Lue keskustelun säännöt.
12-vuotiaalla alkaa paino nousta liikaa , miten puuttua?
30.01.2021 |
Pituus-painosuhde alkaa olla siellä ylipainon puolella. Ennen kouluikää oli hoikka. On lukutoukka ja tykkää pelata, liikuntaan on aina pitänyt tuuppia vaikka vanhemmat liikutaan päivittäin. Sählyä pelaa kahdesti viikossa (tai pelasi kunnes tuli koronatauko) ja koulumatkat pyöräilee.
Lapsi syö isoja annoksia ja vaikka on iso päivällinen , haluaisi lapsi paistaa iltapalaksi kananmunia. Saattaa paistaa itselleen iltapalaksi 3-4 kananmunaa. Herkutkin maistuu mutta suurin osa kaloreista tulee tavallisesta ruuasta kun syö niin isoja annoksia. Herkkuja on vaikea rajata kun lapsella on omaa rahaa ja vaikka kotona on herkkupäivä kerta viikkoon saattaa kavereiden kanssa mennä arkena kauppaan.
Veljensä taas on hyvin hoikka. Miten puuttua tähän kehitykseen ilman että lapselle tulee kehonkuvaan häiriöitä? Poika on selvästi luokkatovereita pulleampi vatsanseudulta, ei ole kuitenkaan vielä itse tajunnut asiaa.
Ruokamäärät olisi ok jos samaan aikaan olisi kasvupyrähdys mutta kun ei ole. Poika on jo 50-kiloinen vaikka painoa alle 160.
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna syödä!! Minulla ei koskaan ole ollut niin kova nälkä kun 12-vuotiaana. Kouluterkkari huomautti pyöreydeystä ja että asialla pitäisi "tehdä jotain" ja siitä alkoi lähes 10 vuoden syömishäiriökierre. Välillä olin alipainon puolella, mutta terveempinä jaksoina esim. 17-vuotiaana kehoni palasi aina pyöreäksi. Kuitenkin nyt lähempänä 2 ikävuotta olen lopettanut syömisen tarkkailun kokonaan ja kukapa olisi arvannut (/sarkasmi) että lapsenpyöreys häviää aikanaan. Solakoiduin kahdenkympin puolella luonnostaan ja olen nykyään jopa timmi. Olen katkera siitä, että koin painetta 14-vuotiaana näyttää samalta, miltä näytän nyt, eikä kukaan aikuinen tarjonnut asialle mittasuhteita, että olin lapsi vielä ja siksi pyöreähkö. 12-vuotias on esiteini jonka keho tarvitsee energiaa. Jos jotain on pakko tehdä niin liikkukaa enemmän mutta syömisien kommentointi ja valvominen voi olla kohtalokasta!
Kyllä, todellakin voi olla kohtalokasta. Minulla käynnistyi myös syömishäiriö 12-vuotiaana kun isäni päätti alkaa rajoittaa syömisiäni. Minulla oli loputon nälkä, mutta hän oli päättänyt että vain yksi viipale leipää aterialla ja siinä sitten istuin katsomassa kun muut hoikemmat santsasivat vieressä.
Hoikistuin kyllä, mutta ongelmat alkoivat muutaman vuoden päästä kun muutin omilleni 16-vuotiaana. Siitä alkaen olen kapinoinut syömällä, rankaissut paastoamalla, kokeillut kaikki dieetit, lihonut ja laihtunut. Tätä jatkui yli nelikymppiseksi. Nyt hieman normaalipainon yläpuolella, tiedostan sen ja pääni laskee kaloreita mutta laihduttamaan en enää voi alkaa. Tämä on aika ok ja olen tyytyväinen jos tässä pysyn. Tervettä suhtautumista ruokaan saan tuskin koskaan. Aikamoinen tie käyty sen jälkeen kun 12-vuotiaan pyöreys alkoi häiritä urheiluhullua isää.
Todennäköisesti olisit oireillut muutenkin, kaikki syömishäiriöt on korvien välissä. Kuten kerroit "loputon nälkä" jo nuorena, jos isäsi ei olisi puuttunut olisit luultavasti sairaalloisen ylipainoinen nyt.
Yritätkö sanoa, että joillain vain on sellainen korvien väli, että kohtalonomaisesti syntymästä asti se vie heitä kohti syömishäiriötä ellei kukaan puutu?
Tuossa tapauksessa isän puuttuminen ja lapsen nälkäisenä pitäminen oli se kimmoke, mistä syömishäiriö ja vääristynyt suhde ruokaan sai alkunsa. Sinun mielestäsi siis vaikka kotoa olisi saanut terveen mallin syömiseen, tämä henkilö olisi päätynyt sairaalloisen ylipainoiseksi ja isä vain yritti hillitä tätä väistämätöntä kehityskulkua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis onko aloittajan poika 160 ja 50 kiloa? Eikö se oli normaalipainoinen?! Miksi kaikki antaa laihdutusvinkkejä normaalipainoiselle kasvavalle lapselle?!
