Tehdäänkö teidän perheessä koskaan näin? Kaipaan PALJON kommentteja!!!

Vierailija:

pahemmaksi tilanteen mielestäni tekee se, että lapset eivät ole minun lapsiani. Olemme kyllä sopineet miehen kanssa, että hän maksaa lasten osalta tuollaiset " ylimääräiset" kulut mutta olen huolehtinut siitä, että kun hän on usein samalla tullut maksaneeksi minunkin tilaukseni niin olen sitten maksanut jollain tavalla osuuteni takaisin, joko antanut rahana tai sitten ostanut enemmän ruokaa kaupasta tms.

Mutta kerronpas sulle salaisuuden: keskustelemalla asia selviää. Nätisti juttelemalla, ei syyttelemällä.

Joo, niin ollaan sovittu että isä maksaa lastensa kulut (= näennäisesti raha menee isän kukkarosta eikä minun vaikkakin käytännössä rahat ovat yhteiset) mutta mieskin on kyllä siitä samaa mielstä, ei häntä ole tarvinnut siihen pakottaa. On sitä mieltä ettei minun tarvitse elättää lapsia, jotka eivät ole minun. Tosiasiassahan tietenkin osallistun lasten kuluihin, koska, kuten sanoin, rahat ovat yhteisiä. Kaksin liikkuessamme miehelle ei tulisi mieleenkään maksaa vain omia ostoksiaan ja useimmiten kyllä silloin maksajana olen minä (olen aktiivisempi ehdottamaan, että voin maksaa). Siksi tuntuukin niin oudolle tuo, että mies haluaa ikään kuin osoittaa käytöksellään että on hän ja lapset sekä sitten minä. Jutellessamme hän sanoo että haluaa nimenomaan erityisen kovasti, että tuntisin itseni osaksi porukkaa...

Meillä on yhteiset lapset ja yhteiset rahat ja asiat.

käytöstavat?

Esim. kassalla kaivelee taskujaan ja etsii muka lompakkoa kauan, että hermostun ja maksan. Tosi vittumaista,mutta ei se vaan tajuu, että ollaan perhe. Nytkin mulla yksi iso vemäinen lasku ja mies ei ota kantaa; ihmettelee vaan kun olen hermona :(

tehdään miehen lapsen meillä ollessa niin et mies pääsääntösesti maksaa lapsen kulut, tai jos mä maksan niin mies maksaa mulle takas. Ruokakauppaa en nyt tähän laske mukaan, koska en jaottele kuka saa syödä jääkaapista mitäkin.



En ole lapselle elatusvelvollinen enkä koe asiakseni maksaa lapsen hampurilaisia tms varsinkin sen jälkeen kun miehen ex sanoi mun olevan myös elatusvelvollinen.

En myöskään odota että meidän yhteisten lasten menoja maksaa joku muu kun vanhemmat.



Puhu ap miehes kanssa asiasta ja sano et tämmönen on susta outo tapa ja jos mies haluaa jakaa menot näin selvästi niin voisko siihen kehittää eritavan?

JOS kerran olette sopineet, että mies maksaa lastensa kulut, niin mikä sulla on ongelmana, kun mies tekee, kuten olette sopineet??? Sitähän hän juuri tekee, kun ulkona ruokailtaessa maksaa lapsensa erikseen.

Ensin ajattelin, että onpa ihmeellinen tapa, koska meillä se joka " tulee viimeisenä" maksaa koko porukan ja toinen vie lapset pöytään tms. mutta tämä uusi kommentti ap:ltä...

Vierailija:

pahemmaksi tilanteen mielestäni tekee se, että lapset eivät ole minun lapsiani. Olemme kyllä sopineet miehen kanssa, että hän maksaa lasten osalta tuollaiset " ylimääräiset" kulut mutta olen huolehtinut siitä, että kun hän on usein samalla tullut maksaneeksi minunkin tilaukseni niin olen sitten maksanut jollain tavalla osuuteni takaisin, joko antanut rahana tai sitten ostanut enemmän ruokaa kaupasta tms.

Ymmärrän, että mies maksaa lasten kulut, jos lapset eivät ole ap:n, mutta tämä jatko tarinaan " olen maksanut jollain tavalla osuutena takaisin... ostanut enemmän ruokaa kaupasta" ... onko tuo aikuisten PARISUHTEESSA elävien ihmisten tapa nykyään että jaetaan kauppalaskua tai maksetaan toiselle " omat ostokset" jälkikäteen?

Meillä kaupassa maksaa se kumpi sattuu olemaan kassahihnan siellä päässä ja toinen latoo tavaroita kassiin lapsen kanssa. Jos mies maksaa niin siellä voi olla vaikka mun tamponit hihnalla, mutta ei tulis mieleen antaa kotona miehelle muutamaa euroa " kun maksoit mun tamponit" tai minun maksaessa siellä hihnalla voi olla miehen atk-lehtiä tms. Perheen rahat ovat perheen rahoja ja sillä selvä... kerran olin ihan ihmeissäni yhden " perheen" kanssa, jotka sentilleen laskivat kauppalaskun kotiin tultuaan: " minä en syö jogurttia, sinä maksat ne koska syötkin" jne.

