Lue keskustelun säännöt.
Miksi hyvin menestyneiden vanhempien lapset on usein totaalisia vätyksiä?
28.01.2021 |
Tunnen ja tiedän niin monia tapauksia missä on ollut rikkaat ja menestyneet vanhemmat, ja lapsista on tullut kaikkea muuta: laiskoja, syrjäytyneitä, eivät halua oikeisiin töihin vaan eletään joko yhteiskunnan tai vanhempien rahoilla. Kun taas huonommista oloista tulevien lapset tuntuu useammin opiskelevan ahkerammin ja ottavan elämän enemmän tosissaan kuin nämä vaaleanpunaisessa kuplassa kasvaneet lapset.
Kommentit (60)
Joku tutkimus totesi, että varakkuus kestää yleensä vain kolme sukupolvea. The third-generation curse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on kaikilla tasavertaiset mahdollisuudet opiskella. Jopa yliopisto on ilmainen. Minusta on ihan luontevaa, että kaikista yhteiskuntaluokista tulee myös ihmisiä moniin eri yhteiskuntaluokkiin. Minusta on epäreilua, että rikkaiden ihmisten lapsia pidetään luusereina, jos he eivät onnistu kouluttautumaan samaan yhteiskuntaluokkaan kuin vanhempansa. Ja että alemmasta yhteisluokasta rikkaaksi ponnistava olisi joku ihme. Suomi on koulutukseltaan tasa-arvoinen maa. Jos rikkaat saisivat kaikki parhaat tutkinnot, ei duunareita pääsisi ylempiin yhteiskuntaluokkiin lainkaan. Reilu pelihän tämä on.
On se vähän eri asia yrittää opiskella vaikka pienessä kämpässä yhdessä neljän pikkusisaren kanssa, kun lukio/amiskirjat joutuu ite ostaan ja ruuaksi on jotain halpaa, vanhempi/vanhemmat stressaantuneita, ei aivoja kehittäviä harrastuksia kuten instrumentin opettelua jo pienestä, ei perheen yhteisiä virkistyslomia vastapainoksi... Miksi ihmisten on vaikea ymmärtää, että köyhyydessä kyse ei koskaan ole pelkästä rahasta?
Asiallinen teksti. Ihan kamalaa, jos aikuiset ihmiset haukkuvat lapsia vanhempineen luusereiksi, kuten täällä tehdään. Eivätkö nämä Koskelan tapaukset opeta mitään? Jos havaitset että lapsella on vaikeaa, auta!! En tiedä mitä se apu voi olla. Ihan vaikka yhteydenotto kouluun, ruokakassi, vinkkaus jollekin järjestölle, joka järjestää toimintaa???
Vierailija kirjoitti:
Päinvastoin! Akateemisuus on nykytutkimusten mukaan periytyvää. Hyväosaiset osaavat ja jatkasavat paremmin kannustaa lapsiaan opiskeluun. Esimerkiksi lääkärin ammatti on sellainen, että yhä useammin lääkäriksi opiskelevan vanhempikin on lääkäri.
Ja näyttelijän lapsi näyttelijä, yrittäjän lapsi yrittäjä. Lapset kasvavat tietynlaiseen kulttuuriin ja näkevät työn arjen.
Vierailija kirjoitti:
Päinvastoin! Akateemisuus on nykytutkimusten mukaan periytyvää. Hyväosaiset osaavat ja jatkasavat paremmin kannustaa lapsiaan opiskeluun. Esimerkiksi lääkärin ammatti on sellainen, että yhä useammin lääkäriksi opiskelevan vanhempikin on lääkäri.
Tokihan se sisiaalinen liikuvuus on hidastunut, mutta sitä tapahtuu. Vielä 60-70 -luvun vaihteessa oppikoulu oli maksullinen ja sinne oli pääsykokeet. Joskus opinnot kaatuivat rahaan. Peruskouluuudistuksen jälkeen alkoi sosiaalinen nousu, mutta nyt ollaan tilanteessa, et korkeakoulutettuja on liikaa, työtä liian vähän.
Vierailija kirjoitti:
Voin vastata jos nyt jotakuta näin kovasti mietityttää. Minulla on yksi sisarus, olemme n. 40v ja vanhempamme ovat yhä lähes 70-vuotiaita työssäkäyviä, menestyviä miljonäärejä.
Itseäni ällötti jo lapsena raha ja kaikki kulissielämä. Muiden äidit oli kotona leipomassa pullaa, minun äitini oli aina töissä ja koti oli tyhjä, kylmä.
En ole itse halunnut hankkia rahaa, olen nähnyt mitä se oikeasti on eikä minulla ole mitään kalliita rahareikiä. Olen tehnyt pienipalkkaisia töitä, siivooja, kassa jne. Tykkään käydä kirppareilla, kävellä luonnossa, en meikkaa, en tykkää matkustella.