Ja nimenomaan tuon ikäisenä voi olla valtava ruokahalu. Siskoni söi joskus 6 karjalanpiirakkaa ja 6 pullaa, jos oli leivottu 😃 Ihan normaalipainoinen ollut aina.
Lävin vielä laskemassa painoindeksin. Ihan normaalipainoinen, 5 kiloa matkaa ylipainoon.
Ihmiset on sairaita, kun pitää lapsillekin tulla tuputtamaan ketoilua, rankkaa kontrollia ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko aloittajan poika 160 ja 50 kiloa? Eikö se oli normaalipainoinen?! Miksi kaikki antaa laihdutusvinkkejä normaalipainoiselle kasvavalle lapselle?!
Ja nimenomaan tuon ikäisenä voi olla valtava ruokahalu. Siskoni söi joskus 6 karjalanpiirakkaa ja 6 pullaa, jos oli leivottu 😃 Ihan normaalipainoinen ollut aina.
Lävin vielä laskemassa painoindeksin. Ihan normaalipainoinen, 5 kiloa matkaa ylipainoon.
Ihmiset on sairaita, kun pitää lapsillekin tulla tuputtamaan ketoilua, rankkaa kontrollia ym.
Missä kohtaa on muka tuputettu ketoilua? Opettele ymmärtämään lukemasi.
Ette anna sen syödä kuin pienen annoksen ruokaa kerran päivässä.
Juoko lapsi riittävästi vettä? Onko ruokavaliossa riittävästi kuitua? Voinolla ettei jostain syystä hoksaa kylläisyyttä ajoissa. Onhan ateriaväli riittävän tiivis ettei tule kohtuutonta nälkää?
Painonnousu joskus ennakoi kasvupyrähdystäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli myös pyöristyvä lapsi, vuotta nuorempi kuin ap:lla. Meidän vinkit:
- kaikilla aterioilla juodaan vain vettä, kotiin ei koskaan osteta mehuja (juhliin voi ostaa)
- jos lapset jossain juovat limsaa, opetetaan että aina valittava zero sugar - versio
- kotiin ostetaan vain ruisleipää, ei sämpylöitä tms höttöä
- jos käytetään leikkeleitä, kaupasta ostetaan kalkkunaleikettä ja vähärasvaista juustoa
- margariiniksi terveellisin sininen keiju. Muita levitteitä ei hankita kotiinMeilläkin lapsi olisi syönyt mielellään leipää ja paljon. Muutettiin käytäntöjä niin, että iltapalaksi voi syödä yhden ruisleivän kalkkunaleikkeellä ja juustolla. Lisänä on aina puolikkaasta kurkusta puolet ja kokonainen porkkana tai vaihtoehtoisesti omena. Jos vielä tämän jälkeen on nälkä, syödään vielä toinen porkkana, lasista pitää ottaa reilu kulaus vettä ja sitten saa ottaa vielä leipäsiivun jos on vielä nälkä. Jälkikäteen ajateltuna meidän lapsi joi aiemmin tosi vähän ja söi liian vähän kasviksia. Hän kuitenkin pitää raaoista kasviksista paljon, joten työnnetään niitä reilusti joka aterialle ja niitä pitää ostaa paljon.
Meillä lapsi saa mennä kauppaan vain kerran viikossa ostamaan herkkuja. Pyritään myös siihen, että ei syö yksin kotona vaan joku aikuinen on aina silloin paikalla.
Tämä voi kuulostaa ankealta ja tiukalta, mutta ylipainosta on vaikeaa päästä eroon ja siksi ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa paljon kun vielä voi.
Ei tuokaan ihan terveelliselta ja normaalilta suhteelta ruokaan vaikuta. Ankea ja liian kontrolloitu suhde ruokaan aiheuttaa helposti syömishäiriöitä ja voi olla, että johtaa myöhemmin juurikin siihen mitä yrität nyt ennaltaehkäistä. Kun lapsi kasvaa ja muuttaa omilleen, hän voi olla helpottunut kun äiti ei ole enää kontrolloimassa jokaista suupalaa ja laskemassa vesikulauksia. Sitten voi riistäytyä syöminen käsistä, kun on vahdittu lapsuudenkodissa noinkin tarkkaan syömisiä.
(Sillä muuten ei ole mitään merkitystä mitä limsaa sun lapsesi juovat, jos niiden juominen on noin satunnaista kun kerrot. Muuten voidaan kyllä olla montaa mieltä siitä onko sokeriton limsa parempi vai itseasiassa huonompi vaihtoehto.)
Sokeriton limu on ok ainoastaan xylitolilla tai stevialla ja parilla muulla luontaisjutulla makeutettuna, ei ikinä milloinkaan koskaan aspartaamilla (splenda).
Porkkana ja omena ei ole ihan paras valinta.
Kokorusileipä ja hapankorppu erittäin hyvä valinta.
Leikkeleiden kanssa kannattaa valita eettisin ja vähälisäaineisin. Juusto erittiäin ok, vaikka söisi paketin kerrallaan ei tapahdu mitään. Kanamunat ja voi ihan parasta ravintoa.
