkaa sellaista.
Myös tuo sinun riepottelu menee väkivallan puolelle: sinuun sattuu ja toinen on aiheuttanut kivun selkeän tarkoituksellisesti omia tarpeitaan täyttäessään ja väärin toimimalla. Mitä muuta tämä voisi ollakaan kuin väkivaltaa? Ei ole kyse mitenkään vahingosta tai onnettomuudesta, EIKÄ HÄNELLÄ OLE PIENINTÄKÄÄN MORAALISTA OIKEUTUSTA TEOLLEEN. (Eri asia siis, jos tuntisit mielipahaa kateuden tms. vuoksi ilman, että toinen on tehnyt mitään ns. väärin.)
Vierailija kirjoitti:
Siis minkä syyn mies antoi jättämiselle?
Oiskohan syy se että mies on naimisissa.
Mun on täysin mahdoton samaistua naisiin jotka touhuavat varattujen miesten kanssa ja sitten itkevät kun hommasta tullutkaan vuosisadan rakkaustarinaa. En voi ymmärtää miten joku voi olla niin vietävissä.
Mutta nyt on maito jo maassa eli toivotan aapeelle vilpittömästi nopeaa toipumista ja kaikkea hyvää jatkoon. Älä enää suostu yhdenkään vihityn miehen p.a no.patj. aksi.
Vierailija kirjoitti:
Sinussa ei ole mitään vikaa, vaikka ette olleetkaan seksuaalisesti toisillenne sopivia. Ei sitä tiedä ennen kuin on kokeillut. Joskus vaan käy niin, että kumppanin seksuaaliset halut ja mieltymykset sekä tapa olla ja liikkua, tunnustella toisen vartaloa, ovat liian erilaisia kuin itselle sopiva ja miellyttävä tapa.
Tämä. Ja sitten se, että hän "saalisti" sinua. Kun sai sänkyyn, kiinnostus lopahti, ei välttämättä missään ollut mitään "vikaa". Ei vaan enää kiinnosta, kun olit "langennut". Olisit vaan onnellinen, että pääsit eroon.!
Vierailija kirjoitti:
Älä anna yhden miehen vaikuttaa loppu elämääsi, hän nyt vaan sattui olemaan tuollainen. Mitä nopeemmin pääset takaisin normaaliin omaan elämääsi, sen parempi. Aika moni nainen haksahtaa elämänsä aikana johonkin sellaiseen mieheen joka ei sitten olekkaan se oikea. Kenenkään miehen takia ei kannata itsetuntoaan menettää. Nyt keräät itsesi kasaan ja kohti uusia juttuja.
Millainen? En näe miehen käytöksessä mitään tuomittavaa. Ihmisellä on oikeus päättää suhde mikä ei tunnu hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitapa vaimolle tietoa paneskelustanne. Ei teidän suhde siitä palaa, mutta ainakin minulle tuli parempi mieli kun mies selitteli kotonaan mitä oli tullut tehtyä. Onko vientipuolen äijiä?
Ei ole. Ja en aio laittaa vaimolle tietoa. Minulla on vielä kuitenkin tunteita häntä kohtaan enkä pystyisi tekemään sitä hänelle siitä huolimatta, miten törkeä hän oli minulle.
Mies on kyllä pelannu korttinsa täysin nappiin, kun sais sinusta uskollisen liittolaisen.
Ehkä näin. Mutta minun tyyliini ei vaan kuulu mikään tuommoinen kostaminen. Haluaisin vain selvitä tästä jutusta. Haluaisin vaan unohtaa koko jutun ja jatkaa eteenpäin. Mutta silti ajatukset pyörii kokoajan siinä.
ap
Mites fyysinen väkivalta sitten, tekisitkö siitä ilmoituksen poliisille? Vai etkö vieläkään haluaisi "kostaa"?
Fyysinen väkivalta on ihan eri asia. Siitä tietenkin pitää tehdä ilmoitus poliisille. Mutta tämä mies ei kyllä ole mitenkään väkivaltainen.
ap
Henkinen väkivalta on yhtä vakava asia. Vaimon pitää saada tietää, minkälainen mies oikeasti on. Älä anna hänen pelata.
En ymmärrä katkeruuttasi. Jos miestä ei enää kiinnostanut tai ette sopineet sängyssä yhteen, niin miksi hänen olisi pitänyt jatkaa suhteessa? Hänellä on täysi oikeus jatkaa elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä annatte saastaisille kassientyhjentäjille reikää? Miehet eivät ole varustettu normaalilla tunne-elämällä.
