En pysty enää puhumaan
Olen itkenyt viime viikkoina (noin kuukauden ajan?) joka päivä. Huomaan vetäytyneeni sisäänpäin, ja huomaan etten kykene enää puhumaan. Ihan tavallisten arkisten pikkuasioiden ääneen sanominen, kuten, saisinko maitoa, on hankalaa. TUntuu että se ei tule äänellä, joka olen. Tai, en voi enää kysyä mieheltäni mielipidettä, onko nätti mekko, sillä hetken päästä ahdistun siitä, miksen luottanutkaan vain omaan mielipiteeseeni. En myöskään enää kestä hänen ihailevia katseitaan, koska hän katsoo minua " väärin" - hän ei näe uutta minää.
Puhuminenkin siis - se on todella valtavan ponnistuksen tulos. Ja kun viimein puhun, ne sanat on jotain " todella suurta" , sellaista ääntä minusta, jota olen aina ollut, mutten ole koskaan kyennyt ilmaisemaan.
Vihaan yli kaiken tällä hetkellä ylimääräistä pulputusta, pälinää ja pinnallisia asioita.
Masennus? Vai olenko vaan kasvamassa isommaksi.
Kommentit (2)
olen huomannut että taistelen ilon tunnetta vastaan, sillä se veisi minut muka pois tältä tieltä. alkaisin todennäköisesti lörpöttelemään asioita, joita katuisin heti niihin päästyäni... ajan itseni ikuiseen masennukseen ja vitutukseen, jossa ei iloa suoda edes muille perheenjäsenille. sairasta tiedän.
ap
Tsemppiä, kyllä se siitä. Mutta minä uskoisin että terapeutilla käynti ei ainakaan olisi pahitteeksi.