Voissa ei kyllä mikään ole ok. Kovaa rasvaa ja yleensä runsassuolaista. Levitteen valinnalla on siksi paljon väliä, koska sitä käytetään arjessa päivittäin useita kertoja. Tavallisesta voissa on 730 kcal /100g, sinisessä Keijussa 630 kcl/100g. Voissa tyydyttynyttä eli huonoa rasvaa 45 g, Keijussa vain 20 g. Kaikki lääkärit suosittelee lapsille sinistä Keijua.
Siis pituus alle 160cm ja painla 50kg? Olen 156cm/50kg hoikka ja BMI normaali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli myös pyöristyvä lapsi, vuotta nuorempi kuin ap:lla. Meidän vinkit:
- kaikilla aterioilla juodaan vain vettä, kotiin ei koskaan osteta mehuja (juhliin voi ostaa)
- jos lapset jossain juovat limsaa, opetetaan että aina valittava zero sugar - versio
- kotiin ostetaan vain ruisleipää, ei sämpylöitä tms höttöä
- jos käytetään leikkeleitä, kaupasta ostetaan kalkkunaleikettä ja vähärasvaista juustoa
- margariiniksi terveellisin sininen keiju. Muita levitteitä ei hankita kotiinMeilläkin lapsi olisi syönyt mielellään leipää ja paljon. Muutettiin käytäntöjä niin, että iltapalaksi voi syödä yhden ruisleivän kalkkunaleikkeellä ja juustolla. Lisänä on aina puolikkaasta kurkusta puolet ja kokonainen porkkana tai vaihtoehtoisesti omena. Jos vielä tämän jälkeen on nälkä, syödään vielä toinen porkkana, lasista pitää ottaa reilu kulaus vettä ja sitten saa ottaa vielä leipäsiivun jos on vielä nälkä. Jälkikäteen ajateltuna meidän lapsi joi aiemmin tosi vähän ja söi liian vähän kasviksia. Hän kuitenkin pitää raaoista kasviksista paljon, joten työnnetään niitä reilusti joka aterialle ja niitä pitää ostaa paljon.
Meillä lapsi saa mennä kauppaan vain kerran viikossa ostamaan herkkuja. Pyritään myös siihen, että ei syö yksin kotona vaan joku aikuinen on aina silloin paikalla.
Tämä voi kuulostaa ankealta ja tiukalta, mutta ylipainosta on vaikeaa päästä eroon ja siksi ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa paljon kun vielä voi.
Ei tuokaan ihan terveelliselta ja normaalilta suhteelta ruokaan vaikuta. Ankea ja liian kontrolloitu suhde ruokaan aiheuttaa helposti syömishäiriöitä ja voi olla, että johtaa myöhemmin juurikin siihen mitä yrität nyt ennaltaehkäistä. Kun lapsi kasvaa ja muuttaa omilleen, hän voi olla helpottunut kun äiti ei ole enää kontrolloimassa jokaista suupalaa ja laskemassa vesikulauksia. Sitten voi riistäytyä syöminen käsistä, kun on vahdittu lapsuudenkodissa noinkin tarkkaan syömisiä.
(Sillä muuten ei ole mitään merkitystä mitä limsaa sun lapsesi juovat, jos niiden juominen on noin satunnaista kun kerrot. Muuten voidaan kyllä olla montaa mieltä siitä onko sokeriton limsa parempi vai itseasiassa huonompi vaihtoehto.)
Sokeriton limu on ok ainoastaan xylitolilla tai stevialla ja parilla muulla luontaisjutulla makeutettuna, ei ikinä milloinkaan koskaan aspartaamilla (splenda).
Porkkana ja omena ei ole ihan paras valinta.
Kokorusileipä ja hapankorppu erittäin hyvä valinta.
Leikkeleiden kanssa kannattaa valita eettisin ja vähälisäaineisin. Juusto erittiäin ok, vaikka söisi paketin kerrallaan ei tapahdu mitään. Kanamunat ja voi ihan parasta ravintoa.
Voissa ei kyllä mikään ole ok. Kovaa rasvaa ja yleensä runsassuolaista. Levitteen valinnalla on siksi paljon väliä, koska sitä käytetään arjessa päivittäin useita kertoja. Tavallisesta voissa on 730 kcal /100g, sinisessä Keijussa 630 kcl/100g. Voissa tyydyttynyttä eli huonoa rasvaa 45 g, Keijussa vain 20 g. Kaikki lääkärit suosittelee lapsille sinistä Keijua.
Älä nyt tuollaista sontaa levitä! Oikeassa olet siinä, että rasvalla on väliä ja margariinit on sitä huonointa rasvaa. Lääkärit suosittelevat sitä, mitä heidän käsketään. Tyydyttynyt rasva ei ole tutkimuksissa todettu huonoksi.
