Opiskelisinko äikän opeksi vai luokanopeksi

Mikä on humanisti? Opelle nimitys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelin kans ettei kuka tahansa Pirkko voi päättää alkavansa äikän opeksi. Se vaatii kirjallisuuden harrastamista kai aika nuoresta iästä alkaen ja aineita täytyy osata korjata rivakkaan tahtiin. On myös yksi koulun arvostetuimmista opettajista ja hyvin palkattu. Kaunis äikän ope myös onnhaluttua tavaraa miesten keskuudessa.

Kaunis nainen on haluttua tavaraa miesten keskuudessa, mutta vielä halutumpi on kaunis matematiikan ja fysiikan ope kuin humanisti.

Äikän. Kova pula myös ulkosuomalaisten keskellä kun alkaa kotimaan kieli unohtua . Suomen kielen opettaja ehdottomasti , olet osa historiaa .

Luokanopettajan työssä saa olla pienten lasten kanssa. Kiinnostaako se enemmän vai isommat lapset? Aineenopettajana pitää sietää myös haistattelua ym. On alakoulussakin käytösongelmia mutta yläkouluissa tulee huumeet ja mielenterveysongelmien kanssa painivat nuoret joka päivä eteen ainakin isommissa kaupungeissa.

Olen englannin aineenopettaja ja täydennän tutkintoa tällä hetkellä luokanopettajan pätevyyden antavilla monialaisilla opinnoilla. Itseä on alkanut kiinnostaa nimenomaan se, että saa kokonaisvaltaisesti opettaa ja kohdata oppilaita. Alkoi puuduttaa se, että opetin koko ajan samaa ainetta ja luokassa oppilaat vaihtui joka tunti.

Mieti, mikä sinua itseäsi kiinnostaa. Käytännössä luokanopettajallekin on hyvä, että on jonkin aineen aineenopettajan pätevyys. Tosin lukion osalta ei enää perus- ja aineopinnot riitä vaan pitää olla aineesta myös syventävät tehtynä - kohta vaativat varmaan jo väitöskirjaa...

Väitöskirja? Ootko tosissasi ettei aineenhallinta riitä jos on syventävät opinnot? Vai hakeeko tohtorit lukioon töihin?

Vierailija kirjoitti:

Olen englannin aineenopettaja ja täydennän tutkintoa tällä hetkellä luokanopettajan pätevyyden antavilla monialaisilla opinnoilla. Itseä on alkanut kiinnostaa nimenomaan se, että saa kokonaisvaltaisesti opettaa ja kohdata oppilaita. Alkoi puuduttaa se, että opetin koko ajan samaa ainetta ja luokassa oppilaat vaihtui joka tunti.

Mieti, mikä sinua itseäsi kiinnostaa. Käytännössä luokanopettajallekin on hyvä, että on jonkin aineen aineenopettajan pätevyys. Tosin lukion osalta ei enää perus- ja aineopinnot riitä vaan pitää olla aineesta myös syventävät tehtynä - kohta vaativat varmaan jo väitöskirjaa...

Vierailija kirjoitti:

Väitöskirja? Ootko tosissasi ettei aineenhallinta riitä jos on syventävät opinnot? Vai hakeeko tohtorit lukioon töihin?

Vierailija kirjoitti:

Olen englannin aineenopettaja ja täydennän tutkintoa tällä hetkellä luokanopettajan pätevyyden antavilla monialaisilla opinnoilla. Itseä on alkanut kiinnostaa nimenomaan se, että saa kokonaisvaltaisesti opettaa ja kohdata oppilaita. Alkoi puuduttaa se, että opetin koko ajan samaa ainetta ja luokassa oppilaat vaihtui joka tunti.

Mieti, mikä sinua itseäsi kiinnostaa. Käytännössä luokanopettajallekin on hyvä, että on jonkin aineen aineenopettajan pätevyys. Tosin lukion osalta ei enää perus- ja aineopinnot riitä vaan pitää olla aineesta myös syventävät tehtynä - kohta vaativat varmaan jo väitöskirjaa...

