Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka tykkää PIENESTÄ kodista
Onko muita jotka viihtyy pienessä kodissa? Asutaan lapsen kanssa Helsingissä noin 50 neliön kaksiossa, ja viihdytään loistavasti. Omistuskämppä, lainaa jäljellä enää vähän, ja meillä on pientä, kotoisaa ja edullista. Sijaintikin on hyvä, esim. kaupat, ravintolat ja hyvät julkiset yhteydet aivan vieressä. Välillä jotkut ihmettelee miten ahtaasti asutaan, mutta kun tässä on niin mukavaa. Lapsella siis oma huone, minun sänkyni on olohuoneen alkovissa. Ehkä lapsen tultua teini-ikään on pakko muuttaa, jos hän tarvitsee lisää yksityisyyttä mutta aion kuitenkin asua tässä niin pitkään kuin suinkin mahdollista
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
No ap ensin sanoit että riittää ja kuitenkin tarvitsisi työpisteen ja säilytystilaa. Minä voisin kyllä asua esim kolmiossa lapsen kanssa kaksin noin periaatteessa mutta vuosia okt asujana en enää mielellään luopuisi omasta pihasta ja kunnollisesta isosta keittiöstä jossa on laskutilaa todella paljon (olen innokas leipomaan ja kokkaamaan).
Kyllä minä uskon että pieni asunto sopii monelle. Mutta erilaiselle kuin minä. Vähän tavaraa ja asukkaita. Meillä kolme lasta ja paljon kamaa. Isossa okt pitää karsia niitä aika usein pois ettei paikat täyty. Kai sitä sais vaikka millaisen linnan täytettyä liian tukkoon jos tavaroita ei käy aika ajoin läpi.
Kyllä, tykkään pienestä vaikka säilytystilasta meinaakin olla puutetta eikä tilaa etätyöpisteelle ole. Olen ymmärtänyt että nämä samat ongelmat saattavat tulla isommassakin kodissa. Mutta kuten sanoin, jos meitä olisi kolme, en enää voisi asua tässä. Kodissa täytyy olla tilaa omalle rauhalle. Kaksiossa on kaksi asuinhuonetta, joten meille kahdelle se riittää toistaiseksi.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avainjuttu on tuo 1 lapsi. Sitten kun on 2+lasta eri sukupuolia niin tilaa ei voi olla liikaa.
T äiti ja teinit 93 neliötä
Mulla on eri sukupuolta olevat lapset, 15v ja 7v. Asutaan nyt 55 neliön kaksiossa ja ollaan muuttamassa n kymmenen neliötä pienempään. Jokainen viettää sisällä aikaa lähinnä omalla sängyllään/sohvalla. Keittiössä syödään, voin vaihtaa avokeittiöön kun ko huone vie ihan turhaan monta neliötä.
Tilaa ei tarvitse paljon kun on miettinyt huonekalut ja tavarat fiksusti. Tykkäämme siitä että asunto on kompakti, hyvällä paikalla ja viihtyisä, pieni pesä. Ulkoilemme paljon vapaalla, edes tää korona-aika ei ole lisännyt tilan tarvetta. Teini saa viettää säännöllisesti omaa aikaa kotona rauhassa esim iltapäivällä ja viikonloppuisin. Kaikki voivat hyvin ja viihtyvät.
Minä! Meitä on nyt neljä 60 neliön kämpässä, tarkoitus oli ostaa hieman isompi nyt kesän/syksyn aikana ennen vauvan syntymää mutta sitten korona iski joten jäätiin tähän vielä katselemaan mites työkuviot jatkossa.
Olen melko neuroottinen siivoamaan joten haluan pitää pestävät pinnat yms. minimissä. Lisäksi tykkäämme viettää aikaa ulkona ja lapsiakin siihen kannustaa, joten kun kotona käytännössä vain syödään ja nukutaan, ei neliöitä tarvitse niin paljon. Lisäksi haluan pitää romun minimissä, "tilanpuute" on tässä kätevä. Lämmin varasto meillä on kuitenkin vielä lisäksi harrastusvälineille yms.
Tämä on ollut yhden lapsen perheelle oikein sopiva, meillä on olkkarissa alkovi ja erillinen huone on ollut lapsen oma ja menee vielä toistaiseksi lasten yhteisenä huoneena. Hieman isompi nyt on kuitenkin välttämätöntä hankkia parin vuoden sisällä kun esikoinen menee kouluun ja tarvitsee omaa rauhaa. Plus lasten kasvaessa se ovi omassa makkarissa olisi myös ihan kiva...
Minä tykkään. Meillä asuu kuusi 96neliöisessä rivarissa, mahduttaisiin pienempäänkin jos portaat ja aulat ei olisi veisi neliöitä. Mikäs tässä on ollessa. Vähän on sotkuista ja ahdasta välillä, mutta aika kotoisaa.
