Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka tykkää PIENESTÄ kodista
Onko muita jotka viihtyy pienessä kodissa? Asutaan lapsen kanssa Helsingissä noin 50 neliön kaksiossa, ja viihdytään loistavasti. Omistuskämppä, lainaa jäljellä enää vähän, ja meillä on pientä, kotoisaa ja edullista. Sijaintikin on hyvä, esim. kaupat, ravintolat ja hyvät julkiset yhteydet aivan vieressä. Välillä jotkut ihmettelee miten ahtaasti asutaan, mutta kun tässä on niin mukavaa. Lapsella siis oma huone, minun sänkyni on olohuoneen alkovissa. Ehkä lapsen tultua teini-ikään on pakko muuttaa, jos hän tarvitsee lisää yksityisyyttä mutta aion kuitenkin asua tässä niin pitkään kuin suinkin mahdollista
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Meitä on kolme (( minä ja kaksi teiniä) kolmiossa. Reilu 70 m2. Lapsilla omat huoneet, mä asun olkkarissa. Tilava keittiö ja ruokatila.
Asutaan ihan Helsingin keskustassa ja rakastan tätä paikkaa. En varmaan ikinä muuta pois.
Toisaalta tämä jää turhan isoksi lasten muutettua pois.
Kuulostaa ihanalta, onko omistusasunto? Jos oma kämppä, voithan tehdä toisesta makuuhuoneesta vaikka työ-, kuntoilu- tai vierashuoneen, jossa lapset voivat nukkua ollessaan kylässä. Olen itsekin pohtinut Helsingin keskusta-aluetta, nyt asumme vähän kauempana. Omistukseen minulla ei luultavasti ole keskustassa varaa (en ole edes katsonut, mitä siellä maksavat kaksiot tai kolmiot, mutta luultavasti liikaa).
Sitä sen sijaan olen miettinyt, että jos nyt käy niin, että teini tarvitsee jossain vaiheessa lisää tilaa, laittaisin tämän asunnon muutamaksi vuodeksi vuokralle ja muuttaisimme itse vuokralle siihen asti kun lapsi muuttaa omilleen. Sitten lapsen lähtiessä kotoa palaisin tähän nykyiseen asuntoon. Asuntolainan ottaminen oli taloudellisesti hyvin järkevää aikanaan, mutta en halua olla lainoihin sidottu loppuelämääni.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asutaan puolison kanssa 60-neliöisessä asunnossa. Just passeli meille. Uskomatonta kuinka nopeasti sujuu sen siivous verrattuna aiempaan selvästi suurempaan kotiin.
Juuri näin. Muistan kun meillä äiti siivosi joka lauantai koko päivän isoa taloamme. Tämä siis normaalin työviikon päälle. Itse selviän viikkosiivouksesta tunnin-parin järjestelyllä ja imuroinnilla yms kerran viikossa.
-ap
Isompi parempi. Sitten kun pitää pestä pyykkivuoria ja siivota paikkoja ei oo mukavaa että persus kolahtaa joka ikiseen huonekaluun. Eikä tilaa kuivattaa pyykkiä ilman että aina pitää siirtää jotain.50 neliöö alkaa jo olla ihanteellinen. Lisäksi tässä 36 neliöö tiskit ja muut harrastuskamat on aina näkyvillä.
2 lasta ja 2 aikuista. Saunallinen kolmio 78m2. En tiedä onko pieni vai iso mutta meille oikein sopiva.
21 neliötä, minä ja koira. Koira käy töissä kanssani.
Ainoa, mitä kaipaan, on säilytystila –en ole minimalisti. Vanha talo ja ihanteellinen sijainti.
Jos joskus muutetaan kumppanin kanssa yhteen, tilaa tarvitaan ehkä hieman lisää :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 68 neliötä. 2 aikuista ja kaksi lasta iältään 5v.ja 8v. Mahdutaan kyllä tosi hyvin. Siis ihanna olisi jos olisi lapsille omat huoneet ja lisäksi vielä työhuone kun mies etätöissä. Mutta esim.säilytystila on ihan riittävä kun karsii kaiken turhan pois. Ihana vaan kun ei ole kaapit täynnä lakanoita ja maljakoita. Kaikelle on paikkansa ja siivoamiseen ei mene paljoa aikaa. Lapsista vanhempi kaipailee välillä omaa huonetta mutta nämä kerrat ovat erittäin harvoin ja lisäksi se aika mitä olemme kaikki samaan aikaan kotona on kuitenkin vähäisempää.
