Lue keskustelun säännöt.
Alan olla tosi masentunut tän pandemian takia :(
25.01.2021 |
Elämä on vaan ihan kamalaa nykyään ja tänään tuntuu taas siltä, että mitään valoa ei ole tunnelin päässä vaan pahenee vaan :(
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettikää, millaista on ollut mustan surman aikana. Nyt kuitenkin vaan pieni osa sairastuneista kuolee.
Niin. Sairastuneista 0,015% kuolee ja niistäkin 2/3 on yli 90v
Ahaa... Worldometerin laskurin mukaan tapauksista joissa on "lopputulos" lukemat ovat 97% parantuneita ja 3% kuolleita. Numeroina tämä on 73 miljoonaa vs 2 miljoonaa.
Reilu 17000 ihmistä kuolee nyt päivittäin, se on sellaista 700 kuolleen tuntivauhtia.
Katsot ilmeisesti tapauskuolleisuutta eli kuolleet per todetut tartunnat. Todelliset tartunnat ovat paljon suurempi luku (arvioidaan vasta-ainetutkimusten perusteella) ja kokonaiskuolleisuus viimeisimmän arvion mukaan 0,48 prosenttia, josta sekin tulee vielä laskemaan aika paljon. Onhan sekin iso luku, kyllä, mutta turha pelotella jollain kolmella prosentilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä itken täällä luettuani uusista linjauksista, siis että päästetään brittikorona leviämään ja sen jälkeen rajoitetaan lisää. Mä en tiedä mitä teen. Olen korkeakoulutettu vaativaa työtä tekevä 35-vuotias nainen, jolla ei historiaa mt-ongelmista. Nyt harkitsen itsemurhaa. En pysty elämään näin, en pysty, en suostu.
Ja vihaan ja inhoan ja halveksin jokaista hallituksen jäsentä sydämeni pohjasta ja toivon heille pelkkää pahaa. MITEN KEHTAATTE?! Petturit, hirviöt!
Tota noin, MITÄ niiden pitäisi tehdä, että SINÄ olisi tyytyväinen?
Mene hoitoon.
No v*ttu yrittää estää se brittikoronan pääsy rajojen yli. Eivät sitä tee. Tahallaan samana päivänä kuin avaavat rajat ilmoittavat että tätä päätöstä täysin vääjäämättä seuraavasta tartuntojen lisääntymisestä rangaistaan kansaa. Suomalaisia,jotka ovat jo vuoden eläneet eristyksissä, jättivät joulujuhlat sun muut väliin jne.
En ymmärrä miten voivat tehdä noin. Ihmisen täytyy olla todella sairas ja pahansuopa että voi edes ajatella toimivansa tällä tavalla. Ja miksei kukaan muu välitä? Kaikki ovat kuin robotteja, töihinkotiintöihinkotiin - en halua muuta kuin töihinkotiintöihinkotiin, teen mekaanisesti mitä käsketään, töihinkotiintöihinkotiin...
Matkustin tänään bussilla muutamaksi tunniksi iltatöihin ja tunsin hetken jopa olevani normaali ihminen. Meikkasin ja pukeuduin ja puhuin jopa muutaman ihmisen kanssa. Tuntui älyttömän kivalta.
Muuten olen vain ollut kotona ja hautonut synkkiä ajatuksia viikosta ja päivästä toiseen. Minä, joka olen perusluonteeltani positiivinen ja iloinen.
Pelkään, että tätä Koronan aiheuttamaa mielenterveysongelmien sumaa ja muuta jälkipyykkiä pestään vielä pitkään. Olen huolissani kaikkien korona-ajan masentamien ihmisten puolesta- mukaan luettuna itseni.
Brittikorona lähti leviämään kun Briteissä oli massarokotukset.
Kun on ollut kroonisesti masentunut miltei koko elämänsä, ei yksi korona pahemmin hetkauta. Jos jotain, niin vaikutus on ollut positiivinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Brittikorona lähti leviämään kun Briteissä oli massarokotukset.
Siis yritätkö nyt jotenkin vihjata, että ne rokotukset olisi aiheuttaneet ne tartunnat? Oletko ihan kunnossa?
Moni sanoo, että hei vaan pieni osa sairastuneista kuolee. Ei hirveesti lohduta silloin, kun läheiset ovat riskiryhmää ja paljon alttiimpia vakavalle tautimuodolle, tai vaikka sille kuolemalle. Siksi en ole kuukausiin tavannut omia vanhempiani ollenkaan.
