Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Paniikkikohtaus teams-kokouksessa.
29.01.2021 |
Nyt tapahtui se, että sain lievän paniikkikohtauksen kesken Teams-kokouksen, jossa oli kamera päällä. No, oli onneksi helppoa laittaa kamera ja mikki hetkeksi pois, ja hengitellä. Aiemmin olen joskus saanut näitä kesken luennon ja tavallisessa kokouksessa, jolloin olen poistunut "vessaan". Mikähän sosiaalisten tilanteiden pelko minulla oikein on, kun tämä selvästi näitä laukaisee? Muilla kokemuksia?
Kommentit (12)
Tuleeko niitä muulloin sosiaalisissa tilanteissa, kun työhön liittyvissä?
Usein on niin, että kun tuo kohtaus kerran tulee tietyissä paikoissa/tilanteissa, sitä alkaa alitajuntaisesti jännittämään ja se saattaa yllättää uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain muutama vuosi sitten pahimman paniikkikohtaukseni ikinä töissä kokouksessa. Ehdin kuiskata työkaverille että nyt on niin huono olo että joudun poistumaan ja juoksin vessaan. Istuin vessan lattialla ikuisuudelta kestäneen ajan ja vaan hengittelin ja mietin että mitä mulle tapahtui. Tuntui että k uolen. Tuon jälkeen välttelin kokouksia yli vuoden. Nykyäänkin käyn vain pakollisissa kokouksissa mutta joka kerta niissä käyminen on yhtä tuskaa sillä pelkään niin paljon että saan taas paniikkikohtauksen. Maailman hirvein olo!
Seuraavalla kerralla: "en saa jostain syystä kameraa nyt päälle"
Niskahartiajumi voi laukaista sen kun tulee sellainen hieman huimaava henkeä ahdistava olo niin keho heittää paniikkivaihteen päälle.
Mulle voi tulla ihan yksinkin ollessa näyttöpäätetyöskentylyssä.
Vierailija kirjoitti:
Sain muutama vuosi sitten pahimman paniikkikohtaukseni ikinä töissä kokouksessa. Ehdin kuiskata työkaverille että nyt on niin huono olo että joudun poistumaan ja juoksin vessaan. Istuin vessan lattialla ikuisuudelta kestäneen ajan ja vaan hengittelin ja mietin että mitä mulle tapahtui. Tuntui että k uolen. Tuon jälkeen välttelin kokouksia yli vuoden. Nykyäänkin käyn vain pakollisissa kokouksissa mutta joka kerta niissä käyminen on yhtä tuskaa sillä pelkään niin paljon että saan taas paniikkikohtauksen. Maailman hirvein olo!
Se pelko siitä kohtauksesta on pahempi asia kuin saada se kohtaus siellä kokouksessa :( Mulla on asiat helpottunu nyt kun oon päästäny irti siitä pelkäämisestä, tulee jos tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko niitä muulloin sosiaalisissa tilanteissa, kun työhön liittyvissä?
Usein on niin, että kun tuo kohtaus kerran tulee tietyissä paikoissa/tilanteissa, sitä alkaa alitajuntaisesti jännittämään ja se saattaa yllättää uudelleen.
Kaupassa olen joskus saanut, ja olen lähtenyt ulos niin on helpottanut.
Vierailija kirjoitti:
Niskahartiajumi voi laukaista sen kun tulee sellainen hieman huimaava henkeä ahdistava olo niin keho heittää paniikkivaihteen päälle.
Mulle voi tulla ihan yksinkin ollessa näyttöpäätetyöskentylyssä.
Joo, niskat on kyllä jumissa, voi liittyä tosiaan siihenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onpa kamalaa.
Huono olo voi tulla koska vaan ja mistä
syystä vaan. Mikä tässä on ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Seuraavalla kerralla: "en saa jostain syystä kameraa nyt päälle"
Tai ”netti pätkäisi”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ryhmässä järjestetyssä työhaastattelussa ja esiintymistilanteessa olen kai saanut, sydän hakannut niin kovaa, että olen hädin tuskin saanut puhuttua ja hengitettyä. Kuule pelkästään sen jatkuvasti kiihtyvän sykkeen, ihan kuin istualtaan juoksisi täysiä. Hyi hitto😨 onneksi olen saanut propralista apua, suosittelen!
Vierailija kirjoitti:
Ryhmässä järjestetyssä työhaastattelussa ja esiintymistilanteessa olen kai saanut, sydän hakannut niin kovaa, että olen hädin tuskin saanut puhuttua ja hengitettyä. Kuule pelkästään sen jatkuvasti kiihtyvän sykkeen, ihan kuin istualtaan juoksisi täysiä. Hyi hitto😨 onneksi olen saanut propralista apua, suosittelen!
Eli saat apua plasebosta. Kokeile joskus buranaa.
Alue: Aihe vapaa
Tuttua, on ollut vuosia. Olet nopeasti löytänyt hyviä keinoja selvitä tilanteesta. Juuri niin tulee toimia. Ennen palaverin alkua voi myös sanoa että tilanne jännittää ja saatan poistua hetkeksi. Tää on niin yleinen vaiva että lähes jokainen kokee ainakin kerran elämässä ramppikuumen.