Millainen ihminen kykenee kyseenalaistamaan totuuden, vaikka tarjotaan todistusaineistoa?

Vierailija kirjoitti:

Mikähän todistusaineisto ei olisi puolueellista ja omien tavotteiden tueksi rakennettua? Totta voi olla, mutta valikoitua totuutta

Kokonaisuudesta valikoitu ' totuus' ei ole totuutta, vaan teoria ja arvio, joka perustuu puutteelliseen näyttöön. Eli päätöksenteon pohjana ihmiset yleensä elämässään käyttävät runsaasti 100% toteennäyttämätöntä mutua.

Ohisalo ja vihreät

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos todistusaineisto on aukotonta, todella typerä. Kognitiiviset dissonanssit tulille. Tänä disinformaation ja deepfeikkien aikakautena saa kuitenkin olla aika tarkkana siitä, että tarjottu todistusaineisto on varmasti todellisuuteen pohjaavaa tai kunnollista.

Mitä jos todistusaineisto on aukotonta, mutta sen on luonut järjestö, joka ajaa omaa etuaan? Esim. Tilastoja voi vääntää näyttämään siltä mitä itse haluaa ilman, että muuttaa tietoa. Kyselyt ja lausunnot saadaan vastaamaan omaa agendaa keräämällä ne puolueellisilta tahoilta. Voin todistaa, että pilkullinen seinä on yksivärinen, kun otan kuvan siitä makrolinssillä.

Niin, tuokin on mielenkiintoinen argumentti, tuo että kyselyt saadaan (vai voidaan periaatteessa saada?) näyttämään jne. Se on aivan mahdollista ja varmaan näin tapahtuu. Mutta onko kulloinkin todisteita siitä, että juuri tässä tapauksessa lausunto ja kysely on ollut puolueellinen? Esim. galluppien kohdalla  kuulee jatkuvasti sitä että wääää galluppi oli puolueellinen, on kyselty vain omilta kavereilta muttei kuitenkaan mitään todisteita esitetä. Tietäähän sen kaikki ei ole varsinaisesti todiste.

narsisti

Luultavasti meistä jokainen syyllistyy mutuiluun. Aste-eroja on sitten senkin edestä, kuinka paljon ajatusmaailmaan sisältyy faktapohjaista ainesta ja kuinka paljon muuta, sitä mutua. Harva esim. valitsee puolisoaan pelkästään faktojen varassa...

Uskontoihin uskovia on suurin osa maapallon väestöstä. Kollektiivinen hallusinaatio.

Eli ap:lle: hyvin yleistä on se, että uskotaan kaikkeen muuhun kuin faktoihin perustuviin asioihin.

Voi olla, että juuri se tekee meistä lopulta ihmisiä, inhimillisiä olentoja. (?)

Vierailija kirjoitti:

Sellainen, joka ei halua nähdä totuutta. Hänelle on tärkeämpää olla jotain tiettyä mieltä, vaikka sille ei olisi mitään tosipohjaisia perusteita. Hän ajattelee täysin jonkun aiemmin omaksutun arvopohjan mukaan, eikä suinkaan ole utelias ottamaan oikeasti selvää asioista.

Miten sitten toimii asia, jossa ihminen näkee totuuden, mutta suurin osa muista ajattelee omaksutun, tai heille syötetyn arvopohjan mukaan?

Miten toimii asia, jossa ihminen vain uskoo auktoriteetin sanaan, mutta ei kyseenalaista mitään, eikä ole kiinnostunut ottamaan selvää totuudesta?

Jos ihminen ei ota itse selvää asioista, vaikka se olisi helppoa, hän uskoo ja silloin hän on uskovainen. Heitä on suurin osa ihmisistä ja he eivät ole kiinnostuneita totuudesta.

Kaikki valehtelee. Opettaja valehtee. Hallitus valehtee. Tiede valehtelee. Raamattu valehtee. Joulupukki valehtelee.

Sen nyt vaan menee niin että kaikki missä ihminen on mukana kärsii jonkinasteista virheellisyydestä.

Sellaisia totuuksia ei olekkaan joita ei voisi jollain tavoin kyseenalaistaa.

