Lukiokoulutukseen varattu syksylle rahaa vain 200 euroa/oppilas, meillä meni 1500 ekana syksynä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lukiolainen sanoi ekan vuoden jälkeen ettei enää tartte mitään kirjoja ostaa, vaan asiat saa opiskeltua netistä, ilmaisoppimateriaaleista, kirjastosta saatavista kirjoista jne. Yhtään kirjaa ei sen jälkeen ostettu ja hyvät arvosanat kirjoitti toissa vuonna. Opiskelee nyt Otaniemessä.

 

Provohan sinä olet, mutta kurssikirjoissa on mm. kotitehtäviä ja niihin vaadittavaa taustamateriaalia. Vaikka lukisi kaiken teorian jostain muualta, se ei todellakaan riitä mahdollistamaan täysipainoista opiskelua. 

Ihmeellistä miten kaikki muu voi muuttua mutta koulukirjoja pitää edelleen käyttää niin kuin lukiolaisten vanhempien aikaan.

Maailma on täynnä materiaaleja, eikä pidä hirttäytyä siihen että jossain tietyssä kirjassa on se tietty tehtävä x.

Olet edelleen provo, mutta kurssimuotoisessa opetuksessa yhdessä sovitut kotitehtävät käydään yhdessä opettajan johdolla läpi. Opettajan tuki oppimiseen vähenisi murto-osaan nykyisestä, jos kaikki tekisi eri tehtäviä oman mielensä mukaan. 

Minä en ole provo, siihen en voi ottaa kantaa, oliko edellinen provoksi syyttämäsi keskustelija sitä.

Mutta ihanko tosissasi olet sitä mieltä, että ilman kirjaa ei ole mitään mahdollisuutta saada joukkoa fiksuja ja motivoituneita lukio-opiskelijoita suorittamaan samaa tehtävää?

En tietenkään, mutta mielestäni yksinkertaistat liikaa. 

Pidätkö sitä hyvänä opetuksena, jos oppilaat laitetaan tekemään sekalainen joukko opetettavaan aiheeseen liittyviä tehtäviä? Jos pidät, olet väärässä. Oppilaille annettavien tehtävien pitäisi olla sellaisia, että ne auttaa sisäistämään opetettavat asiat mahdollisimman hyvin ja kattavasti.

Oppikirjojen tekijät on miettinyt kirjojen tehtäviä huolella, ja opettajalla on tukenaan kirjaan liittyvä opettajan opas, joka auttaa valitsemaan sopivia tehtäviä ja kiinnittämään niissä huomiota juuri oikeisiin asioihin. 

On myös naurettavaa kuvitella, että lukiossa olisi pelkästään fiksuja ja motivoituneita opiskelijoita. Tai että lukio olisi pelkästään niitä varten, jotka saa hyviä arvosanoja ja menestyy myöhemmin elämässä. 

Siis ymmärrätkö nyt ihan oikein, että joku (mahdollisesti lehtori?) on sitä mieltä että lukioluokka ei pysty tekemään samoja tehtäviä muuten kuin kirjoista katsomalla? Tai ettei korkeakoulutettu maisteri voi löytää opittavaa asiaa tukevia tehtäviä elleivät ne ole kaikki samassa kirjassa.

Kun kävin lukiota yli 20 vuotta sitten, siellä oli sellainen vanhan mallin piirtoheitin. Oli myös liitutaulu. Opettajat toivat erilaisia tehtäviä eri lähteistä. Voisin kuvitella, että jos kaikilla on omat läppärit, tämä muuttuu vielä kertaluokkaa helpommaksi. Puhumattakaan siitä, mihin yhteistyöllä päästään tulevaisuudessa, kun vanhemmat eivät enää toimi lukiokirjojen maksuautomaatteina.

Miksi keskityt siihen, mikä on mahdollista? Mikset kysy, mikä on järkevin toimintatapa jolla päästään parhaisiin tuloksiin? 

Kas tässä 3 vaihtoehtoa, joiden väliltä voi valita: 

1. Alansa huippuammattilaiset panostaa laadukkaiden oppimateriaalien valmistamiseen, joihin sisältyy joukko huolella mietittyjä tehtäviä ja opettajan opas, joka helpottaa opettajan työtä. 

2. Jokaisen yksittäisen opettajan odotetaan näkevän paljon nykyistä enemmän vaivaa valmistaessaan käyttämiään oppimateriaaleja ja tehtäviä ihan itse. Koska opettajien kyky ja motivaatio laadukkaiden oppimateriaalien valmistamiseen vaihtelee eikä niiden tasoa kyetä mitenkään kontrolloimaan, valmiiden tuotosten taso on todella kirjava. Lisäksi kouluihin täytyy palkata paljon enemmän opettajia, koska jokaiselta opettajalta kuluu paljon enemmän aikaa yksittäisen kurssin parissa. Lopputulos: Kuntien palkkakustannukset nousee ja opetuksen taso heikkenee.

3. Opettajien palkkaus pidetään ennallaan, ja ainoana erona nykyiseen on että opetus ei enää saa tukeutua valmiisiin oppikirjoihin ja niissä oleviin tehtäviin. Seurauksena tunnollisimmat opettajat polttaa itsensä loppuun yrittäessään epätoivoisesti ehtiä tekemään työnsä hyvin, loput tekee työnsä vähän miten sattuu. Lopputulos: Opetuksen taso heikkenee vielä paljon enemmän. 

Minkä vaihtoehdon valitset ja miksi? 

Järkevintä on tietysti

4) Oppimateriaalit tekevät ne samat viisaat ja asioita miettineet henkilöt, jotka ovat tähänkin asti niitä tehneet, tosin valtion leivissä. Kustantajien välivaihe jätetään pois.

Kaikki materiaali on vapaasti jaettavissa, ja myös lukiot ja yliopistot voivat täydentää materiaalipankkia sopivalla materiaalilla. Paperisia kirjoja käytetään (ja kierrätetään) silloin kun se on oppimisen kannalta mielekkäitä. Tällöin kirjat ovat tanakoita ja sisältävät useamman kurssin materiaalin. Puiden tuhlaus esimerkiksi kertakäyttöisiin työkirjoihin lopetetaan.

Alkuinvestoinnin jälkeen tämä tulee yhteiskunnalle kaikkein halvimmaksi.

Esittämäsi vaihtoehto ei ole numero 4, vaan se on yksi mahdollinen tapa toteuttaa vaihtoehto 1. 

Niitä oppikirjoja tekevät käytännössä Norssien opettajat.

Ei heillä ole mitään työvelvoitetta siihen, eikä heitä voi vain siirrellä jonnekin valtion hikipajalle niitä tekemmän

Heillä on vakivirat. Tuo on pelkkä sivutyö.

En näe mitään järkeä jossakin tajuttoman byrokratian lisäämisessä. Tähän mennessä muutenkin esim opetushallitus on työntänyt pelkkää sutta ulos kaikkien kiusaksi.