Ollaan suunniteltu muuttoa muualle ja ei missään vaiheessa olla katseltu tän isompaa, edelleen alle sataan neliöön aiotaan mahtua.
Vierailija kirjoitti:
30 neliön yksiö.Asun yksin.
Yksin isossa olisi kummituslinna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan seitsemän vuotta asuttu kaksin miehen kanssa tässä 45 neliön kaksiossa, ja tää tuntui aina tilavalta ja ihanalta kunnes tuli korona ja oltiin molemmat samaan aikaan etätöissä ja päälle tuli vielä perheenperustussuunnitelmat ja nyt tämä tuntuu yhtäkkiä ahdistavan pieneltä. Ei sentään olla ainoita joilla tämä tunne on päällä, kun katsoo millaisilla asunnoilla on eniten kysyntää tällä hetkellä...
minä pidän pienistä kodista. itsellänikin on yksi kota pihalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko lapsuuteni ja nuoruuteni ahtaasti asuneena arvostan tilaa, jota aiemmin oli perheelle riittävän reilusti, nykyisin kahdelle 80 m2.
Eikä sitä tilaa tarvitse täyteen tunkea. Tila itsessään on jo sisustuselementti ja siivoaminen on helppoa ja nopeaa.
Neliöistä ja muuton yhteydessä tavaroiden mittavasta karsimisesta huolimatta toivoisin säilytystilaa hieman enemmän. Tykkään kaapeista, joista tavaroita ei tarvitse penkoa. Yllättävän paljon aikuistenkin talvivarusteet vievät kaappitilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
30 neliön yksiö.Asun yksin.
Yksin isossa olisi kummituslinna.
uskot kummituksiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu on vähemmän siivottavaa mutta sekä yksiöissä että kaksioissa yksinasuneena voin kertoa että ainakin itse olen kokenut pienen asunnon siivoamisen vaikeammaksi raskaammaksi.
Kaksiossa tuntuu imuroivan tyhjää lattiaa ja tavaroita voi tarpeen siirtää, niiden ympäriltä helpompi siivota. Yksiössä tuntuu kolauttavan itsensä ja imurinsa milloin mihinkin huonekaluun ja just ja just saa imurin tungettua lipaston alle.
Menee esimerkiksi yhtä kauan imuroida nykyinen (n.35m2) kuin edellinen (60m2). Kaipaan jopa sitä isomman asunnon imurointia. Jotenki se ei ollut yhtä hankalaa! Jopa lattianpesu tuntui olevan kivempaa.
Ja ei, en ole siivousintoilija.
Vierailija kirjoitti:
En voi käsittää, miten ihmiset viihtyvät tuollaisissa selleissä. Meillä on 400m2 omakotitalo, 2 aikuista ja 2 lasta. Tilaa juuri sopivasti. Jos alkaa jonkun naama ärsyttää, voi vaihtaa huonetta. On tilaa missä haraastaa, missä säilyttää tavaroita, on saunaa ja ulkoporeammetta. 50 neliötä kahdelle on ihan painajainen. Onneksi ei tarvitse.
Joo no aika ärsyttävä ihminen tartteekin olla jos tarvitsee 100 neliötä per ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kodin pitää olla sopiva. En viihtyisi liian isossa, mutta isommalla porukalla pitää olla enemmän tilaa.
Jos asuisin yksin, niin toivekoti olisi: pieni makuukamari oven takana, vaatesäilytys komero tai kaappi. Kylpyhuone jossa mahtuu vaihtamaan vaatteet, on amme ja pesukone. Asuinhuoneessa keittiö, pieni ruokapöytä, sohva, tv ja pieni työpiste.
Jos taas pitää perhe ottaa mukaan, niin makuuhuonetta hieman isommaksi, tilava eteinen, lapsille huoneet, sauna, erillinen työhuone ja miehen harrastustila tulee pakollisiksi. Ammehaaveesta on pitänyt luopua. Mutta hyvin mahdutaan tähän 90neliötä + autotalli miehen tavaroille ja lastenhuoneetkin ovat tarpeettoman suuria.
Meillä on 100m2 okt:ssa 4 henkilöä ja tilaa on hyvin. Haaveilen pienemmästä, mummonmökkimäisestä asunnosta. Osa päivittelee asumisratkaisuamme, kun esim. vanhempien sänky ja vaatekaapit ovat olohuoneessa samassa tilassa sohvan ja television kanssa, mutta meitä se ei haittaa, hyvin toimii näin. Ihana huomata, että on muitakin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen työssäkäyvä ja ihan hyvin tienaava yksinasuva keski-ikäinen nainen. Tykkään asua nykyisessä asunnossani, jossa on isännöitsijän päivittämättömän tiedon mukaan 30 neliötä. Oikeasti tässä lienee joitakin neliöitä enemmän, mutta pienihän tämä silti on. Pohjaratkaisu on hyvä ja minulla on neljä isoa ikkunaa kahdella eri sivulla, joista näkymä kauniiseen puistoon vanhoine puineen. En varmaan muuta ikinä pois.