Kun aloitin opettajana, muistan, kun olin sijaisena yhdessä lukiossa. Siellä oli historian opettajan paikka auki ja rehtori naureskeli, että joku tohtorikin oli sitä paikkaa hakenut. Että eihän nyt tohtorinkoulutuksen käynyt ihminen ole mikään lukion opettaja, kun on niin pitkälle opiskellut.

Nyt, kun ystävät hakeneet lukion opettajan paikkoja, niin heiltä kysellään, että oletko ajatellut tehdä väitöskirjaa ja se katsotaan meriitiksi.

Entä työllisyys? Pienenevät ikäluokat, koulujen lakkauttaminen. Otetaanko huomioon tarpeeksi koulutusmäärissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väitöskirja? Ootko tosissasi ettei aineenhallinta riitä jos on syventävät opinnot? Vai hakeeko tohtorit lukioon töihin?

Vierailija kirjoitti:

Olen englannin aineenopettaja ja täydennän tutkintoa tällä hetkellä luokanopettajan pätevyyden antavilla monialaisilla opinnoilla. Itseä on alkanut kiinnostaa nimenomaan se, että saa kokonaisvaltaisesti opettaa ja kohdata oppilaita. Alkoi puuduttaa se, että opetin koko ajan samaa ainetta ja luokassa oppilaat vaihtui joka tunti.

Mieti, mikä sinua itseäsi kiinnostaa. Käytännössä luokanopettajallekin on hyvä, että on jonkin aineen aineenopettajan pätevyys. Tosin lukion osalta ei enää perus- ja aineopinnot riitä vaan pitää olla aineesta myös syventävät tehtynä - kohta vaativat varmaan jo väitöskirjaa...

Kun aloitin opettajana, muistan, kun olin sijaisena yhdessä lukiossa. Siellä oli historian opettajan paikka auki ja rehtori naureskeli, että joku tohtorikin oli sitä paikkaa hakenut. Että eihän nyt tohtorinkoulutuksen käynyt ihminen ole mikään lukion opettaja, kun on niin pitkälle opiskellut.

Nyt, kun ystävät hakeneet lukion opettajan paikkoja, niin heiltä kysellään, että oletko ajatellut tehdä väitöskirjaa ja se katsotaan meriitiksi.

Itse valmistuin viiden vuoden opintojen jälkeen 25-vuotiaana aineenopettajaksi. Olin ns. täsmämaisteri, eli en suorittanut juuri lainkaan mitään ylimääräisiä opintoja. Ensimmäinen vuosi meni tuntiopettajana reiluilla ylitunneilla, jonka jälkeen sain toiselta paikkakunnalta vakinaisen viran. Päteviä hakijoita oli kolmisenkymmentä. Nyt uraa on takana jo 20 vuotta. Opetan niin yläkoulussa kuin lukiossa, ja kummassakin on puolensa. Palkkani on n. 4000 euroa kuukaudessa, ja varsinaisen opetustyön lisäksi minulla on lukuisia lisätehtäviä, joista maksetaan lisäkorvausta. Minulle maksetaan myös henkilökohtaista lisää eli tsa-korvausta. Pidän työstäni, mutta jos voisin aloittaa kaiken alusta, en siinä tapauksessa valitsisi opetusalaa. Olisi kiva tehdä työtä, jota ei tarvitsisi viedä kotiin. Moni ei tule ajatelleeksi sitä, kuinka paljon opetus- ja kasvatustyö vaikuttaa myös koulun ulkopuolella.

