Opiskelisinko äikän opeksi vai luokanopeksi

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja voi opettaa suomea myös toisena tai vieraana kielenä. Hän ei aina työskentele peruskoulussa tai lukiossa vaan heitä on ammatillisellakin puolella ja esimerkiksi kansalaisopistoissa. Peruskoulussa äikänopella on pienempi opetusvelvollisuus kuin luokanopella, lukiossa vieläkin pienempi.

Itse aineenopettajan työskentelen yläluokkalaisten kanssa ja välillä sijaistan pienempiä. Näiden alakoululaisten opettaminen vie mielestäni enemmän voimia kuin teini-ikäisten.

Luokanopettajan alkupalkka on kai noin 2550e ja aineenopen joku 2700.

Ei kumpikaan. Koulut ovat hirveitä työpaikkoja nykyään.

Mutta mieti, sytytkö musiikin, kässän ja liikunnan opettamisesta? Sitten alakouluun?

Jos hankalista asiakkaista, niin yläkouluun.

T. Yläkoulun ope

Olen useasti lukenut täällä av:lla, että luokanopettajista on ylitarj9ntaa ja vaikea työllistyä, ellei sitten ole valmis muuttamaan jonnekin syrjäiselle pikkupaikkakunnalle, jonne kukaan muu ei halua.

Vierailija kirjoitti:

Ei kumpikaan. Koulut ovat hirveitä työpaikkoja nykyään.

Mutta mieti, sytytkö musiikin, kässän ja liikunnan opettamisesta? Sitten alakouluun?

Jos hankalista asiakkaista, niin yläkouluun.

T. Yläkoulun ope

Jännä, kun minusta yläkoulun oppilaat ovat paljon helpompia ja mutkattomampia kuin alakoulun. T: Nro 21

Terve! Olen äikän ope kymmenen vuoden kokemuksella. Olen ollut noin puolet urastani yläkoulussa ja puolet lukiossa. Sain viime vuonna vihdoin viran yläkoulusta vuosikausien peräkkäisten määräaikaisuuksien jälkeen.

Aloittajalle sanoisin, että hanki molemmat pätevyydet tai sitten äikän pätevyyden lisäksi S2 ja mahdollisimman monta eri aineen pätevyyttä. Lisäpätevyydet parantavat työllistymistä. Äikässä opv on pieni, lukiossa 16 ja yläkoulussa 18, joten tunteja tulee pelkästä äikästäkin, mutta monessa koulussa jää jämätunteja ja jos on muita pätevyyksiä, tulee helpommin palkatuksi. Lukion uudessa OPSissakin on monialaisuutta, kuten peruskoulussa jo nyt. Luokanopen pätevyydessä on se kiva puoli, että on periaatteessa pätevyys opettaa kaikkka peruskoulun aineita.

Mitä tulee tuohon yläkoulu vs. lukio -astelmaan, niin minulla olisi ollut mahdollisuus jatkaa lukiossa määräaikaisena tuntiopettajana, mutta vakipaikka painoi enemmän ja olen yläkoulussa tyytyväinen. Alkuvuosina oli vaikea päästä työhaastatteluihin ja ne menivät huonosti, mutta kun onnistuin saamaan sijaisuuksia alle, niin jossain viiden vuoden kohdalla alkoi paremmin päästä haastateltavaksi ja alkoi myös ymmärtää, mitä rehtorit ja sivisrysjohtajat haluavat. Ihan viime vuosina olen tullut jopa valituksi kahteen paikkaan ja pääsdyt valitsemaa. Tie virkaan oli kivinen, ja moneen otteeseen pohdin alanvaihtoa nääräaikaisuuksien jatkumisen takia.

Vaan kyllä opena olo on mukavaa ja yläkoulu mainettaan parempi. Nahka paksuuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko vähän paikkoja vai liikaa hakijoita?

Vierailija kirjoitti:

Etenkin lukiossa on työpaikat kiven alla, jos äikän opeksi mielit. Lisäksi kannattaa tutustua siihen, mitä suomen kielen opinnot pitävät sisällään. Monille ala on tuottanut pettymyksiä, kun kursseilla ei opetetakaan kielioppia. Hyvin kielitiedepainotteinen ala siis.

Molempia. Opiskeluaikoina suurin osa sanoi haluavansa nimenomaan lukioon, mutta harva on päässyt. Useimmat ovat yläkoulussa lukuvuoden mittaisella sopparilla, kesät työttömänä.

Näin, koska lukioverkkoa on harvennettu rankalla kädellä.