Pieni asunto pakottaa pitämään tavaran määrän kurissa ja miettimään omia kulutustottumuksia ja elämän prioriteetteja. Olen onnellinen tässä asunnossa.
Juuri aamulla piirsin Espoon puutarha mökkien innoittamana 17m2 mökin kahdelle, jossa kylpyhuone, (pyykinpesukone, suihku wc lavuaari) ja avokeittiö, vaatekaapit, ruokaryhmä, työpöytä, 2x 2,10 x 85 cm sängyt kulmasohvana. Onnistui todella helposti. Mökki on sisämitoiltaan 6 x 2,85 m. 2 sisäänkäyntiä. Vain pienet ja hyvin suunnitellut asunnot kiinnostavat, mutta ikkunoita pitää olla, erityisesti aina ikkuna kylpyhuoneessa.
On rikollista tehdä päätyasuntoja ilman, että päädyn ikkuna mahdollisuutta on hyödynnetty. Pitäisi saada joukko rajennuslupa korjata rakennusvirheet ja tehdä uusia ikkunoita päätyihin.
Vierailija kirjoitti:
En voi käsittää, miten ihmiset viihtyvät tuollaisissa selleissä. Meillä on 400m2 omakotitalo, 2 aikuista ja 2 lasta. Tilaa juuri sopivasti. Jos alkaa jonkun naama ärsyttää, voi vaihtaa huonetta. On tilaa missä haraastaa, missä säilyttää tavaroita, on saunaa ja ulkoporeammetta. 50 neliötä kahdelle on ihan painajainen. Onneksi ei tarvitse.
Me asuttiin puolison kanssa 32 neliön ullakkoasunnossa (lattipinta-alaa siis todellisuudessa enemmän, koska vinokatto) ennen nykyistä 50 neliön kaksiota. Molemmissa on onnistunut tuo omaan rauhaan vetäytyminen. Edellisessä jopa paremmin, koska käytössä oli makuuhuone, olohuone ja parvi.
Tässä nykyisessä on onnistunut jopa korona-ajan molempien etätyöt, vaikka toki tämä ei ole ihanteellinen tilanteemme.
Ihmisillä on erilaisia tarpeita ja toiveita. Mä käsitän ihan hyvin sen, että joku tykkää siitä, että on paljon tilaa ympärillä.
Mitä selleihin tulee, niin enempi se omakotitalo tuntuu menemisiä rajoittavan, ainakin sellaisessa asuvilta sukulaisilta saa aina kuulla huokailuja, että en mä ehdi enkä jaksa mitään, kun pitää rempata sitä, siivota tätä, kunnostaa tota... Talvella ei muuta olekaan kuin lumitöitä. Kesällä kun lähtevät reissuun, niin tulee viestiä, että voisitteko käydä pyörimässä siellä, että ei näytä siltä, että on talo tyhjillään.
Itse pidän mieluummin pienemmästä, liian iso vain sattuu. Niinhän sitä sanotaan että ei se koko vaan miten sitä käyttää!
Meillä on alle kouluikäisen poikani kanssa myös 50m2 kaksio Helsingissä kivalla alueella. Juuri tein piirustuksia siitä, kuinka laitan sänkyni olohuoneeseen, kun poika pian tarvitsee oman huoneen.
Ehkä yksi huone voisi olla vielä, mutta tässä asumiskustannukset on niin matalat, että rahaa jää säästöön 1000€/kk ja kukapa ei tykkäisi rahasta.
Tavaran kanssa saa kyllä olla tarkka.
Tässä ratkaisee aika paljon omat elintavat sekä asunnon pohjaratkaisu. Joka ainoassa pienessä asunnossa, jossa olen asunut, on ollut mm. keittokomero sekä pesuhuone johon mahtuu pesukone sekä pyykit. Eikä täällä sotkuista tai likaista ole.
Tavaraa ei mitenkään kerry pakosta, jos sitä ei kokoajan osta lisää. Lastulevyä tai pahvihuonekalujakaan ei löydy. Osa huonekaluista on nimenomaan niitä arvokkaita. Säilytystilatkin ovat hyvät ja hyvinsuunnitellut; käytännössä liiankin hyvät koska on mahdollisuus hillota kaapeissa vuosientakaisia vanhojakin vaatteita ajatuksella ehkä näitä joskus vielä käytän. Harrastustuskamoille on oma kaappinsa.