Vierailija kirjoitti:

narsisti

  Narsistille on olemassa vain oma totuus , jos pöydällä on punainen omena mutta narsisti näkee omenan sinisenä et saa narsistin mieltä muuttumaan , tämä mielenterveyden puolen häiriöstä. Jos tunnet narsistin testaa , toki kannattaa ensin varmistaa ettei henkilö ole värisokea : D

Niin. Edelleen on niitäkin, jotka eivät usko maapallon olevan pyöreä, suhteellisuusteoriaan, evoluutioon yms, vaikka tiede seisoo tukevasti niiden takana.

Näin se vain on, vaikka tieteilijää kuinka ketuttaisi.

Vierailija kirjoitti:

Uskontoihin uskovia on suurin osa maapallon väestöstä. Kollektiivinen hallusinaatio.

Eli ap:lle: hyvin yleistä on se, että uskotaan kaikkeen muuhun kuin faktoihin perustuviin asioihin.

Voi olla, että juuri se tekee meistä lopulta ihmisiä, inhimillisiä olentoja. (?)

Muista uskonnoista en osaa sanoa, mutta kristinuskossa ei kyseenalaisteta luonnontieteellisesti todistettuja faktoja: luonto on Jumalan luomistyötä. 

Kristinuskossa uskotaan totena sen lisäksi sellaiseen, mitä luonnontieteellisesti ei ole todistettu faktoiksi eikä luonnontieteellisin menetelmin edes pystytä todistamaan, esim. moraaliset totuudet sekä yliluonnollisen Jumalan olemassaolo.

Ap: Kaikki ihmiset kykenevät ja tekevät sitä, jatkuvasti tai lähestulkoon. Tervetuloa inhimillisten ihmisten klubiin.

Vierailija kirjoitti:

Niin. Edelleen on niitäkin, jotka eivät usko maapallon olevan pyöreä, suhteellisuusteoriaan, evoluutioon yms, vaikka tiede seisoo tukevasti niiden takana.

Näin se vain on, vaikka tieteilijää kuinka ketuttaisi.

Galileokaan ei aikoinaan uskonut sen hetkisiä totuuksia. Hän olikin monelle vain  hullu.

Suhteellisuusteoriaakin on päivitetty, se oli osittain virheellinen. Maapallokaan ei ole ihan pyöreä. Evoluutioteoriassakin on vielä selittämistä.

Kaikki päivittyy jatkuvasti. Päätepiste voi olla monen nykyisen "totuuden" sijainnista todella kaukana.

Tilastot ovat veikeitä, ja niiden ymmärtäminen vaatii jonkin verran paneutumista. Erilaisilla skaalauksilla voi saada ihmeitä aikaan. Ja tulos on tietysti riippuvainen siitä, mihin verrataan.

Teksteissäkin tuloksia voi painottaa haluamallaan tavalla. Esim. lääketieteessä joku toiminta (vaikka kovien rasvojen syönti) voi tuplata tietyn sairauden riskin. Jos riski saada sairaus muuten on 1%, on se tämän toiminnan jälkeen 2%. Riskin tuplaaminen kuulostaa siis melkoisesti pahemmalta, kun se tässä esimerkissä oikeasti olisi. Asiaa uutisoidessa voidaan valita joko riskin tuplaantuminen, tai se näkökulma, että riski on käytännössä mitätön.

Sinänsä faktaan perustuvia tuloksia voidaan siis esitellä hyvin eri tavoin, painottamalla eri asioita. Ei ihme, että sitä varsinaista asiaa on joskus hankalaa tieteellisenkään tutkimuksen seasta löytää. Huuhaa-tutkimukset ovat sitten asia ihan erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän todistusaineisto ei olisi puolueellista ja omien tavotteiden tueksi rakennettua? Totta voi olla, mutta valikoitua totuutta

Kokonaisuudesta valikoitu ' totuus' ei ole totuutta, vaan teoria ja arvio, joka perustuu puutteelliseen näyttöön. Eli päätöksenteon pohjana ihmiset yleensä elämässään käyttävät runsaasti 100% toteennäyttämätöntä mutua.