Vierailija kirjoitti:
Minä ehkä kieltäisin ruoka-aikojen väliltä napostelut. Ehkä yhden ruisleivän saa syödä, mutta ei mitään puolta pussillista. Syyksi voi sanoa, että "menetät sitten ruokahalusi / muille ei sitten jää yhtään leipää" tms. Tietenkin lapsi puljaa vastaan, he ovat ohjelmoitu sillä tavoin.
Lisäksi kieltäisin ne salaiset sipsipussilliset siellä kaverin luona. Tietenkin lapsi syö edelleen salaa herkkuja, mutta voit taas käyttää syynä esim. "perhe syö yhdessä / äidin laittama ruoka ei kelpaa kun on syöty herkkuja vatsa täyteen / kunnon ruokaa pitää syödä" tms.
Itselläni oli pullukkavaihe myös, koulussa oli ankeaa ja herkut oli parasta mitä tiesin. Onneksi äitini rajoitti syömisiäni (mutta fiksusti ja lihomisesta ei koskaan puhuttu), olisin varmasti sairaalloisen obeesi jos ei olisi opetettu että 1 viipale juustoa per leipä jne.
Tässä oli fiksuja neuvoja, kannatan. Voisit vedota myös siihen, että on tärkeää syödä terveellisesti. Sipseissä on kumminkin hirveästi ylimääräistä rasvaa, karkeissa sokeria. Jo lapselle voi kehittyä rasvamaksa, että kyllä se on hirveän tärkeää, että pienestä pitäen on terveelliset elämäntavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli myös pyöristyvä lapsi, vuotta nuorempi kuin ap:lla. Meidän vinkit:
- kaikilla aterioilla juodaan vain vettä, kotiin ei koskaan osteta mehuja (juhliin voi ostaa)
- jos lapset jossain juovat limsaa, opetetaan että aina valittava zero sugar - versio
- kotiin ostetaan vain ruisleipää, ei sämpylöitä tms höttöä
- jos käytetään leikkeleitä, kaupasta ostetaan kalkkunaleikettä ja vähärasvaista juustoa
- margariiniksi terveellisin sininen keiju. Muita levitteitä ei hankita kotiinMeilläkin lapsi olisi syönyt mielellään leipää ja paljon. Muutettiin käytäntöjä niin, että iltapalaksi voi syödä yhden ruisleivän kalkkunaleikkeellä ja juustolla. Lisänä on aina puolikkaasta kurkusta puolet ja kokonainen porkkana tai vaihtoehtoisesti omena. Jos vielä tämän jälkeen on nälkä, syödään vielä toinen porkkana, lasista pitää ottaa reilu kulaus vettä ja sitten saa ottaa vielä leipäsiivun jos on vielä nälkä. Jälkikäteen ajateltuna meidän lapsi joi aiemmin tosi vähän ja söi liian vähän kasviksia. Hän kuitenkin pitää raaoista kasviksista paljon, joten työnnetään niitä reilusti joka aterialle ja niitä pitää ostaa paljon.
Meillä lapsi saa mennä kauppaan vain kerran viikossa ostamaan herkkuja. Pyritään myös siihen, että ei syö yksin kotona vaan joku aikuinen on aina silloin paikalla.
Tämä voi kuulostaa ankealta ja tiukalta, mutta ylipainosta on vaikeaa päästä eroon ja siksi ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa paljon kun vielä voi.
Ei tuokaan ihan terveelliselta ja normaalilta suhteelta ruokaan vaikuta. Ankea ja liian kontrolloitu suhde ruokaan aiheuttaa helposti syömishäiriöitä ja voi olla, että johtaa myöhemmin juurikin siihen mitä yrität nyt ennaltaehkäistä. Kun lapsi kasvaa ja muuttaa omilleen, hän voi olla helpottunut kun äiti ei ole enää kontrolloimassa jokaista suupalaa ja laskemassa vesikulauksia. Sitten voi riistäytyä syöminen käsistä, kun on vahdittu lapsuudenkodissa noinkin tarkkaan syömisiä.
(Sillä muuten ei ole mitään merkitystä mitä limsaa sun lapsesi juovat, jos niiden juominen on noin satunnaista kun kerrot. Muuten voidaan kyllä olla montaa mieltä siitä onko sokeriton limsa parempi vai itseasiassa huonompi vaihtoehto.)
Sokeriton limu on ok ainoastaan xylitolilla tai stevialla ja parilla muulla luontaisjutulla makeutettuna, ei ikinä milloinkaan koskaan aspartaamilla (splenda).
Porkkana ja omena ei ole ihan paras valinta.
Kokorusileipä ja hapankorppu erittäin hyvä valinta.
Leikkeleiden kanssa kannattaa valita eettisin ja vähälisäaineisin. Juusto erittiäin ok, vaikka söisi paketin kerrallaan ei tapahdu mitään. Kanamunat ja voi ihan parasta ravintoa.