Toki itse välillä haaveilen sellaisesta 150 neliöisestä talosta mutta aina päädyn siihen että meidän sijainti on meille 10++++++ ja muutenkin alue ja ihmiset niin ihania. Jos tältä alueelta löytyy sellainen 85-100 neliöinen budjettiimme sopiva asunto niin sitten kyllä menee luultavasti asunto vaihtoon. Siihen saakka pysymme tässä.
Minä en pidä yhtään. Olisi kamala rangaistus. Siksi asunkin isossa omakotitalossa. Kukin tyylillään - mikäs siinä jos pitää pienistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi käsittää, miten ihmiset viihtyvät tuollaisissa selleissä. Meillä on 400m2 omakotitalo, 2 aikuista ja 2 lasta. Tilaa juuri sopivasti. Jos alkaa jonkun naama ärsyttää, voi vaihtaa huonetta. On tilaa missä haraastaa, missä säilyttää tavaroita, on saunaa ja ulkoporeammetta. 50 neliötä kahdelle on ihan painajainen. Onneksi ei tarvitse.
Järkyttävän iso ja epätaloudellinen. Jos joku haluaa maksaa tuollaisesta itsensä kipeäksi niin siitä vaan, mutta epänormaaliahan tuo on. Siivooja on myös lähes pakollinen noin isoon asuntoon. Lisäksi vaaditaan kaksi autoa ja autokuski lapsille, että maalta pääsee liikkumaan.
En asu missään maalla ja auto on tietenkin. En liiku koskaan julkisilla, yök. Autolla tai pyörällä joka paikkaan, täydellinen vapaus. En maksa itseäni kipeäksi, koska kävin koulua kauan ja ansaitsen hyvin. Sivooja käy tietenkin, siivoaminen on järkyttävää ajanhukkaa, kun voi tehdä kivempiakin asioita!
Vierailija kirjoitti:
Minä en pidä yhtään. Olisi kamala rangaistus. Siksi asunkin isossa omakotitalossa. Kukin tyylillään - mikäs siinä jos pitää pienistä.
Niinpä. Onneksi sinäkin saat asua kuten haluat :) Varmaan sopeutuisin isompaankin ja ehkä tässä on tottumustakin mukana, mutta pieni on aina tuntunut kodikkaalta. Painajaiseni on sellainen kalsea, kokovalkoiseksi sisustettu suuri, moderni talo.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
20neliötä ja tässä viihtynyt kolme vuotta. Ensimmäistä kertaa vuosiin tunnen olevani kotona. Rakastan tätä asuntoa. Ei turhia huonekaluja tai hankintoja. Edullinen ja lähellä keskustaa. Siis ihan täydellinen just mulle!
Hyväpohjainen kaksio ois ihana. Minä, murkku ja pieni koira. 50-60m2.
En halua herrainhuoneita vaan toimivan kämpän ympäristöineen. Hiljainen talo, hyvä yhtiö, elämää ympärillä, luontoo ja palvelut.
Ja ehdottomasti terve kämppä. Eikä ikinä enää ekaan kerrokseen.
N47
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
20neliötä ja tässä viihtynyt kolme vuotta. Ensimmäistä kertaa vuosiin tunnen olevani kotona. Rakastan tätä asuntoa. Ei turhia huonekaluja tai hankintoja. Edullinen ja lähellä keskustaa. Siis ihan täydellinen just mulle!