Kaikki muut rajoitukset on ihan helppoja. Käytän maskia, opiskelen etänä, en käy helkkari missään muualla kuin ruokakaupassa. Mutta kylläpä voi aikuisella ihmisellä olla äitiään ikävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kaikki tosiaan sitä mieltä, että kuolema on se kaikkein pahin vaihtoehto aina? Voin sanoa, että ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Matkustin tänään bussilla muutamaksi tunniksi iltatöihin ja tunsin hetken jopa olevani normaali ihminen. Meikkasin ja pukeuduin ja puhuin jopa muutaman ihmisen kanssa. Tuntui älyttömän kivalta.
Muuten olen vain ollut kotona ja hautonut synkkiä ajatuksia viikosta ja päivästä toiseen. Minä, joka olen perusluonteeltani positiivinen ja iloinen.
Pelkään, että tätä Koronan aiheuttamaa mielenterveysongelmien sumaa ja muuta jälkipyykkiä pestään vielä pitkään. Olen huolissani kaikkien korona-ajan masentamien ihmisten puolesta- mukaan luettuna itseni.
Mua on pitäneet hengissä mun kissat..Mun rupuiset vähäarvoiset kissat jotka ei kiinnosta ketään ovat oikeasti olleet ainoa syy jatkaa. Mutta viime aikoina olen alkanut ajatella että hoitaisi niille kauniin lopetuksen, eläinlääkäri kävisi meillä kotona, laittaisin tuhkat uurniin ja surisin Sitten voisi ilman häiriötekijöitä päättää mitä omalle elämälle tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haikailee vain sitä mitä nyt ei voi saada, niin masentaahan se. Tulee mieleen joku viisivuotias, joka parkuu, kun ei pääse hiihtämään. -Mutta kun nyt on heinäkuu eikä ole lunta. -Mutkun mä haluuuuuun!
Sen sijaan pandemia-ajasta voi tehdä mukavaa. Otetaan huomioon reunaehdot, jotka nyt ovat. Ja sitten katsotaan mikä on mukavinta mitä näiden ehtojen sisällä voi tehdä. Ja sitten eletään sen mukaisesti. Ja se on ihan mukavaa.
Meilläkin lukiolainen oli ihan tyytyväisenä pikkusisarusten kanssa mäenlaskussa, kun nyt ei muitakaan harrastuksia ole. On se kuitenkin vaihtelua opiskeluun ja pelaamiseen. Ja minä olin tilannut uusia laskuvälineitä, jotta lapsilla olisi vähän kivempaa. Ja minulla oli kivempaa, koska perhe oli tyytyväinen.
Itse puolestaan olen leiponut enemmän, kun nyt ei olla käyty kahviloissa. Ja ihan kiva on saada herkkuja ja ilahduttaa lapsia.
Voisin myös tykätä neulomisesta. Mutta tekemistä on niin paljon, etten ole sellaiseen ehtinyt. Lukenut olen kyllä paljon. Ja suoratoistopalveluja on tilattu, koska nyt on enemmän aikaa katsoa niitä. Jotain uutta ruokaa voisi opetella tekemään, niin tulisi vaihtelua ruokapuoleenkin. Ja monen kanssa on viestitelty ja soiteltu enemmän kompensoimaan tapaamisten puuttumista.
Perheellisenä touhua riittää. Yksineläjillä on tietenkin ankeampaa. Siksi olenkin soitellut sinkkukaverilleni monta kertaa viikossa, ettei hän masennu. Ja ihan hyvin hänelläkin tuntuu menevän. Ei ole ainakaan valitellut mitään.
Tsemppiä ap:lle!
Jos sinua ja lähipiiriäsi tilanne ei masenna, se ei tarkoita, etteikö muilla voisi ottaa tämä koville. Viime päivinä täällä on ollut useampi aloitus koronaväsymyksestä, ja ymmärrän näitä ihmisiä täysin.
Ei ole kyse siitä, että haikailtaisi pinnallisten rientojen ja yleellisyyksien perään. Moni vaan voi huonosti eristyksissä. Ihminen on rakennettu niin, että se tarvitsee toisia ihmisiä voidakseen hyvin.
Osa ihmisistä voi olla rakennettu niin mutta suomalaisista löytyy myös paljon yksinasuvia introvertteja erakkoja jotka tulee varsin hyvin toimeen ilman muita ihmisiä.
Sama täällä, alkaa olla jo aika toivoton olo. Yritin kauan olla vahva ja keksiä kaikkea mahdollista muuta tekemistä. Nyt talviaikana ei vaan ole niin paljon tekemistä tai valoa, ja vietän paljon aikaa kotona yksin. Myös rajoitukset tiukentuneet, ei viitsi hirveästi käydä harrastuksissakaan.