Tosin nythän ei kukaan osaa sanoa mihin tässä mennään, kun toisen asteen opinnot tulevat pakollisiksi. Lukiossa on ollut kiva opettaa, koska opiskelijoiden siellä olo on perustunut vapaaehtoisuuteen. Pian siellä istutaan pakolla ja meno alkaa muistuttaa enemmän yläkoulua. Tuleeko lukioita taas lisää? Tuskin. Luultavasti ryhmäkoot vain kasvavat. Isoissa kouluissa saatetaan tarvita yksi ope enemmän.

Eiköhän ne kaikkein vähiten lukemaan motivoituneet mene amikseen jatkossakin.

No jaa, aika heikolla motivaatiolla voidaan nytkin opiskella lukiossa. Opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa kanssa voidaan jopa joutua vääntämään siitä, että miksi ei käy, että opiskelijan äiti lukee kurssin tehtävänantona olleen romaanin ja tekee siihen liittyvät tehtävät.

Ap: Jos ja kun raha merkitsee sinulle paljon, silloin aineopettajaksi, mars!

Kyllä jo alakouluissakin opettajat kohtaavat raggareita, ei se enää mikään "lintukoto" ole sekään...

Jos haluat, että sinulla on vapaa-aikaa muulloinkin kuin kesälomalla, älä rupea lukion äikänopeksi. Lukion äikänope arvioi ja kommentoi tekstejä kaiket illat ja viikonloput ja syysloman ja joululoman ja hiihtoloman. Toki on suuria eroja opetusryhmien koossa eri kouluissa, toinen voi opettaa 15 hengen ryhmää samalla palkalla kuin toinen 40 hengen ryhmää. Nuorten kanssa on mahtavaa työskennellä (sekä yläkoulussa että lukiossa), mutta se, että niistä tekstipinoista ei pääse kuin kesälomalla, syö ihmistä. Nykylukion äidinkieli on äärettömän vaativa oppiaine ja opiskelijoilla on keskimäärin yhä heikommat suomen kielen luku- ja kirjoitustaidot. Se on työläs yhtälö. Silti rakastan tätä työtä. Mutta perheeni saattaa olla toista mieltä.

- Yli 20 vuotta äikäopena

Jaksatko yhden oppiaineen opettamista vuodesta toiseen? Vai tuntuuko, että pitemmän päälle usean oppiaineen opettaminen on mielekkäämpää? Tuota on mielestäni oleellisempaa miettiä kuin palkkaa.

Äikkä on sen verran laaja oppiaine ettei voi ajatella yhtenä oppiaineena. Siihen kuuluu myös kirjallisuus, draaman opettaminen, puheiden arvostelu...onko arvosansi kiitettävä tai ootko kirjoittanut vähintään eximian äikästä? Luulen ettei yliopistoon pääse ellei ole vähintään e:n arvosana kirjoituksista.

Vierailija kirjoitti:

Jaksatko yhden oppiaineen opettamista vuodesta toiseen? Vai tuntuuko, että pitemmän päälle usean oppiaineen opettaminen on mielekkäämpää? Tuota on mielestäni oleellisempaa miettiä kuin palkkaa.

Ajattelin kans ettei kuka tahansa Pirkko voi päättää alkavansa äikän opeksi. Se vaatii kirjallisuuden harrastamista kai aika nuoresta iästä alkaen ja aineita täytyy osata korjata rivakkaan tahtiin. On myös yksi koulun arvostetuimmista opettajista ja hyvin palkattu. Kaunis äikän ope myös onnhaluttua tavaraa miesten keskuudessa.

Joihinkin yliopistoihin vaaditaan laudatur . Helsinkiin ainakin. Melko vaativa saada kirjoituksista,?ehkä 5% saa laudaturin vai olisiko vähemmän?

Vierailija kirjoitti:

Äikkä on sen verran laaja oppiaine ettei voi ajatella yhtenä oppiaineena. Siihen kuuluu myös kirjallisuus, draaman opettaminen, puheiden arvostelu...onko arvosansi kiitettävä tai ootko kirjoittanut vähintään eximian äikästä? Luulen ettei yliopistoon pääse ellei ole vähintään e:n arvosana kirjoituksista.

Vierailija kirjoitti:

Jaksatko yhden oppiaineen opettamista vuodesta toiseen? Vai tuntuuko, että pitemmän päälle usean oppiaineen opettaminen on mielekkäämpää? Tuota on mielestäni oleellisempaa miettiä kuin palkkaa.

Testi

Pesti

Luokanopen työ on monipuolinen ja hyvin muokattavaksi omien kiinnostusten mukaan. Suosittelen työmahdollisuuksien mukaan.sittenhän voi tehdä kans äikän opintoja, niin on mahdollisuuksia työskennellä niin ala ja yläkouluissa.

Yli 40 vuotta opettajana toimineena suosittelisin, että harkitsisit myös muita ammatteja. Näin sanon myös kaikille sukulaislapsille, jotka haaveilevat opettajan urasta.