Just tätä pitäisi enemmän korostaa opinnoissa ja tuoda esille kuinka jatkuvasti on suunnittelua korjausta ja kaikkea sälää. Opetusala on rankka valinta kun ryhmäkoot onnpilvissä ja nuorilla kaikellaisia ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väitöskirja? Ootko tosissasi ettei aineenhallinta riitä jos on syventävät opinnot? Vai hakeeko tohtorit lukioon töihin?

Vierailija kirjoitti:

Olen englannin aineenopettaja ja täydennän tutkintoa tällä hetkellä luokanopettajan pätevyyden antavilla monialaisilla opinnoilla. Itseä on alkanut kiinnostaa nimenomaan se, että saa kokonaisvaltaisesti opettaa ja kohdata oppilaita. Alkoi puuduttaa se, että opetin koko ajan samaa ainetta ja luokassa oppilaat vaihtui joka tunti.

Mieti, mikä sinua itseäsi kiinnostaa. Käytännössä luokanopettajallekin on hyvä, että on jonkin aineen aineenopettajan pätevyys. Tosin lukion osalta ei enää perus- ja aineopinnot riitä vaan pitää olla aineesta myös syventävät tehtynä - kohta vaativat varmaan jo väitöskirjaa...

Kun aloitin opettajana, muistan, kun olin sijaisena yhdessä lukiossa. Siellä oli historian opettajan paikka auki ja rehtori naureskeli, että joku tohtorikin oli sitä paikkaa hakenut. Että eihän nyt tohtorinkoulutuksen käynyt ihminen ole mikään lukion opettaja, kun on niin pitkälle opiskellut.

Nyt, kun ystävät hakeneet lukion opettajan paikkoja, niin heiltä kysellään, että oletko ajatellut tehdä väitöskirjaa ja se katsotaan meriitiksi.

Itse valmistuin viiden vuoden opintojen jälkeen 25-vuotiaana aineenopettajaksi. Olin ns. täsmämaisteri, eli en suorittanut juuri lainkaan mitään ylimääräisiä opintoja. Ensimmäinen vuosi meni tuntiopettajana reiluilla ylitunneilla, jonka jälkeen sain toiselta paikkakunnalta vakinaisen viran. Päteviä hakijoita oli kolmisenkymmentä. Nyt uraa on takana jo 20 vuotta. Opetan niin yläkoulussa kuin lukiossa, ja kummassakin on puolensa. Palkkani on n. 4000 euroa kuukaudessa, ja varsinaisen opetustyön lisäksi minulla on lukuisia lisätehtäviä, joista maksetaan lisäkorvausta. Minulle maksetaan myös henkilökohtaista lisää eli tsa-korvausta. Pidän työstäni, mutta jos voisin aloittaa kaiken alusta, en siinä tapauksessa valitsisi opetusalaa. Olisi kiva tehdä työtä, jota ei tarvitsisi viedä kotiin. Moni ei tule ajatelleeksi sitä, kuinka paljon opetus- ja kasvatustyö vaikuttaa myös koulun ulkopuolella.

Ei oteta huomioon! Ennen koulutettiin historian opettajia liikaa. Aivan kuin se tekisi autuaaksi että pääsee miekka ja kirves ajan asioista puhumaan jonnekin perähikiälle! Mielummin kai paistelis sämpylöitä isossa kaupungissa ja eläis normaalia elämää. Nyt historian opettajien ongelma on lähes joka aineessa.,aineenopettajia on liikaa janpienessä kaupungissakin hakijoita on useit kymmeniä yhteen virkaan. Lähe siinä sitten onnellisena pitämään murkuille raskaita tunteja kun aihe kiinnnostaa tasan tarkkaan vain opea, huoh. Mutta jos rakastaa vaikka sitä historiaa niin paljon että on valmis muuttamaan joka vuosi uuteen pitäjään ilman kesäloman palkkaa niin mikäs siinä aineenopettajaksi lukiessa !

Vierailija kirjoitti:

Entä työllisyys? Pienenevät ikäluokat, koulujen lakkauttaminen. Otetaanko huomioon tarpeeksi koulutusmäärissä?