Asun myös kaupungissa josta pikkuhiljaa vaatekaupat ja muut joutuvat vuoron perään konkurssiin.
Epätoivo kasvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Brittikorona lähti leviämään kun Briteissä oli massarokotukset.
Siis yritätkö nyt jotenkin vihjata, että ne rokotukset olisi aiheuttaneet ne tartunnat? Oletko ihan kunnossa?
En mitenkään vihjaa vaan uskon että näin on. Ajoitus sama. A) Muunnos lähti laukalle massarokotustilanteissa tai B) Brittien käyttämä rokote tuotti muunnoksen.
Perheellisenä sanon, että pandemia-aikana olen miettinyt kuinka paljon helpompaa minulla olisi yksin/vain lapsen kanssa. Olisin voinut risteillä entiseen tapaan, kesällä olisin varmasti ollut siinä ensimmäisessä Kreikan koneessa, olisin käynyt tanssitunneilla, baareissa ja kahviloissa jne.
Mies on hysteerinen. Mitään ei saa tehdä eikä ketään nähdä. Hän pelkää niin älyttömästi ja sitä on rasittavaa katsoa vierestä. Etenkin kun mitään muuta seuraa ei lapsen lisäksi ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haikailee vain sitä mitä nyt ei voi saada, niin masentaahan se. Tulee mieleen joku viisivuotias, joka parkuu, kun ei pääse hiihtämään. -Mutta kun nyt on heinäkuu eikä ole lunta. -Mutkun mä haluuuuuun!
Sen sijaan pandemia-ajasta voi tehdä mukavaa. Otetaan huomioon reunaehdot, jotka nyt ovat. Ja sitten katsotaan mikä on mukavinta mitä näiden ehtojen sisällä voi tehdä. Ja sitten eletään sen mukaisesti. Ja se on ihan mukavaa.
Meilläkin lukiolainen oli ihan tyytyväisenä pikkusisarusten kanssa mäenlaskussa, kun nyt ei muitakaan harrastuksia ole. On se kuitenkin vaihtelua opiskeluun ja pelaamiseen. Ja minä olin tilannut uusia laskuvälineitä, jotta lapsilla olisi vähän kivempaa. Ja minulla oli kivempaa, koska perhe oli tyytyväinen.
Itse puolestaan olen leiponut enemmän, kun nyt ei olla käyty kahviloissa. Ja ihan kiva on saada herkkuja ja ilahduttaa lapsia.
Voisin myös tykätä neulomisesta. Mutta tekemistä on niin paljon, etten ole sellaiseen ehtinyt. Lukenut olen kyllä paljon. Ja suoratoistopalveluja on tilattu, koska nyt on enemmän aikaa katsoa niitä. Jotain uutta ruokaa voisi opetella tekemään, niin tulisi vaihtelua ruokapuoleenkin. Ja monen kanssa on viestitelty ja soiteltu enemmän kompensoimaan tapaamisten puuttumista.
Perheellisenä touhua riittää. Yksineläjillä on tietenkin ankeampaa. Siksi olenkin soitellut sinkkukaverilleni monta kertaa viikossa, ettei hän masennu. Ja ihan hyvin hänelläkin tuntuu menevän. Ei ole ainakaan valitellut mitään.
Tsemppiä ap:lle!
Jos sinua ja lähipiiriäsi tilanne ei masenna, se ei tarkoita, etteikö muilla voisi ottaa tämä koville. Viime päivinä täällä on ollut useampi aloitus koronaväsymyksestä, ja ymmärrän näitä ihmisiä täysin.
Ei ole kyse siitä, että haikailtaisi pinnallisten rientojen ja yleellisyyksien perään. Moni vaan voi huonosti eristyksissä. Ihminen on rakennettu niin, että se tarvitsee toisia ihmisiä voidakseen hyvin.
Osa ihmisistä voi olla rakennettu niin mutta suomalaisista löytyy myös paljon yksinasuvia introvertteja erakkoja jotka tulee varsin hyvin toimeen ilman muita ihmisiä.
Introvertti ei ole yhtä kuin erakko. Erakkoja, jotka eivät koskaan kaipaa toista ihmistä, on äärimmäisen vähän. Introverttikin tarvitsee muita, vaikkakin vähemmän kuin ekstrovertti. Itse introverttina kärsin tästä ajasta.
Se toisten tarvitseminen on kehittynyt evoluution myötä. Se on meidän DNA:ssa. Muinaisina aikoina ihminen ei selvinnyt hengissä ilman laumaa. Vielä nykyihmisenkin aivoissa aktivoituu yksinäisyyttä kokiessa samat alueet kuin kipua tuntiessa.