Voissa ei kyllä mikään ole ok. Kovaa rasvaa ja yleensä runsassuolaista. Levitteen valinnalla on siksi paljon väliä, koska sitä käytetään arjessa päivittäin useita kertoja. Tavallisesta voissa on 730 kcal /100g, sinisessä Keijussa 630 kcl/100g. Voissa tyydyttynyttä eli huonoa rasvaa 45 g, Keijussa vain 20 g. Kaikki lääkärit suosittelee lapsille sinistä Keijua.
Älä nyt tuollaista sontaa levitä! Oikeassa olet siinä, että rasvalla on väliä ja margariinit on sitä huonointa rasvaa. Lääkärit suosittelevat sitä, mitä heidän käsketään. Tyydyttynyt rasva ei ole tutkimuksissa todettu huonoksi.
Anna arvaan, sun mielestä oikea voi on terveellistä, samoin punainen liha. Käytät varmaan myös täysrasvaista maitoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli myös pyöristyvä lapsi, vuotta nuorempi kuin ap:lla. Meidän vinkit:
- kaikilla aterioilla juodaan vain vettä, kotiin ei koskaan osteta mehuja (juhliin voi ostaa)
- jos lapset jossain juovat limsaa, opetetaan että aina valittava zero sugar - versio
- kotiin ostetaan vain ruisleipää, ei sämpylöitä tms höttöä
- jos käytetään leikkeleitä, kaupasta ostetaan kalkkunaleikettä ja vähärasvaista juustoa
- margariiniksi terveellisin sininen keiju. Muita levitteitä ei hankita kotiinMeilläkin lapsi olisi syönyt mielellään leipää ja paljon. Muutettiin käytäntöjä niin, että iltapalaksi voi syödä yhden ruisleivän kalkkunaleikkeellä ja juustolla. Lisänä on aina puolikkaasta kurkusta puolet ja kokonainen porkkana tai vaihtoehtoisesti omena. Jos vielä tämän jälkeen on nälkä, syödään vielä toinen porkkana, lasista pitää ottaa reilu kulaus vettä ja sitten saa ottaa vielä leipäsiivun jos on vielä nälkä. Jälkikäteen ajateltuna meidän lapsi joi aiemmin tosi vähän ja söi liian vähän kasviksia. Hän kuitenkin pitää raaoista kasviksista paljon, joten työnnetään niitä reilusti joka aterialle ja niitä pitää ostaa paljon.
Meillä lapsi saa mennä kauppaan vain kerran viikossa ostamaan herkkuja. Pyritään myös siihen, että ei syö yksin kotona vaan joku aikuinen on aina silloin paikalla.
Tämä voi kuulostaa ankealta ja tiukalta, mutta ylipainosta on vaikeaa päästä eroon ja siksi ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa paljon kun vielä voi.
Ei tuokaan ihan terveelliselta ja normaalilta suhteelta ruokaan vaikuta. Ankea ja liian kontrolloitu suhde ruokaan aiheuttaa helposti syömishäiriöitä ja voi olla, että johtaa myöhemmin juurikin siihen mitä yrität nyt ennaltaehkäistä. Kun lapsi kasvaa ja muuttaa omilleen, hän voi olla helpottunut kun äiti ei ole enää kontrolloimassa jokaista suupalaa ja laskemassa vesikulauksia. Sitten voi riistäytyä syöminen käsistä, kun on vahdittu lapsuudenkodissa noinkin tarkkaan syömisiä.
(Sillä muuten ei ole mitään merkitystä mitä limsaa sun lapsesi juovat, jos niiden juominen on noin satunnaista kun kerrot. Muuten voidaan kyllä olla montaa mieltä siitä onko sokeriton limsa parempi vai itseasiassa huonompi vaihtoehto.)
Sokeriton limu on ok ainoastaan xylitolilla tai stevialla ja parilla muulla luontaisjutulla makeutettuna, ei ikinä milloinkaan koskaan aspartaamilla (splenda).
Porkkana ja omena ei ole ihan paras valinta.
Kokorusileipä ja hapankorppu erittäin hyvä valinta.
Leikkeleiden kanssa kannattaa valita eettisin ja vähälisäaineisin. Juusto erittiäin ok, vaikka söisi paketin kerrallaan ei tapahdu mitään. Kanamunat ja voi ihan parasta ravintoa.
Voissa ei kyllä mikään ole ok. Kovaa rasvaa ja yleensä runsassuolaista. Levitteen valinnalla on siksi paljon väliä, koska sitä käytetään arjessa päivittäin useita kertoja. Tavallisesta voissa on 730 kcal /100g, sinisessä Keijussa 630 kcl/100g. Voissa tyydyttynyttä eli huonoa rasvaa 45 g, Keijussa vain 20 g. Kaikki lääkärit suosittelee lapsille sinistä Keijua.
Älä nyt tuollaista sontaa levitä! Oikeassa olet siinä, että rasvalla on väliä ja margariinit on sitä huonointa rasvaa. Lääkärit suosittelevat sitä, mitä heidän käsketään. Tyydyttynyt rasva ei ole tutkimuksissa todettu huonoksi.
Anna arvaan, sun mielestä oikea voi on terveellistä, samoin punainen liha. Käytät varmaan myös täysrasvaista maitoa?