Ilman muuta äikän ope.

Niille taidoille on käyttöä kaikissa sosiaalisissa tilanteissa vauvasta vaariin, ja etenkin tällä palstalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äikän opettajalla on pitemmän päälle parempi palkka...

Tosin yläasteella työskentelevää opea ei käy kateeksi, vaikka saisi kuinka lihavaa liksaa...

Juuri näin, pitää sietää v*ttuilua, koska sitä kuulee. Äidinkieli on vain harvan suosikkiaine. Pitää ymmärtää niitä, joita ei motivoi sitten yhtään.

Olen jäämässä äikän open työstä pian eläkkeelle yläkoulusta, eikä minun oppilaat ole koskaan "vittuilleet" mulle. Johtuu omasta asenteestani ja metodeistani:

Olen oppilaille ystävällinen, käskyni esitän kohteliaasti, kuuntelen heitä, otan heidän ideoitaan vastaan, annan valinnanvaraa eri tehtävänannoissa sekä annan heille tehtäviä, jotka liittyvät heidän maailmaansa.  Annan heidän välillä opettaa minua. :D Heikot ja aggressiiviset otan vastaan hienotunteisesti auttaen, koska usein aggressio liittyy siihen, että henkilö ei osaa, ja haluaa salata sen. Sekä lisäksi kolme tärkeää asiaa: huumori, huumori, huumori. Huumorintajuttoman ihmisen kannattaa valita jokin muu ala.

Kielioppi ei ole kovin hyödyllistä, sen opetuksen minimoin ja käytän aikaa esim. kuva-analyyseihin ja prosessikirjoittamiseen, jossa oppilaat kirjoittavat vaiheissa, joita ohjaan. Keskustelu- ja perustelutaito on ehdottoman tärkeää, ja tiimitaidot. Niitä harjoitellaan paljon. Musiikkia kuunnellaan ja siitä puhutaan.

Jos aloittajan vaihtoehdot on alakoulu ja lukio, niin se tuntuu oudolta, koska jokainen ope on hyvä jonkin tietyn ikäkauden opettamiseen, ja lukio ja alakoulu ovat kaukana toisistaan. Itse en olisi suurin surminkaan mennyt alakouluun, lukiossa taas  oli liian rajoittunutta ja hektistä opettaa. Teini-ikäiset vahvoine, välittöminen tunteineen sopivat mulle, ovat rehellisiä ja aitoja. Vielä.

Jos on aikaa, rahaa ja energiaa, kannattaisi tehdä molemmat tutkinnot, koska yhä enemmän on yhtenäiskouluja, ja kunnille on edullista, jos samaa opea voi käyttää sekä ylä- että alaluokkien puolella yhtenäiskoulussa.

Mutta loppuviimeksi: kumpi enemmän kiinnostaa? Ja ota huomioon, että luokanopettajan pitää osata aika laajalla skaalalla asioita: kädentaitoja, liikuntaa ja musiikkiakin, kun äikän open ei tarvitse osata niin monenlaisia asioita. :)  t. äskeinen eläköityvä äikän ope

Roikkuuko tällä palstalla eläköityneitä maikkoja? Kuka uskoo ;)

Vierailija kirjoitti:

Jos on aikaa, rahaa ja energiaa, kannattaisi tehdä molemmat tutkinnot, koska yhä enemmän on yhtenäiskouluja, ja kunnille on edullista, jos samaa opea voi käyttää sekä ylä- että alaluokkien puolella yhtenäiskoulussa.

Mutta loppuviimeksi: kumpi enemmän kiinnostaa? Ja ota huomioon, että luokanopettajan pitää osata aika laajalla skaalalla asioita: kädentaitoja, liikuntaa ja musiikkiakin, kun äikän open ei tarvitse osata niin monenlaisia asioita. :)  t. äskeinen eläköityvä äikän ope

Luokanope on nii kutsumusammatti ettei siinä paljon muuta ajattele jos tosissaan halua lasten kanssa tehdä töitä. Jos miettii muitakin vaihtoehtoja saattaa olla parempi valita muu ammatti.