Voin puhua vaan aineenopettajan eli äikän opettajan hommista. Edut oman näkemykseni mukaan luokanopettajan hommaan nähden: parempi palkka, voi keskittyä yhteen aineeseen kokonaisvaltaisesti ja on enemmän vaihtoehtoja työpaikoissa (lukio, yläkoulu, aikuisopetus).

Huono puoli on, että ainakin yläkoulussa työhön liittyy myös paljon erilaista opetustyön ulkopuolista setvimistä (kiusaaminen, oppilaan omat psyykkiset ongelmat jne.). Aika paljon yläkoulussa selvitellään kouluajan ulkopuolisiakin asioita, jotka eivät todellisuudessa koululle kuulu, ja oikeasti viimeiseen asti yritetään kantaa kaikki kunnialla sen rundin läpi ja saattaa edes jonkinlaisin eväin elämään. Lukiossa porukka on ihan erilaista, ikää on enemmän ja oppilasaines on jo "siivilöityä". Ala- ja yläkoulussa taas on koko kansakunnan tulevaisuus, tulevista huipuista murhaajiin. Toisaalta tämä tekee työstä antoisaa. Siinä näkee aika kattavan otoksen ihmis- ja yhteiskuntaa.

Luokanopet (en ole koskaan ollut) taas luultavasti saavat keskittyä oppilaisiin kokonaisvaltaisemmin. He oppivat tuntemaan luokkansa ja oppilaansa. Luokanopettajuus on varmasti myös vaihtelevaa, ei niin leipäännyttävää, kun opetettavat aiheet vaihtelevat. Lisäksi kotityötä on huomattavasti vähemmän. Kuvittele, kun korjaat jotain tokaluokkalaisen 6 rivin kirjoitelmaa tai sanelua versus ysiluokkalaisten ainepinkkoja, portfolioita, esitelmiä, kokeita jne. Pienille lapsille opettaja on myös kaikki kaikessa ja onhan sellaiset pikkuset nyt ihan älyttömän lutusia. :)

Olen molempia. Tein luokanopettajaopinnot varmistaakseni työllistymisen, mutta sydämeltäni olen aina ollut juuri äikänope.

Sanoisin samoin kuin eräs toinen vastannut, että kannattaa tehdä molemmat kelpoisuudet ja hakea sitten työelämän kautta oma paikkansa opettajana. Toki yhdistelmä on aika tuju, mutta jos olet vasta miettimässä opintoja ja päämäärä on selkeä, se on kuitenkin mahdollinen.

Koen, että minulla on nykyisessä yläkoulu suomen kielen ja kirjallisuuden lehtorin virassani suuresti hyötyä luokanopettajan pedagogisesta ajattelusta ja oppilaiden koko koulupolun tavanomaista syvällisemmästä tuntemuksesta. Toisaalta luokanopettaja opettaa hyvin suuren osan koko peruskoulun äikän oppimäärästä eikä kovin moni luokanope ole oppiaineeseen kovin syventynyt, työllistymisen kannalta olisi varmasti melkoinen vip-kortti voida sanoa olevansa kelpoinen äikänope-luokanopettaja, joka haluaa tehdä luokanopettajan työtä. Enhän itsekään ole valmis vaihtamaan yläkoulusta alakouluun, koska tuntimääräni lisääntyisi ja palkkani kevenisi huomattavasti.

Ehdin ennen tämän yläkouluviran saamista tehdä hetken töitä luokanopettajana. Viihdyn selvästi paremmin isompien oppilaiden kanssa. Mielestäni alakoululaisten opettaminen on paljon raskaampaa, koska kasvattaminen on vielä enemmän työn ytimessä kuin yläkoulussa. Teinien kanssa kasvattamisen ja opettamisen suhde on itselleni sopiva; tiedän olevani monelle oppilaalle tärkeä aikuinen, mutta pääsen myös uppoutumaan itselleni rakkaisiin aiheisiin hieman monimutkaisemmin kuin pikkuoppilaiden kanssa. Luettavaa ja korjattavaa on paljon, mutta sentään vähämmän kuin lukiossa (siksi en sinne kaipaakaan). Oikeasti teinejä on tosi palkitsevaa opettaa! En sääli itseäni enkä vaihtaisi enää yläkoulua muihin asteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelin kans ettei kuka tahansa Pirkko voi päättää alkavansa äikän opeksi. Se vaatii kirjallisuuden harrastamista kai aika nuoresta iästä alkaen ja aineita täytyy osata korjata rivakkaan tahtiin. On myös yksi koulun arvostetuimmista opettajista ja hyvin palkattu. Kaunis äikän ope myös onnhaluttua tavaraa miesten keskuudessa.

Kaunis nainen on haluttua tavaraa miesten keskuudessa, mutta vielä halutumpi on kaunis matematiikan ja fysiikan ope kuin humanisti.