Arvasit oikein. Tosin se ei ole mikään mielipidejuttu, vaan ihan faktaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapselle maistuu ruoka hyvin. Syö isoja annoksia koska ruoka maistuu hyvin. Siihen päälle sitten herkut. Ei ole vika ruuassa, kun pidät ruuasta ja otat sitä lisää vaikka olet kylläinen, niin mahalaukku venyy ja tarvitset aina vaan enemmän ruokaa jotta tulee kylläinen olo. Ei tarvita mitään ruokaremonttia vaan nimenomaan vinkkejä siihen miten voi hienovaraisesti puuttua siihen kun lapsi haluaisi syödä niin paljon.
Ap
Ryhdy annostelemaan ruoka valmiiksi, ja tee vähemmän ruokaa niin, että siitä riittää yksi kohtuullinen annos kaikille.
Lapsille ei pitäisi tarjota sitä vaihtoehtoa koskaan, että voi ottaa ensimmäisen annoksen jälkeen lisää, saati sitten tuputtaa lisää ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli myös pyöristyvä lapsi, vuotta nuorempi kuin ap:lla. Meidän vinkit:
- kaikilla aterioilla juodaan vain vettä, kotiin ei koskaan osteta mehuja (juhliin voi ostaa)
- jos lapset jossain juovat limsaa, opetetaan että aina valittava zero sugar - versio
- kotiin ostetaan vain ruisleipää, ei sämpylöitä tms höttöä
- jos käytetään leikkeleitä, kaupasta ostetaan kalkkunaleikettä ja vähärasvaista juustoa
- margariiniksi terveellisin sininen keiju. Muita levitteitä ei hankita kotiinMeilläkin lapsi olisi syönyt mielellään leipää ja paljon. Muutettiin käytäntöjä niin, että iltapalaksi voi syödä yhden ruisleivän kalkkunaleikkeellä ja juustolla. Lisänä on aina puolikkaasta kurkusta puolet ja kokonainen porkkana tai vaihtoehtoisesti omena. Jos vielä tämän jälkeen on nälkä, syödään vielä toinen porkkana, lasista pitää ottaa reilu kulaus vettä ja sitten saa ottaa vielä leipäsiivun jos on vielä nälkä. Jälkikäteen ajateltuna meidän lapsi joi aiemmin tosi vähän ja söi liian vähän kasviksia. Hän kuitenkin pitää raaoista kasviksista paljon, joten työnnetään niitä reilusti joka aterialle ja niitä pitää ostaa paljon.
Meillä lapsi saa mennä kauppaan vain kerran viikossa ostamaan herkkuja. Pyritään myös siihen, että ei syö yksin kotona vaan joku aikuinen on aina silloin paikalla.
Tämä voi kuulostaa ankealta ja tiukalta, mutta ylipainosta on vaikeaa päästä eroon ja siksi ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa paljon kun vielä voi.
Ei tuokaan ihan terveelliselta ja normaalilta suhteelta ruokaan vaikuta. Ankea ja liian kontrolloitu suhde ruokaan aiheuttaa helposti syömishäiriöitä ja voi olla, että johtaa myöhemmin juurikin siihen mitä yrität nyt ennaltaehkäistä. Kun lapsi kasvaa ja muuttaa omilleen, hän voi olla helpottunut kun äiti ei ole enää kontrolloimassa jokaista suupalaa ja laskemassa vesikulauksia. Sitten voi riistäytyä syöminen käsistä, kun on vahdittu lapsuudenkodissa noinkin tarkkaan syömisiä.
(Sillä muuten ei ole mitään merkitystä mitä limsaa sun lapsesi juovat, jos niiden juominen on noin satunnaista kun kerrot. Muuten voidaan kyllä olla montaa mieltä siitä onko sokeriton limsa parempi vai itseasiassa huonompi vaihtoehto.)
Sokeriton limu on ok ainoastaan xylitolilla tai stevialla ja parilla muulla luontaisjutulla makeutettuna, ei ikinä milloinkaan koskaan aspartaamilla (splenda).
Porkkana ja omena ei ole ihan paras valinta.
Kokorusileipä ja hapankorppu erittäin hyvä valinta.
Leikkeleiden kanssa kannattaa valita eettisin ja vähälisäaineisin. Juusto erittiäin ok, vaikka söisi paketin kerrallaan ei tapahdu mitään. Kanamunat ja voi ihan parasta ravintoa.
Voissa ei kyllä mikään ole ok. Kovaa rasvaa ja yleensä runsassuolaista. Levitteen valinnalla on siksi paljon väliä, koska sitä käytetään arjessa päivittäin useita kertoja. Tavallisesta voissa on 730 kcal /100g, sinisessä Keijussa 630 kcl/100g. Voissa tyydyttynyttä eli huonoa rasvaa 45 g, Keijussa vain 20 g. Kaikki lääkärit suosittelee lapsille sinistä Keijua.
