Miksi suomalaiset antavat lapsilleen nimiä joita eivät osaa lausua?

Nauratti Karalahti sunnuntain Arto N ohjelmassa, kun lausui poikansa nimeä Jax. Tulee tenavalle ristiriitaiset tunteet vielä monesti elämässään, kun ei varmasti osaa identifioida itseään kutsuttavaksi niin monella tapaa lausutun nimen kuullessaan.

Typerää, mutta Karalahdesta kun kysymys, ei yllätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tuo Jade olisi tyyliä "šad" jos alkuperäiskielestä (ranska) puhutaan?

Hyvä kun valaisit asiaa. Sen tiedän, että Jade ei ainakaan ole alkuperäinen ääntämisen muoto kyllähän sen nyt kaikki kuulee! Nimi sai nimipäivän Suomessa vasta 2010 joten ei ole kovin vanhasta perinnenimestä kyse. Toki vanhemmat saa lausua lapsensa nimet kuten haluaa mutta on turha loukkaantua jos muita naurattaa.

Milläs tavalla se jade sitten lausutaan, kun puhutaan siitä kivestä? Pitääkö kaikki lainasanat lausua kuten ne ovat lainanantajakielissä kuuluneet? Aika hankalaa kyllä, kun niin suuri osa kielemme sanastoa on lainaa.

Kyse ei ole sanoista vaan nimistä. Mikä tahansa lainasana voi olla ruma mutta nimen yleensä toivotaan olevan kaunis. On joitakin yleismaailmallisia nimiä, jotka sopivat lähes kaikkiin kieliin tai lausuntaerot ovat hyvin pieniä ja ne lausutaan suhteellisen samoin kuten Anna, Emma, Maria, Muhamed jne. Sitten on nimiä, joiden ääntämykset eroavat niin suuresti, että nimi on täysin erilainen eikä lähes tunnistettavissa alkuperäiskielestä. Jälkimmäisen ryhmän suomiväännöksiä en ymmärrä. Eikä sillä olekaan väliä mitä minä ajattelen, halusin vain tietää ovatko ne jonkun, etenkin nimen antajan mielestä kauniita versioita? Omasta mielestäni nimi menee pilalle huonolla ääntämyksellä. Valinnanvaraa kun olisi sellaisistakin vieraskielisistä nimistä, jotka ovat suomeksikin kauniita.

Oletko ikinä kuullut, miten Anna tai Maria lausutaan vakkka englannin kielellä? Ei todellakaan samalla tavalla kuin suomen kielessä. Suurin osa suomalaisten suosimista nimistä tulee raamatun alkukielistä, eikä sinulla taatusti ole käsitystä niiden alkuperäistä ääntämistavoista.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tytön jonka nimi on Giselle. Ja sukunimi tyyliin Mönttönen. Kukaan ei kutsu tätä tyttöä omalla nimellään. 

Harmi. Mikä tässä on niin vaikeaa hyväksyä muutakin kun vanhoja kaavoihin kangistuneita tapoja ja muotoja ? Miten ihmiset oppivat uusia kieliä, jos Gisellekin on niin vaikea? Vai onko uudet tavat yhdistellä asioita ahdistavaa? Kristina käy, mutta Giselle ei. Nora käy, mutta Jade ei. Tommi käy mutta Jimmy ei.

Suomessa on tuhansia sanoja missä on Y. Aivan, kYllä löYtYy tuhansia, mutta nimiin sitä kirjainta ei saisi laittaa. Kuten G, onpa onGelma. Vaikeaa, vaikeaa on.

Milloin ihmisistä tuli näin ahdasmielisiä ja huonoja , ettei G kirjaimisia sanoja voi laittaa ennen Ö-Kirjaimisia sisältäviä sanoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tuo Jade olisi tyyliä "šad" jos alkuperäiskielestä (ranska) puhutaan?

Hyvä kun valaisit asiaa. Sen tiedän, että Jade ei ainakaan ole alkuperäinen ääntämisen muoto kyllähän sen nyt kaikki kuulee! Nimi sai nimipäivän Suomessa vasta 2010 joten ei ole kovin vanhasta perinnenimestä kyse. Toki vanhemmat saa lausua lapsensa nimet kuten haluaa mutta on turha loukkaantua jos muita naurattaa.

Milläs tavalla se jade sitten lausutaan, kun puhutaan siitä kivestä? Pitääkö kaikki lainasanat lausua kuten ne ovat lainanantajakielissä kuuluneet? Aika hankalaa kyllä, kun niin suuri osa kielemme sanastoa on lainaa.