Maksamme aina koko perheen kerralla. Minäkin saatan maksaa, mutta yleensä sen tekee mies, koska meillä on sopimuksena, että minä tarjoan miehelle ja hänen lapselleen asunnon, hän tarjoaa minulle ruoat.



Keskustelkaa! Uusperheissä on tärkeää keskustella paljon alussa, ettei jää hampaankoloon mitään. Keskustelkaa siitä, mitä tapahtui, miltä se sinusta tuntui, mitä miehen mielestä tapahtui ja miten hän sen tulkitsi, ja kerro toiveistasi tulevaisuuden suhteen. Sano selvästi, mitä odotat mieheltä ja pyrkikää sopimukseen siitä, miten ensi kerralla toimitaan.

Mielenkiintoisia 60-luvulle jämähtäneitä mammoja tässä ketjussa: meinasi silmät pudota päästä kun niin moni sanoi että heillä mies aina maksaa, itsellä harvoin edes lompakko mukana?!?!? Haukutte miestä, joka ei maksa, vaikka itse maksatatte kaiken miehillänne? Ai niin mutta tehän olettekin kotona hoitamassa lapsia kunnes lähtevät opiskelemaan sillä psykologi se-ja-se sanoi netissä että alle 3-vuotiaiden päivähoito pitäisi lailla kieltää.. miten teillä voisikaan olla rahaa...

josta korteilla maksetaan myös miehen lasten hampurilaiset tms. " ylimääräiset" , se tosin ärsyttää jos mies tilaa puheaikaa tai antaa taskurahaa lapsilleen, vaikka meillä on välillä taloudellisesti tosi tiukkaa. Ja tästä on keskusteltu..

kyl pitäs kaikki tilata ja maksaa kerralla. mitähän se suunnittelee, varmaan toinen nainen.

tamponit ja miehen dödöt maksaa se, joka sattuu sillä kerralla maksamaan. Tai jos jompukumpi haluaa sellaista syötävää, mistä toinen ei tykkää niin ei niitä eritellä. Mutta miehen lasten ollessa meille heille lähes poikkeuksetta ostetaan kauppareissulla kirjoja, jokin lelu, lehtiä jne. Ei käydä kaupassa joka päivä joten " ylimääräisten" tavaroiden osuus = lelut, lehdet yms on yleensä kerralla sellainen 25-30 euroa. Sekä minun että miehen mielestä vanhempien maksettavaksi kuuluvat tällaiset " ylimääräiset" kulut. Maksan toisinaan siis myös nämä, kun maksan kauppatavaroita. Tavallisesti lasten meillä ollessa kuitenkin juuri tuosta syystä mies maksaa (hänestä itsestäänkin se on selkeämpää) ja silloin saatan jälkikäteen antaa hänelle rahana vaikka 20 euroa osallistuakseni näin ruokakuluihin. Mies ei sitä pyydä mutta minusta tuntuu paremmalta että osallistun kuluihin, koska syönhän itsekin jääkaapista.



ap

vaikka olemmekin perhe ja miehen lapset kuuluvat siihen, ei minusta silti ole oikein että (kuten monet teistä tuntuivat ajattelevan) minulla on velvollisuus maksaa miehen lasten hampurilaisaterioita, leluja, lehtiä, vaatteita ym. Vanhemmat ovat sitä varten. Eihän minun oleteta maksavan kummilastenikaan kuluja vaikka he ovat meillä vuodessa lähes yhtä paljon kuin miehen lapset. Heidän meillä ollessaan minä maksan kaikki heidän kulunsa (ruoka, pikku lahjat ym).



ap

Tykkään miettiä rauhassa mitä itse otan, joten mies saa ottaa ensin itselleen ja lapselle. Omani maksan sitten joko omalta tililtäni tai miehen. MItään ongelmaa en tässä näe.



Suinkaan aina emme näin tee.

Pulmana on se (kun et ymmärtänyt niin selvennän) että miehen kanssa kaksin ollessamme automaattisesti se, joka maksaa, maksaa molempien tilaukset eikä tulisi kummallekaan mieleenkään tilata vain itselleen.



Miehen lasten meillä ollessa tehtiin aiemmin samoin, tosin mies maksoi yleensä (ei aina) kaikkien meidän tilauksen ja minä saatoin sitten antaa hänelle rahaa jälkikäteen kattamaan omaa osuuttani (ilman miehen pyyntöä ja vain siksi ettei hän kokisi minun maksattavan omia tilauksiani itsellään). Nyt tuntuu tyhmälle jako " minä ja lapset" ja " sinä" .



ap

Exän kanssa maksettiin erikseen, mutta tästä ja monista vastaavanlaisista syistä, hänestä tulikin sitten exä...

Jos minä olen tiskillä tilaamassa, tietysti maksan myös mieheni tilauksen ja päin vastoin. Sitten jälkeen päin voidaan maksella takaisin päin jos se on tarpeellista.

Kannattaa kysyä, miksi miehesi niin tekee..