Älä nyt tuollaista sontaa levitä! Oikeassa olet siinä, että rasvalla on väliä ja margariinit on sitä huonointa rasvaa. Lääkärit suosittelevat sitä, mitä heidän käsketään. Tyydyttynyt rasva ei ole tutkimuksissa todettu huonoksi.
Anna arvaan, sun mielestä oikea voi on terveellistä, samoin punainen liha. Käytät varmaan myös täysrasvaista maitoa?
Arvasit oikein. Tosin se ei ole mikään mielipidejuttu, vaan ihan faktaa.
Arvostat siis syömisen iloa enemmän kuin pitkää ikää.
-eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli myös pyöristyvä lapsi, vuotta nuorempi kuin ap:lla. Meidän vinkit:
- kaikilla aterioilla juodaan vain vettä, kotiin ei koskaan osteta mehuja (juhliin voi ostaa)
- jos lapset jossain juovat limsaa, opetetaan että aina valittava zero sugar - versio
- kotiin ostetaan vain ruisleipää, ei sämpylöitä tms höttöä
- jos käytetään leikkeleitä, kaupasta ostetaan kalkkunaleikettä ja vähärasvaista juustoa
- margariiniksi terveellisin sininen keiju. Muita levitteitä ei hankita kotiinMeilläkin lapsi olisi syönyt mielellään leipää ja paljon. Muutettiin käytäntöjä niin, että iltapalaksi voi syödä yhden ruisleivän kalkkunaleikkeellä ja juustolla. Lisänä on aina puolikkaasta kurkusta puolet ja kokonainen porkkana tai vaihtoehtoisesti omena. Jos vielä tämän jälkeen on nälkä, syödään vielä toinen porkkana, lasista pitää ottaa reilu kulaus vettä ja sitten saa ottaa vielä leipäsiivun jos on vielä nälkä. Jälkikäteen ajateltuna meidän lapsi joi aiemmin tosi vähän ja söi liian vähän kasviksia. Hän kuitenkin pitää raaoista kasviksista paljon, joten työnnetään niitä reilusti joka aterialle ja niitä pitää ostaa paljon.
Meillä lapsi saa mennä kauppaan vain kerran viikossa ostamaan herkkuja. Pyritään myös siihen, että ei syö yksin kotona vaan joku aikuinen on aina silloin paikalla.
Tämä voi kuulostaa ankealta ja tiukalta, mutta ylipainosta on vaikeaa päästä eroon ja siksi ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa paljon kun vielä voi.
Ei tuokaan ihan terveelliselta ja normaalilta suhteelta ruokaan vaikuta. Ankea ja liian kontrolloitu suhde ruokaan aiheuttaa helposti syömishäiriöitä ja voi olla, että johtaa myöhemmin juurikin siihen mitä yrität nyt ennaltaehkäistä. Kun lapsi kasvaa ja muuttaa omilleen, hän voi olla helpottunut kun äiti ei ole enää kontrolloimassa jokaista suupalaa ja laskemassa vesikulauksia. Sitten voi riistäytyä syöminen käsistä, kun on vahdittu lapsuudenkodissa noinkin tarkkaan syömisiä.
(Sillä muuten ei ole mitään merkitystä mitä limsaa sun lapsesi juovat, jos niiden juominen on noin satunnaista kun kerrot. Muuten voidaan kyllä olla montaa mieltä siitä onko sokeriton limsa parempi vai itseasiassa huonompi vaihtoehto.)
Sokeriton limu on ok ainoastaan xylitolilla tai stevialla ja parilla muulla luontaisjutulla makeutettuna, ei ikinä milloinkaan koskaan aspartaamilla (splenda).
Porkkana ja omena ei ole ihan paras valinta.
Kokorusileipä ja hapankorppu erittäin hyvä valinta.
Leikkeleiden kanssa kannattaa valita eettisin ja vähälisäaineisin. Juusto erittiäin ok, vaikka söisi paketin kerrallaan ei tapahdu mitään. Kanamunat ja voi ihan parasta ravintoa.
Voissa ei kyllä mikään ole ok. Kovaa rasvaa ja yleensä runsassuolaista. Levitteen valinnalla on siksi paljon väliä, koska sitä käytetään arjessa päivittäin useita kertoja. Tavallisesta voissa on 730 kcal /100g, sinisessä Keijussa 630 kcl/100g. Voissa tyydyttynyttä eli huonoa rasvaa 45 g, Keijussa vain 20 g. Kaikki lääkärit suosittelee lapsille sinistä Keijua.
Älä nyt tuollaista sontaa levitä! Oikeassa olet siinä, että rasvalla on väliä ja margariinit on sitä huonointa rasvaa. Lääkärit suosittelevat sitä, mitä heidän käsketään. Tyydyttynyt rasva ei ole tutkimuksissa todettu huonoksi.
Anna arvaan, sun mielestä oikea voi on terveellistä, samoin punainen liha. Käytät varmaan myös täysrasvaista maitoa?
Arvasit oikein. Tosin se ei ole mikään mielipidejuttu, vaan ihan faktaa.