Kyse ei ole sanoista vaan nimistä. Mikä tahansa lainasana voi olla ruma mutta nimen yleensä toivotaan olevan kaunis. On joitakin yleismaailmallisia nimiä, jotka sopivat lähes kaikkiin kieliin tai lausuntaerot ovat hyvin pieniä ja ne lausutaan suhteellisen samoin kuten Anna, Emma, Maria, Muhamed jne. Sitten on nimiä, joiden ääntämykset eroavat niin suuresti, että nimi on täysin erilainen eikä lähes tunnistettavissa alkuperäiskielestä. Jälkimmäisen ryhmän suomiväännöksiä en ymmärrä. Eikä sillä olekaan väliä mitä minä ajattelen, halusin vain tietää ovatko ne jonkun, etenkin nimen antajan mielestä kauniita versioita? Omasta mielestäni nimi menee pilalle huonolla ääntämyksellä. Valinnanvaraa kun olisi sellaisistakin vieraskielisistä nimistä, jotka ovat suomeksikin kauniita.

Oletko ikinä kuullut, miten Anna tai Maria lausutaan vakkka englannin kielellä? Ei todellakaan samalla tavalla kuin suomen kielessä. Suurin osa suomalaisten suosimista nimistä tulee raamatun alkukielistä, eikä sinulla taatusti ole käsitystä niiden alkuperäistä ääntämistavoista.

Kyllä englannin Anna ja suomen Anna ovat ihan tunnistettavissa. Molemmat taipuvat hyvin, sopivat kumpaankin kieleen.

Vierailija kirjoitti:

Nauratti Karalahti sunnuntain Arto N ohjelmassa, kun lausui poikansa nimeä Jax. Tulee tenavalle ristiriitaiset tunteet vielä monesti elämässään, kun ei varmasti osaa identifioida itseään kutsuttavaksi niin monella tapaa lausutun nimen kuullessaan.

Typerää, mutta Karalahdesta kun kysymys, ei yllätä.

Samaa katselin, hahah.  Jaxu halit Jaxille ja jaxamista.

Vierailija kirjoitti:

Nauratti Karalahti sunnuntain Arto N ohjelmassa, kun lausui poikansa nimeä Jax. Tulee tenavalle ristiriitaiset tunteet vielä monesti elämässään, kun ei varmasti osaa identifioida itseään kutsuttavaksi niin monella tapaa lausutun nimen kuullessaan.

Typerää, mutta Karalahdesta kun kysymys, ei yllätä.

Koululaiset ehkä kuulevat sitä nimeään lausuttavan päivittäin ties miten. Aikuiset, jos kertovat toisille, että ” mun nimi on Jax tai Jeix tms, niin muut noudattavat nimenhaltijan toivetta lausumisesta. Vaikka se kirjoitettaisiin miten tahansa.

Ihmisiä on kutsuttu useilla eri lempinimillä eikä se yleensä muuta miten itseään identifioi. Varsinkin teini-iässä noita lempinimiä voi olla vaikka jokaisessa tilanteessa omansa.

Oletko itse kokenut ristiriitaisia tunteita nimesi kanssa, vai mistä olet keksinyt tuon ristiriitailmiön?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tuo Jade olisi tyyliä "šad" jos alkuperäiskielestä (ranska) puhutaan?

Hyvä kun valaisit asiaa. Sen tiedän, että Jade ei ainakaan ole alkuperäinen ääntämisen muoto kyllähän sen nyt kaikki kuulee! Nimi sai nimipäivän Suomessa vasta 2010 joten ei ole kovin vanhasta perinnenimestä kyse. Toki vanhemmat saa lausua lapsensa nimet kuten haluaa mutta on turha loukkaantua jos muita naurattaa.

Milläs tavalla se jade sitten lausutaan, kun puhutaan siitä kivestä? Pitääkö kaikki lainasanat lausua kuten ne ovat lainanantajakielissä kuuluneet? Aika hankalaa kyllä, kun niin suuri osa kielemme sanastoa on lainaa.

Kyse ei ole sanoista vaan nimistä. Mikä tahansa lainasana voi olla ruma mutta nimen yleensä toivotaan olevan kaunis. On joitakin yleismaailmallisia nimiä, jotka sopivat lähes kaikkiin kieliin tai lausuntaerot ovat hyvin pieniä ja ne lausutaan suhteellisen samoin kuten Anna, Emma, Maria, Muhamed jne. Sitten on nimiä, joiden ääntämykset eroavat niin suuresti, että nimi on täysin erilainen eikä lähes tunnistettavissa alkuperäiskielestä. Jälkimmäisen ryhmän suomiväännöksiä en ymmärrä. Eikä sillä olekaan väliä mitä minä ajattelen, halusin vain tietää ovatko ne jonkun, etenkin nimen antajan mielestä kauniita versioita? Omasta mielestäni nimi menee pilalle huonolla ääntämyksellä. Valinnanvaraa kun olisi sellaisistakin vieraskielisistä nimistä, jotka ovat suomeksikin kauniita.