[/quote] Koiran kanssa pitää ulkoilla. Tuskin ne mitään todisteita kaipaa onko koira vai ei mikäli lupalappusysteemiin mennään. Tuskin mennään, eikä meillä ole rahkeita valvoa. Nettiin raksi ruutuun koiranulkoilutuslupa.[/quote]
No kyllä sulla varmaan se koira pitää olla jos sitä meinaat ulkoilun perusteena pitää :D vai sanotko, että "koira jäi vahingossa kotiin..."
sfsd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Mä hajoan tähän ihan kohta.
Ja jos joku tulee urputtamaan, että sota-ajalla oli pahemmin, niin ei ollut. Tavallisilla siviileillä. Sai liikkua ja tavata ihmisiä. Tehdä ja mennä niin paljon kuin jaksoi ja huvitti. Elokuvia jopa tehtiin ihmisten viihtymistä silmällä pitäen.
Samalla tavalla nytkin joutuu läheistensä, itseasiassa kaikkien läheistensä, ei pelkästään rintamalla olevien, puolesta pelkäämään.
Mä suosittelen että katsot uusimman tuntemattoman sotilaan ja mietit sitten lisää.
Se valaiseva. Oltiin valmiita uhraamaan 85 000 nuorta miestä ja vammauttamaan 150 000, jotta elämä voi jatkua. Haluttiin puolustaa omaa elämäntapaa kovalla uhrilla. Sen sijaan nyt uhrataan kaikki, jotta vanhukset ei kuolisi vaan eläisivät ehkä muutaman kuukauden vielä. Tää yhteiskunta on aivan sekaisin. Vedotaan sota-aikaan esimerkkinä, mutta sehän juuri on esimerkki siitä, että yhteinen etu laitetaan toisten hengen edelle. Vielä nuorten ihmisten.
Ei kyse ole pelkästään vanhusten suojelusta, vaan koko terveydenhoitojärjestelmän toiminnan turvaamisesta. Monissa maissa paikoin kaikki tehohoitopaikat ovat jo käytössä, joten mitäs sitten kun lapsesi joutuu onnettomuuteen ja tarvitsee tehohoitoa selvitäkseen, mutta sitä ei kertakaikkiaan olisi tarjolla. Kyllä rajoitukset ja sosiaalisen elämän puute on pieni hinta siitä että saa pitää terveyden.
Rokote ei oo varmaankaan parasta apua yksinäisyyteen ja rajoitusten tuottamaan mielipahennukseen?
Eikö se sillä tavalla ole, että jos ihmisillä on rokotesuoja, he nimenoman voivat tavata toisiaan? Omassa lähipiirissä ainakin osa riskiryhmäläisistä on sanonut, ettei tapaa juuri ketään ennen kuin on rokote saatu.
Uskon, että se on oikeasti vaarallinen siinä vaiheessa kun päättäjät sulkevat kaiken matkustusliikenteen.
Nämä kaikki rajoituistoimet on vain ihmisten kiusaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa suosiolla asennoitua jo ajatukseen ettei elämä tule koskaan palaamaan entiselleen ja sopeutua tähän mitä se nyt on. Ne jotka odottaa jatkuvasti paluuta normaaliin päiväjärjestykseen niin tulevat eniten pettymään ja masentumaan.
Jauhat pelkkää paskaa. Mitkään hallituskokoonpanon puolueet ei riskeeraa puolueiden kannatuslukemien massiivista romahdusta ikuisten rajoitusten takia. Nyt oikeasti valoja päälle tuon pelkopornon kanssa.
Siinä ei hallitukselta kysytä kun virusvariantti leviää lailla kulovalkean. Aggressiivinen vastauksesi kielii pelosta että kyseinen skenaario voisi mahdollisesti toteutuakin.
Vierailija kirjoitti:
Perheellisenä sanon, että pandemia-aikana olen miettinyt kuinka paljon helpompaa minulla olisi yksin/vain lapsen kanssa. Olisin voinut risteillä entiseen tapaan, kesällä olisin varmasti ollut siinä ensimmäisessä Kreikan koneessa, olisin käynyt tanssitunneilla, baareissa ja kahviloissa jne.
Mies on hysteerinen. Mitään ei saa tehdä eikä ketään nähdä. Hän pelkää niin älyttömästi ja sitä on rasittavaa katsoa vierestä. Etenkin kun mitään muuta seuraa ei lapsen lisäksi ole.
En ole vakuuttunut, onko miehesi todella hysteerinen vai oletko sinä vastuuton matkusteluintoinesi.
Rokote ei oo varmaankaan parasta apua yksinäisyyteen ja rajoitusten tuottamaan mielipahennukseen?