Ei ole terveellistä. Kuitupitoinen ruokavalio pitää suoliston bakteeritasapainon kunnossa, mikä puolestaan vaikuttaa koko kropan hyvinvointiin. Ketoilu tulee näkymään tulevina vuosina mm. suolistosyöpien määrän lisääntymisenä. https://sydan.fi/fakta/suoliston-mikrobisto-vaikuttaa-sydanterveyteen/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki muut perheessä on hoikkia, ei ole tarvetta ruokaremonttiin. Lapsi syö samanlaisia annoksia kuin normaalipainoinen 90-kiloinen isänsä. Ap
Ottaa mallia isästään?
Moni nainen lihoo parisuhteen alkaessa, koska syö yhtä paljon ja yhtä rasvasta ruokaa kuin miehensä.
Hohhoo, eiköhän nuo kumpikin mätä naamaansa pullaa, leipää, pottuja ja karkkia. Niillä sitä on turvotettu tämän maan ihmiset ja hankittu siinä samalla 2-tyypin diabetes.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä 15v. teini, joka lihonut vuodessa 15kg ja ikävä kyllä nimen omaan lihonut, sillä pituutta ei ole enää tullut. Nyt mitat 168cm ja 73kg.
Raskausarpia joka puolella, olemus vetämätön ja turvonnut, jopa hengittäminen näyttää työläältä. Syö koko ajan ulkona kavereiden kanssa ja poikaystävä kantaa jatkuvasti herkkuja lahjaksi. Terveydenhoitajalle ilmaisin huoleni syömisistä (tytöllä on anemiaa) ja hän vain kuittasi, että ihan normaalia teini-ikäiselle!
Harrastukset tauolla ja kouluunkin kulkee bussilla. Surettaa tytön puolesta. Aiemmin hän voi hyvin, enää silminnähden ei.
Ei kyllä tuossa painossa pitäisi hengittämisen olla vielä työlästä. Olisin huolissani sillä tuo ei vielä ole järkyttävä ylipaino ja erittäin moni nainen painaa n. 70kg ja ulkopuolisen silmään näyttää normaalilta jopa joskus hoikalta!
15kg painonnousu vuodessa ei ole huolestuttavaa? Minusta on. Ja hengästyneisyys kuuluu kuvioon, jos kerran taustalla anemiaa ja syö ravinneköyhää ruokaa. Todella ikävää, ettei th ottanut tosissaan.
Oon 12v ja mun äiti säännöstelee mun syömisiä koska kuulemma alan lihoa ja mun pitää olla hoikempi kun serkut. En saa syödä suklaata kun tulee näppyjä naamaan. Painan 49kg. Välil pitää juosta taloo ympäri
Surullisia nämä ketjut, joissa ravitsemuksesta tai terveydestä mitään tietämättömät tavikset antavat toinen toistaan järjettömämpiä ohjeita kasvavan lapsen ruokailuun :(
Tosin vielä surullisempaa on, että niin moni katsoo ettei lapsen lihomiseen voi puuttua millään tavalla, koska siitä väistämättä seuraa lapselle järjettömät traumat ja syömishäiriö. Niin monen mielestä on paljon parempi antaa lapsen lihoa kymmeniä kiloja, koska aika ja pituuskasvu korjaa. Kun ei se välttämättä korjaa, jos ruokahalu kasvaa kaiken aikaa, samassa suhteessa pituuskasvun kanssa. Lisäksi teini-iän myötä fyysinen aktiivisuus kaiken aikaa vähenee, kun teini lukittautuu omiin oloihinsa (paitsi jos on sitä laatua, että liikkuu päivittäin kavereiden kanssa todella paljon, muutenkin kuin ostareilla maleksien).
Fakta on, että vanhempi ei pysty tekemään MITÄÄN teini-ikää lähestyvän lapsensa painonnousun hillitsemiseksi, ilman että se lapsi tavalla tai toisella saatetaan tietoiseksi asiasta, siis lihomisesta. Ei ole mitään inhimillistä keinoa rajoittaa ison lapsen syömisiä kotona ja kodin ulkopuolella - yläkoululainen keksii kyllä keinot saada syötävää, herkut mukaan lukien, jos niin haluaa. Tietenkin onnistuu, jos ette anna lapselle euroa tai senttiäkään omiin ruokahankintoihin ja kannatte kotiin pelkkää tomaattia ja kurkkua ja vaaleaa lihaa....
Sokeriton limu on ok ainoastaan xylitolilla tai stevialla ja parilla muulla luontaisjutulla makeutettuna, ei ikinä milloinkaan koskaan aspartaamilla (splenda).
Porkkana ja omena ei ole ihan paras valinta.
Kokorusileipä ja hapankorppu erittäin hyvä valinta.
Leikkeleiden kanssa kannattaa valita eettisin ja vähälisäaineisin. Juusto erittiäin ok, vaikka söisi paketin kerrallaan ei tapahdu mitään. Kanamunat ja voi ihan parasta ravintoa.