Juuri tuo, että ei tarvitse pitää turhia huonekaluja eikä sisustaa montaa sataaa neliötä! Itselläni pienin asunto on ollut 10 neliön soluhuone (jossa pikkiriikkinen keittiö + kylppäri) ja suurin noin 60 m2 kaksio. Se 10 m2 huone oli opiskeluaikana ihan ok, mutta en ehkä enää niin pieneen muuttaisi. 20 neliötä ihan ok yhdelle :)
-ap
21 neliötä, minä ja neljä adoptiolastani. Tilaa on juuri sopivasti. Minulla on oma huone, ja lapsilla kaikilla oma kaappinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin pienemmän talon. Meillä on nyt reilut 150 neliötä. Ihan liian iso, kun lapset ovat muuttaneet pois. Mies vaan ei halua pienempään muuttaa. Tykkäisin mummonmökkityyppisestä, ehkä 80-90 neliötä, pitää tietysti olla sen verran tilaa, että lapset mahdollisine perheineen mahtuvat vierailulle pitemmäksikin aikaa. Mies tykkää, kun on tilaa ja kaikki modernia.
Vierailija kirjoitti:
Hyväpohjainen kaksio ois ihana. Minä, murkku ja pieni koira. 50-60m2.
En halua herrainhuoneita vaan toimivan kämpän ympäristöineen. Hiljainen talo, hyvä yhtiö, elämää ympärillä, luontoo ja palvelut.
Ja ehdottomasti terve kämppä. Eikä ikinä enää ekaan kerrokseen.
N47
Miksi et halua 1. kerrokseen? Ei sillä, minäkin kokisin oloni turvattomaksi maan tasossa. En ole koskaan edes haaveillut rivitalosta tms.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin pienemmän talon. Meillä on nyt reilut 150 neliötä. Ihan liian iso, kun lapset ovat muuttaneet pois. Mies vaan ei halua pienempään muuttaa. Tykkäisin mummonmökkityyppisestä, ehkä 80-90 neliötä, pitää tietysti olla sen verran tilaa, että lapset mahdollisine perheineen mahtuvat vierailulle pitemmäksikin aikaa. Mies tykkää, kun on tilaa ja kaikki modernia.
Kuka ne 150 neliötä sisustaa ja siivoaa, sinäkö? Toisaalta kyllä hyvä että lapset perheineen mahtuvat kylään. Meilläkin lapsen huoneesta saa kätevästi vierashuoneen parille yöpyjälle. Ennen koronaa vieraita vielä kävikin.
-ap
Asun 58 neliön kaksiossa ja mielestäni tilaa on riittävästi, en kaipaa isompaa.
Ap, kumpi sinulle on tärkeämpää, sijainti vai koko? Jos pitäisi valita nykyinen sijainti, jossa on kaikki palvelut vieressä mutta tuplasti isompi koti, tai pieni asunto paljon huonommalla sijainnilla, mikä olisi valintasi?
Se vastaus kertoo, kuinka paljon oikeasti tykkäät nykyisestä asunnostasi.
Tuo 50 neliötä on ihan hyvän kokoinen kahdelle. Ja kun kerran olohuoneessa on alkovi, niin mihin siitä tarvitsee muuttaa? Kiva vaan kun elämä ei ole liian tiukkaa. Ja kun lapsi lopulta muuttaa pois, niin mikä ihanuus saada oma huone! Eikä 50 neliötä ole yhdellekään liikaa, siinä on kiva olla vaikka eläkeläismummona. Tai jos joku mies kampeaa siihen asumaan lapsen muutettua pois, niin sekin onnistuu.
En minä lähtisi tuosta isompaan vaihtamaan edes teini-iän takia. Se asunto olisi sitten taas liian iso ja kallis kun lapsi on muuttanut pois.
Meiltä on lapsi muuttanut pois ja asutaan miehen kanssa kahdestaan 97-neliöisessä kämpässä. Tämä on turhankin hulppea minusta, pärjättäisiin pienemmässäkin. Välillä haaveilen leskivuosista, että sitten viimeistään muutan pienempään asuntoon, jos sitä ennen ei onnistu.
Asutaan puolison kanssa 60-neliöisessä asunnossa. Just passeli meille. Uskomatonta kuinka nopeasti sujuu sen siivous verrattuna aiempaan selvästi suurempaan kotiin.