Otitko itse huomioon aikaa+ Vuorokaudessa on vain 24 tuntia, aika ei millään riitä kaikkien oleellisten asioiden läpikäymiseen ja opiskeluun. Sitäpaitsi tietoa etsiessä on lähtökohtaisesti luotettava tiedon antajaan. Eli on uskottava että maapallo on pyöreä, vaikkei omin silmin sitä pääse todistamaan ja vaikka maalaisjärki kuinka sanoo, että kyllä se aurinko nousee ja laskee kun omin silmin sen näen.  Tiede kuitenkin jatkaa kehittymistä, lukemattomia aikanaan totena pidettyjä teorioita on kumottu tai tarkennettu kun on löydetty tapoja tutkia paremmin.  Se, mitä esim. tämän päivän viisikymppinen on peruskoulussa oppinut, on auttamatta jo ihan muinaistietoa, mutta ei oikein ole mahdollista, että jokainen kävisi uudelleen peruskoulun esim. viiden vuoden välein.  Osa tiedosta on aina ihan uutta lukijalleen/kuulijalleen, eli se on opeteltava ihan alkeista lähtien. Siispä jokainen on jossain aineessa ihan ekaluokkalainen ja silloin se tieto on vasta sitä paheksumaasi mutua.  Ajan rajallisuus tekee sen, että kaikki eivät voi olla kaikkien alojen asiantuntijoita, älykäskään ei ehtisi elämänsä aikana opiskella kaikkia yliopistossa opetettavia aineita, saati soveltaa niistä mitään käytäntöön. Siksi korkeasti koulutetutkin ovat oman norsunluutorninsa asukkaita eivätkä usein edes ymmärrä edes toisen alan norsuuluutornissa asujaa.  Siksi myös asiantuntijat kiistelevät keskenään varsin usein. 

Tavallisen ihmisen on aika vaikea perustella mielipiteitään muuten kuin joko tukeutumalla auktoriteettiin ja toistamalla tämän ajatuksia, tai täysin mutulla, eli maalaisjärjellä ja molempien tapojen sekoituksella, eli hieman auktoriteetin sanoja tulkittuna mutun kautta.

Faith kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskontoihin uskovia on suurin osa maapallon väestöstä. Kollektiivinen hallusinaatio.

Eli ap:lle: hyvin yleistä on se, että uskotaan kaikkeen muuhun kuin faktoihin perustuviin asioihin.

Voi olla, että juuri se tekee meistä lopulta ihmisiä, inhimillisiä olentoja. (?)

Muista uskonnoista en osaa sanoa, mutta kristinuskossa ei kyseenalaisteta luonnontieteellisesti todistettuja faktoja: luonto on Jumalan luomistyötä. 

Kristinuskossa uskotaan totena sen lisäksi sellaiseen, mitä luonnontieteellisesti ei ole todistettu faktoiksi eikä luonnontieteellisin menetelmin edes pystytä todistamaan, esim. moraaliset totuudet sekä yliluonnollisen Jumalan olemassaolo.

Kristinuskon pääohjenuora elämään on kymmenen käskyä, mitkä koostuvat moraalisesta ihanteesta.

Ilman tunnustettua uskoakin uskotaan asioihin, mitkä luonnontieteellisin menetelmin todistettuna kumoavat sen uskon.

Raamatun kymmenen käskyn tarjoama ihanne on realistista. Muuten uskonnot ovat hölynpölyä.

Vierailija kirjoitti:

Ap: Kaikki ihmiset kykenevät ja tekevät sitä, jatkuvasti tai lähestulkoon. Tervetuloa inhimillisten ihmisten klubiin.

Olet väärässä. Hyvin harva ihminen kyseenalaistaa mitään. Heille ei ole totuudella mitään merkitystä. He eivät ymmärrä todistusaineistoa. He eivät osaa lukea tutkimuksia, mitkä kertoisivat totuuden. He eivät "jaksa" lukea mitään tekstiä, mikä on yli puolen sivun mittainen ja tutkimustieto saattaa olla kymmenien tai satojen sivujen mittainen. Lukutaito ja ennen kaikkea luetun ymmärtämisen taito on katoamassa. 

Kun luet vastauksia täällä, kuinka paljon inhimillisyyttä löydät niistä? Inhimillisyyskin katoaa, kun itsekkyys lisääntyy.

On tuo ainakin salaliittoteoreetikoille lajityypillistä käytöstä.