Oletko ikinä kuullut, miten Anna tai Maria lausutaan vakkka englannin kielellä? Ei todellakaan samalla tavalla kuin suomen kielessä. Suurin osa suomalaisten suosimista nimistä tulee raamatun alkukielistä, eikä sinulla taatusti ole käsitystä niiden alkuperäistä ääntämistavoista.

Kyllä englannin Anna ja suomen Anna ovat ihan tunnistettavissa. Molemmat taipuvat hyvin, sopivat kumpaankin kieleen.

Kyse on siitä, että niitä ei äännetä samalla tavalla eri kielillä kuten ei vaikkapa nimeä Jade.

Sama kirjoitusasu tuottaa erilaisen ääntämyksen. Vaikkapa Anne lausutaan hyvin eri tavoin eri kielillä. Siinä ei ole mitään noloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tuo Jade olisi tyyliä "šad" jos alkuperäiskielestä (ranska) puhutaan?

Hyvä kun valaisit asiaa. Sen tiedän, että Jade ei ainakaan ole alkuperäinen ääntämisen muoto kyllähän sen nyt kaikki kuulee! Nimi sai nimipäivän Suomessa vasta 2010 joten ei ole kovin vanhasta perinnenimestä kyse. Toki vanhemmat saa lausua lapsensa nimet kuten haluaa mutta on turha loukkaantua jos muita naurattaa.

Nauratko myös englantilaisille, kun lausuvat Jaden väärin?

Kyllä. Samoin kun ääntävät Xavierin väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tuo Jade olisi tyyliä "šad" jos alkuperäiskielestä (ranska) puhutaan?

Hyvä kun valaisit asiaa. Sen tiedän, että Jade ei ainakaan ole alkuperäinen ääntämisen muoto kyllähän sen nyt kaikki kuulee! Nimi sai nimipäivän Suomessa vasta 2010 joten ei ole kovin vanhasta perinnenimestä kyse. Toki vanhemmat saa lausua lapsensa nimet kuten haluaa mutta on turha loukkaantua jos muita naurattaa.

Nauratko myös englantilaisille, kun lausuvat Jaden väärin?

Kyllä. Samoin kun ääntävät Xavierin väärin.

Eli englantilaisten pitäisi ääntää Jade samalla tavalla kuin ranskalaisten? Ja saksalaisten, espanjalaisten ja hollantilaisten?

Sulla riittää sitten nauramista. Puhumattakaan lukemattomista muista nimistä, jotka äännetään eri kielissä eri tavoin.

Tehköön ihmiset niinkuin tahtovat.-Minusta olisi parasta jottei lapsia tehtäisi,sillä millä heidät ruokit tulevassa nälänhädässä,johon suomeakin väkipakolla ajetaan.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tytön jonka nimi on Giselle. Ja sukunimi tyyliin Mönttönen. Kukaan ei kutsu tätä tyttöä omalla nimellään. 

Lausuvatkohan vanhemmat tuon kotoisittain suurinpiirtein Kiselle vai ranskalaisittain ziizel?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tuo Jade olisi tyyliä "šad" jos alkuperäiskielestä (ranska) puhutaan?

Hyvä kun valaisit asiaa. Sen tiedän, että Jade ei ainakaan ole alkuperäinen ääntämisen muoto kyllähän sen nyt kaikki kuulee! Nimi sai nimipäivän Suomessa vasta 2010 joten ei ole kovin vanhasta perinnenimestä kyse. Toki vanhemmat saa lausua lapsensa nimet kuten haluaa mutta on turha loukkaantua jos muita naurattaa.

Nauratko myös englantilaisille, kun lausuvat Jaden väärin?

Kyllä. Samoin kun ääntävät Xavierin väärin.

Sinulla on ihan liikaa aikaa ja ihan liian helppo elämä, jos nämä ovat sinulle ongelma ja jos naurat tämäntyyppisiä asioita. Suomessa on kyllä käytetty ulkomaalaisia nimiä vuosikymmeniä. Ihan vaikka Jean Sibelius tai Albert Edefelt tai vaikka Johan Ludvig Runeberg. Kaikki ihan suomalaisia miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tuo Jade olisi tyyliä "šad" jos alkuperäiskielestä (ranska) puhutaan?

Hyvä kun valaisit asiaa. Sen tiedän, että Jade ei ainakaan ole alkuperäinen ääntämisen muoto kyllähän sen nyt kaikki kuulee! Nimi sai nimipäivän Suomessa vasta 2010 joten ei ole kovin vanhasta perinnenimestä kyse. Toki vanhemmat saa lausua lapsensa nimet kuten haluaa mutta on turha loukkaantua jos muita naurattaa.