Olen ollut kummankin lapseni kanssa pitkään kotona, arvostan kotia, perhettä.En saa vanhemmiltani rahaa enkä ile koskaan saanutkaan. Aion kieltäytyä perinnöstä. Raha ei tuo onnea! Menestys on sitä että elää oman näköistä elämää, on oikeasti onnellinen.
Valitettavasti perinnöstä ei voi kieltäytyä, sen voi kyllä lahjoittaa pois. Itse en myöskään tarvitse mitään, olen jo näin keski-ikäisenä hankkinut kaiken mitä tarvitsen. voisin yrittää puhua oman perintöosuuteni siirtämisestä suoraan omille lapsilleni.
Samaa mieltä tuosta menestyksestä. Itse tykkäsin olla kotona, kun lapset olivat pieniä. Nyt kun ovat aikuisia, saan tehdä töitä niin paljon kuin haluan.
Samat harrastukset!✌️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin vastata jos nyt jotakuta näin kovasti mietityttää. Minulla on yksi sisarus, olemme n. 40v ja vanhempamme ovat yhä lähes 70-vuotiaita työssäkäyviä, menestyviä miljonäärejä.
Itseäni ällötti jo lapsena raha ja kaikki kulissielämä. Muiden äidit oli kotona leipomassa pullaa, minun äitini oli aina töissä ja koti oli tyhjä, kylmä.
En ole itse halunnut hankkia rahaa, olen nähnyt mitä se oikeasti on eikä minulla ole mitään kalliita rahareikiä. Olen tehnyt pienipalkkaisia töitä, siivooja, kassa jne. Tykkään käydä kirppareilla, kävellä luonnossa, en meikkaa, en tykkää matkustella.
Olen ollut kummankin lapseni kanssa pitkään kotona, arvostan kotia, perhettä.En saa vanhemmiltani rahaa enkä ile koskaan saanutkaan. Aion kieltäytyä perinnöstä. Raha ei tuo onnea! Menestys on sitä että elää oman näköistä elämää, on oikeasti onnellinen.
Valitettavasti perinnöstä ei voi kieltäytyä, sen voi kyllä lahjoittaa pois. Itse en myöskään tarvitse mitään, olen jo näin keski-ikäisenä hankkinut kaiken mitä tarvitsen. voisin yrittää puhua oman perintöosuuteni siirtämisestä suoraan omille lapsilleni.
Samaa mieltä tuosta menestyksestä. Itse tykkäsin olla kotona, kun lapset olivat pieniä. Nyt kun ovat aikuisia, saan tehdä töitä niin paljon kuin haluan.
Samat harrastukset!✌️
Totta kai perinnöstä voi kieltäytyä. Lahjoittaa sitä ei voi, koska kyseessä ei ole sinun omaisuutesi.
Mitään osaamattomia pissiksiä, ei ole koskaan tarvinnut tehdä yhtään mitään, ainoat sanat mitä osaa sanoa on, OMG, Anna, siisniinku. pitäs sitoa tolppaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noh, en nyt ihan täysin mene itse tuohon määritelmään, sillä olen hyvin menestynyt, mutta todella laiska. Menestykseni taustalla on vanhempieni antamat hyvät lähtökohdat elämään: keskivertoa korkeampi ÄO ja paljon kaikenlaisia hyödyllisiä taitoja sain vanhemmiltani. Tämä johti siihen että menestyin koulussa aina yliopistoon asti hyvin näkemättä vaivaa ja sama uralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne toivotut geenit aina periydy. Mutta toisilla kyllä.
Koska todellisuus ympärillämme etenee koko ajan kohti suurempaa epäjärjestystä (luonnon laki), niin onnellakin on aina tietty osa.
Olisin halunnut tulla muusikoksi, mutta jänistin, ja menin opiskelemaan KTM+DI-yhdistelmän. Mielettömästi työtä ensin vieraan palveluksessa ja sitten omassa firmassa. Nyt exit tehty, lapset pieniä ja rahaa on paljon.
Parasta on se, että lapsillani on aito mahdollisuus valita itse, vaikka se tarkoittaisi kehnohkoa uraa taiteilijana (kuten itse olisin halunnut). Vaikka itse AV-mittareilla menestyin hienosti, niin ei se ollut sitä, mitä oikeasti halusin. Rikkaan perheen lapsen etuoikeus ei ole saada juosta oravanpyörässä nopeimmin, vaan valita mikä pyörä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän se näin menee. Jos vanhemmat on ikityöttömiä sossupummeja ja muutenkin laiskoja, lapsista tulee lähes poikkeuksetta menestyneitä ja päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Kun on lapsesta ja nuoresta asti mahdollisuus viettää laadukasta vapaa-aikaa, siihen tottuu.