Lasten kanssa työskentely on raskasta ja alipalkattua. Jos tosissaan haluat tiedät sen.

Vierailija kirjoitti:

Olen molempia. Tein luokanopettajaopinnot varmistaakseni työllistymisen, mutta sydämeltäni olen aina ollut juuri äikänope.

Sanoisin samoin kuin eräs toinen vastannut, että kannattaa tehdä molemmat kelpoisuudet ja hakea sitten työelämän kautta oma paikkansa opettajana. Toki yhdistelmä on aika tuju, mutta jos olet vasta miettimässä opintoja ja päämäärä on selkeä, se on kuitenkin mahdollinen.

Koen, että minulla on nykyisessä yläkoulu suomen kielen ja kirjallisuuden lehtorin virassani suuresti hyötyä luokanopettajan pedagogisesta ajattelusta ja oppilaiden koko koulupolun tavanomaista syvällisemmästä tuntemuksesta. Toisaalta luokanopettaja opettaa hyvin suuren osan koko peruskoulun äikän oppimäärästä eikä kovin moni luokanope ole oppiaineeseen kovin syventynyt, työllistymisen kannalta olisi varmasti melkoinen vip-kortti voida sanoa olevansa kelpoinen äikänope-luokanopettaja, joka haluaa tehdä luokanopettajan työtä. Enhän itsekään ole valmis vaihtamaan yläkoulusta alakouluun, koska tuntimääräni lisääntyisi ja palkkani kevenisi huomattavasti.

Ehdin ennen tämän yläkouluviran saamista tehdä hetken töitä luokanopettajana. Viihdyn selvästi paremmin isompien oppilaiden kanssa. Mielestäni alakoululaisten opettaminen on paljon raskaampaa, koska kasvattaminen on vielä enemmän työn ytimessä kuin yläkoulussa. Teinien kanssa kasvattamisen ja opettamisen suhde on itselleni sopiva; tiedän olevani monelle oppilaalle tärkeä aikuinen, mutta pääsen myös uppoutumaan itselleni rakkaisiin aiheisiin hieman monimutkaisemmin kuin pikkuoppilaiden kanssa. Luettavaa ja korjattavaa on paljon, mutta sentään vähämmän kuin lukiossa (siksi en sinne kaipaakaan). Oikeasti teinejä on tosi palkitsevaa opettaa! En sääli itseäni enkä vaihtaisi enää yläkoulua muihin asteisiin.

Tässä ratkaisussa kannattaa huomioida lisäksi nämä kaksi asiaa:

1) luokanopeksi on todennäköisesti helpompi päästä opiskelemaan kuin äikän opeksi

2) kasvatustieteen maisterina ei voi saada virkaa lukiosta, koska siihen vaaditaan opetettavan aineen opiskelu pääaineena

Muuten hyvä ja monipuolinen urapolku!

Äidinkielessä joutuu laatimaan illat kommentteja oppilaiden kirjoituksiin. Pitemmän päälle (minulla 7 vuotta) muuttuu helposti kovin rasittavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ratkaisussa kannattaa huomioida lisäksi nämä kaksi asiaa:

1) luokanopeksi on todennäköisesti helpompi päästä opiskelemaan kuin äikän opeksi

Hakijamäärien valossa näin ei ole.

Mua häiritsee tässä keskustelussa se, että osa kirjoittaa ammatikseen äikänope ja osa äikän ope. Jos se on teidän ammatti, niin eikö oikea muoto pitäis olla hallussa? Itse kirjoittaisin yhteen, mutta koska suurin osa näyttäisi kirjoittavan erikseen, niin olen varmaankin sitten väärässä.