Nauratko myös englantilaisille, kun lausuvat Jaden väärin?

Kyllä. Samoin kun ääntävät Xavierin väärin.

Eli englantilaisten pitäisi ääntää Jade samalla tavalla kuin ranskalaisten? Ja saksalaisten, espanjalaisten ja hollantilaisten?

Sulla riittää sitten nauramista. Puhumattakaan lukemattomista muista nimistä, jotka äännetään eri kielissä eri tavoin.

Nimen alkuperää ja kulttuurisidonnaisuutta voisi kunnioittaa ja välttää antamasta sellaista nimeä jota itse tai juuri kukaan Suomessa ei osaa lausua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tytön jonka nimi on Giselle. Ja sukunimi tyyliin Mönttönen. Kukaan ei kutsu tätä tyttöä omalla nimellään. 

Lausuvatkohan vanhemmat tuon kotoisittain suurinpiirtein Kiselle vai ranskalaisittain ziizel?

Lausutko sinä onkelma vai onzelma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tytön jonka nimi on Giselle. Ja sukunimi tyyliin Mönttönen. Kukaan ei kutsu tätä tyttöä omalla nimellään. 

Lausuvatkohan vanhemmat tuon kotoisittain suurinpiirtein Kiselle vai ranskalaisittain ziizel?

Miksi ranskalaisittain? Nimi on käytössä muuallakin ja luonnollisesti ääntäminen vaihtelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tytön jonka nimi on Giselle. Ja sukunimi tyyliin Mönttönen. Kukaan ei kutsu tätä tyttöä omalla nimellään. 

Lausuvatkohan vanhemmat tuon kotoisittain suurinpiirtein Kiselle vai ranskalaisittain ziizel?

Lausutko sinä Zröönlanti vai Kröönlanti?

Monet nimet esiintyvät jo Vanhassa testamentissa, joka on kirjoitettu hepreaksi. Käsi ylös kuka tietää, miten Ester, Joona, Hanna, Saara ja monet muut nimet lausutaan oikeasti...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tuo Jade olisi tyyliä "šad" jos alkuperäiskielestä (ranska) puhutaan?

Hyvä kun valaisit asiaa. Sen tiedän, että Jade ei ainakaan ole alkuperäinen ääntämisen muoto kyllähän sen nyt kaikki kuulee! Nimi sai nimipäivän Suomessa vasta 2010 joten ei ole kovin vanhasta perinnenimestä kyse. Toki vanhemmat saa lausua lapsensa nimet kuten haluaa mutta on turha loukkaantua jos muita naurattaa.

Nauratko myös englantilaisille, kun lausuvat Jaden väärin?

Kyllä. Samoin kun ääntävät Xavierin väärin.

Eli englantilaisten pitäisi ääntää Jade samalla tavalla kuin ranskalaisten? Ja saksalaisten, espanjalaisten ja hollantilaisten?

Sulla riittää sitten nauramista. Puhumattakaan lukemattomista muista nimistä, jotka äännetään eri kielissä eri tavoin.

Nimen alkuperää ja kulttuurisidonnaisuutta voisi kunnioittaa ja välttää antamasta sellaista nimeä jota itse tai juuri kukaan Suomessa ei osaa lausua.

Se ettet sinä osaa lausua, ei tarkoita etteikö muut kykenisi siihen. Jos joku muu osaa sen nimensä lausua, niin minä kyllä kykenen myös siihen. Oli se sitten lausuttu englanitilaisittain, espanjalaisittain, italialaisittain tai vaikka ranskalaisittain. Kunhan sanoo itse miten tahtoo ja minun kieleni kyllä vääntyy siihen suuntaan.

Mä luulen, että jos haluaa oikeasti tietää miten nimet lausutaan ja kirjoitetaan, on syytä opiskella muinaiskreikkaa, hepreaa ja arabiaa. Munkin "perisuomalainen" ja tosi tavallinen nimeni on heprealaista alkuperää, ja siinä on sellaisia äänteitä alkuperäisääntämyksessä, ettei niitä suomen kielessä ole olemassakaan, mm. kurkkusylkäisy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tytön jonka nimi on Giselle. Ja sukunimi tyyliin Mönttönen. Kukaan ei kutsu tätä tyttöä omalla nimellään. 

Lausuvatkohan vanhemmat tuon kotoisittain suurinpiirtein Kiselle vai ranskalaisittain ziizel?

Todennäköisesti ne kantasuomalaiset, jotka antavat tuollaisen nimen, eivät osaa lausua sitä ranskalaisittain. Ja hyvin usein näillä vanhemmilla on varsin matala koulutustaso ja asutaan kaupungin vuokrakasarmissa...