Mulla on nykyisin 40- 50- vuotiaita tuttuja, jotka asuu perheineen suvun tavalla tai toisella omistamissa asunnoissa keskellä Helsinkiä. Lisäksi on mökkejä lapissa ja saaristossa. Kun on lapsesta ja nuoresta asti saanut harrastaa tavoitteellisesti golfia, tennistä ja purjehdusta tai hevosia tulee näitä harrastuksia jatkettua aikuisenakin. Lisäksi vielä matkat ja vaihto-oppilasvuodet. Kun itse aikuisena tuet omia lapsia samoissa harrastuksissa ja lisäksi golfaat, matkustelet ja vietät rapujuhlia ja käyt kavereiden gallerioiden avajaisissa... vaikka ois korkeakoulututkinto niin kyllä sille omalle työuralle jää aika vähän aikaa. Tiedän, että joitakin harmittaa kun oma työura on tyssänyt ja tullut ehkä mokailtuakin matkan varrella, mutta ei se taloudellista tilannetta kuitenkaan pahasti heilauta kun perintöä on tulossa ja iäkkäät vanhmmat tekee kaikenlaisia "lahjoituksia".
Itse en ihmettele, miten ihmisillä on rahaa kaikkeen luksus tason vapaa- aikaansa, vaan sitä, miten siihen on aikaa. Sitten pikkuhiljaa olen tajunnut, että työelämästä vetäytyneitä on aika paljon, jotka saattaa nimellisesti olla jollain epämääräisellä 0- sopimukselle myyntireiskoina sukulaisen tai kaverin firmassa, mutta todellisuudessa eivät tee töitä lainkaan.
Ainakin yli viisikymppisellä tulevat jo elämän realiteetit vastaan eli se ajatus, että elämä on loppusuoralla jo ja osa kavereista ja sukulaisista on menehtynyt. Mitä väliä työuralla loppujen lopuksi on, jos rahasta ei ole puutetta. Siksi moni vain harrastaa työntekoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se näin menee. Jos vanhemmat on ikityöttömiä sossupummeja ja muutenkin laiskoja, lapsista tulee lähes poikkeuksetta menestyneitä ja päinvastoin.
No niinpä :D
Oikea vastaus: eivät ne kaikki ole totaalisia vätyksiä, mutta jostain syystä vain ne totaaliset vätykset liikkuvat ap:n piireissä.
Ap:n väite pitää erityisen hyvin paikkansa ei-akateemisten hyvin menestyneiden vanhempien lapsissa. Jos vanhemmat ovat menestyneet kovalla työllä ilman yliopistokoulutusta, he ovat isoilla rahoilla luoneet helpon elämän omille lapsilleen. Eivät kuitenkaan osaa työntää lapsiaan eteenpäin elämässä, koska taustalta puuttuu se koulutus. Näitä on pilvin pimein esim. Niko Ranta-aho.... Ja moni muu samoilla hoidetulla kasvanut.
Johtuu ehkä siitä, että pystyvät. Harva meistä menisi töihin, jos saisi saman summan muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Johtuu ehkä siitä, että pystyvät. Harva meistä menisi töihin, jos saisi saman summan muutenkin.
Sehän heissä harmittaakin, kun voivat tehdä sitä mitä haluavat, minkä vuoksi täytyy saada haukkua vätyksiksi yms. Kateutta se vain on ja tyypillistä juoruilua ilman todellista tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Oho, eipä ole oma havaintoni ollenkaan! Omissa tutuissa nuo tapaukset on yksittäistapauksia ja pääosa varakkaiden lapsista on todella menestyksenhaluisia. Korkeakouluissa useimmat opiskelee, ja moni on jo opiskeluaikana esim. alkanut asunto- tai osakesijoittamisen tai perustanut yrityksen. Jotkjut menneet politiikkaan, keitä sellainen kiinnostaa.
Itse yliopistolla opiskellessani seurustelin kauniaislaisen varakkaan perheen vesan kanssa, ja kyllä oli hyvin tyyppi aivopesty siihen että pakko menestyä, pakko olla huippu. Ja suoritti sitä todella tehokkaasti. On nykyisin it-miljonääri (emme ole enää yhdessä).
Vaihtoiko nuorempaan ja kauniimpaan kun rikastui?
Päinvastoin! Akateemisuus on nykytutkimusten mukaan periytyvää. Hyväosaiset osaavat ja jatkasavat paremmin kannustaa lapsiaan opiskeluun. Esimerkiksi lääkärin ammatti on sellainen, että yhä useammin lääkäriksi opiskelevan vanhempikin on lääkäri.