Näyttää tosiaan, etteivät ole. Itsellä kävi niin, että yksinkertaisesti uskoin, ettei mies ole kuten muut "eroamassa oleva" miehet. Hän oli aiemmin ystäväni ja uskoutunut minulle ongelmistaan jo pitkään. Sitten, kun hän sai eroonsa vauhtia (en enää tiedä, mikä tässä on totuus), jutut menivät romanttiseksi meidän välillä. Mutta tosiaan sänkyyn mentiin vasta n. neljän kk päästä siitä, kun seurustelu alkoi. Se kai on nykyään aika pitkä aika..? Vai?
ap
Ap, yritän sanoa tämän mahdollisimman hellävaraisesti. Ymmärräthän, että te ette seurustelleet tai sinä mielessäsi saatoit seurustella, mutta mies ei seurustellut sinun kanssasi. Luulen, että toipumisesi alkaa siitä, että pystyt myöntämään itsellesi, ettei mitään seurustelusuhdetta ollut.
No jos mies oli jo pitkään ollut asumuserossa vaimostaan, niin ei se nyt kovin varattu ollut. Imo vastuu on sillä osapuolella, joka on väittänyt liittonsa olevan ohi, ei ap:lla.
Ikävä juttu sulle ap, ei tuossa voi kun katkaista ihan kaikki yhteydet ukkoon ja koittaa päästä yli vähitellen. Noita sattuu meistä monille jossain vaiheessa elämää. Tuskin hän lopetti suhteen seksin harrastamisen takia, vaan joko pelästyi että pitäisi sitoutua liian nopeasti uudelleen ja/tai halusi vielä antaa vanhalle liitolle mahdollisuuden.
Ystävään rakastuminen on riskialtis tilanne, kun jos homma ei toimikaan, menetys on suuri. Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinussa ei ole mitään vikaa, vaikka ette olleetkaan seksuaalisesti toisillenne sopivia. Ei sitä tiedä ennen kuin on kokeillut. Joskus vaan käy niin, että kumppanin seksuaaliset halut ja mieltymykset sekä tapa olla ja liikkua, tunnustella toisen vartaloa, ovat liian erilaisia kuin itselle sopiva ja miellyttävä tapa.
Tämä. Ja sitten se, että hän "saalisti" sinua. Kun sai sänkyyn, kiinnostus lopahti, ei välttämättä missään ollut mitään "vikaa". Ei vaan enää kiinnosta, kun olit "langennut". Olisit vaan onnellinen, että pääsit eroon.!
Saalisti? Langennut? Elämmekö 1800-luvulla?
He menivät sänkyyn, eivät sopineet yhteen, erosivat. Tai mies muista syistä huomasi ettei suhde toimi.
Tietääköhän vaimo vieläkään miehensä eroaikeista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinussa ei ole mitään vikaa, vaikka ette olleetkaan seksuaalisesti toisillenne sopivia. Ei sitä tiedä ennen kuin on kokeillut. Joskus vaan käy niin, että kumppanin seksuaaliset halut ja mieltymykset sekä tapa olla ja liikkua, tunnustella toisen vartaloa, ovat liian erilaisia kuin itselle sopiva ja miellyttävä tapa.
Tämä. Ja sitten se, että hän "saalisti" sinua. Kun sai sänkyyn, kiinnostus lopahti, ei välttämättä missään ollut mitään "vikaa". Ei vaan enää kiinnosta, kun olit "langennut". Olisit vaan onnellinen, että pääsit eroon.!
Saalisti? Langennut? Elämmekö 1800-luvulla?
He menivät sänkyyn, eivät sopineet yhteen, erosivat. Tai mies muista syistä huomasi ettei suhde toimi.
ei se biologia katoa minnekään, vaikka vuosisadat ja -tuhannet vierivät. Eihän se suhde varmaan toimi, jos on vielä edellisen kanssa naimisissa.
Kuulostat vähän takertuvaiselta ja kontrolloivalta. En edes ymmärrä ajatuskuviotasi. Jos sinun kanssasi menee sänkyyn menettää oikeuden erota sinusta? Menettää itsemääräämisoikeuden?
Vaikka petipuuhat eivät olisi toimineet tai jokin muu sinussa tökkisi niin mies on silti kiitollisuudenvelassa sinulle koko loppuelämän koska suostuit sänkyyn?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis minkä syyn mies antoi jättämiselle?
Oiskohan syy se että mies on naimisissa.
Mun on täysin mahdoton samaistua naisiin jotka touhuavat varattujen miesten kanssa ja sitten itkevät kun hommasta tullutkaan vuosisadan rakkaustarinaa. En voi ymmärtää miten joku voi olla niin vietävissä.
Mutta nyt on maito jo maassa eli toivotan aapeelle vilpittömästi nopeaa toipumista ja kaikkea hyvää jatkoon. Älä enää suostu yhdenkään vihityn miehen p.a no.patj. aksi.
Olen ihan samaa mieltä kanssasi ja minäkään en ole ymmärtänyt tuollaisia ihmisiä, jollainen nyt itse olen. Minulla jotenkin hämäsi se, että olin kuunnellut hänen jorinoitaan onnettomasta liitosta vuosia. Sitten, kun hän vihdoin sai aikaiseksi lähteä eroprosessiin, ei tullut mieleenkään, että hän voisi vielä palata vanhaan elämäänsä varsinkin ottaen huomioon kaikki jutut, mitä hän on liitosta kertonut. Tiedän, että eroprosessi oli ainakin jossakin määrin aito, sillä hän kertoi siitä avoimesti muillekin (jotka myös tunnen). Mistään salaisesta kaksoiselämästä ei ollut kyse.
ap
Se, että seksiä annetaan ja odotetaan vastaavasti pitkää sitoutumista, on aika problemaattinen lähtökohta. Mikset voi harrastaa sitä omasta halusta? Entä jos mies ja sinä pidätte eri asioista sängyssä? Hieman epäreilua vaatia aikuisen ihmisen että jos ollaan oltu sängyssä se sitoo olemaan kys. ihmisen kanssa sitten pidempäänkin. Seksiä ei pitäisi koskaan pitää tuollaisena vallan välineenä ja vaatia jotain siitä kuin palveluksesta
Lakkaa takertumasta varattuihin miehiin. Sellaisen jos saa napattua niin kohta menettää sen samalla tavalla kuin saikin. Ja treenaa vähän petitaitojasi.
Vierailija kirjoitti:
Se, että seksiä annetaan ja odotetaan vastaavasti pitkää sitoutumista, on aika problemaattinen lähtökohta. Mikset voi harrastaa sitä omasta halusta? Entä jos mies ja sinä pidätte eri asioista sängyssä? Hieman epäreilua vaatia aikuisen ihmisen että jos ollaan oltu sängyssä se sitoo olemaan kys. ihmisen kanssa sitten pidempäänkin. Seksiä ei pitäisi koskaan pitää tuollaisena vallan välineenä ja vaatia jotain siitä kuin palveluksesta
Tämä. Ap yrittää selvästi kontrolloida ja kiristää sillä, että antaako.
Samaistun. Olin erään miehen kanssa kolme vuotta läheisiä ystäviä. Harrastimme seksiä yhden kerran ja sen jälkeen ek ole kuullut miehestä yhtikäs mitään. Hän katosi tämän illan jälkeen elämästäni täysin, ei vastannut viesteihin enää ikinä. Menin ihan rikki ja vaikka tästä on jo vuosia niin muistelen asiaa välillä vieläkin, hämmennys, katkeruus ja itseinho nousevat pintan. Haluisin vain tietää, miksi? Paras lääke ylipääsemiseksi on kuitenkin jättää yhden miehen röyhkeys omaan arvoonsa, hänen käytöksensä ei määritä sinua mitenkään. Vaikka, jos tuo joskus tulisi kadulla vastaan niin haluaisin kyllä sanoa suorat sanat...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitapa vaimolle tietoa paneskelustanne. Ei teidän suhde siitä palaa, mutta ainakin minulle tuli parempi mieli kun mies selitteli kotonaan mitä oli tullut tehtyä. Onko vientipuolen äijiä?
Ei ole. Ja en aio laittaa vaimolle tietoa. Minulla on vielä kuitenkin tunteita häntä kohtaan enkä pystyisi tekemään sitä hänelle siitä huolimatta, miten törkeä hän oli minulle.
Mies on kyllä pelannu korttinsa täysin nappiin, kun sais sinusta uskollisen liittolaisen.
Ehkä näin. Mutta minun tyyliini ei vaan kuulu mikään tuommoinen kostaminen. Haluaisin vain selvitä tästä jutusta. Haluaisin vaan unohtaa koko jutun ja jatkaa eteenpäin. Mutta silti ajatukset pyörii kokoajan siinä.
ap
Mites fyysinen väkivalta sitten, tekisitkö siitä ilmoituksen poliisille? Vai etkö vieläkään haluaisi "kostaa"?
Fyysinen väkivalta on ihan eri asia. Siitä tietenkin pitää tehdä ilmoitus poliisille. Mutta tämä mies ei kyllä ole mitenkään väkivaltainen.
ap
Jos tuo ei ole henkistä väkivaltaa, niin mitä sitten? Ehkä sinua ei saa tajuamaan, kun olet päättäny pysyä miehen liittolaisena. No, omapahan on elämäsi.
Anteeksi nyt että kysyn, mutta miksi sinulla on pakkomielle tuosta vaimolle ilmoittamisesta, jos ap ei halua tehdä niin? Kerroit jo itse, että sinulle tuli vastaavassa tilanteessa parempi olo, kun sait kostettua, mutta kaikki eivät käsittele asioita, edes sydänsuruja, samoin kuin sinä. Kostaminen ei oikeasti ole kaikkien juttu. Etkö voisi kunnioittaa sitä? Miksi yrität väkisin saada aloittajan toimimaan sinun tyylilläsi, vaikka hän on jo kertonut, että ei halua tehdä niin?
-eri
koeaikana saa erota ilman virallista syytä