Lue keskustelun säännöt.
Miksi duunareita ei arvosteta yhtään Suomessa? Kaikkien pitäisi olla jotain hiton akateemisia?
24.01.2021 |
Kukaan ei juhli kun valmistuu ammattikoulusta, vaikka sieltä valmistuu yhteiskunnan kannalta todella tärkeitä työntekijöitä. Kuka rakentaisi talot, korjaisi autot, asentaisi putket, maalaisi seinät jos näitä ei olisi? Aina saa vaan kuulla vähättelyä, voivottelua ja säälimistä jos kuulee että joku meneenkin "vain" amikseen.
Muutenkin perusoletus tuntuu olevan, että lapset aina kouluttautuisivat korkeammalle kuin omat vanhempansa ja pyrkisivät luokkanousuun ja parempaan elintasoon. Aina vaan ylistetään korkeakoulutusta, ja halutaan entistä enemmän suomalaisia korkeakouluun.
MIKSI duunariutta ei voi yhtään arvostaa? Onko sellainen muka tasa-arvoinen yhteiskunta missä vain akateemiset on arvokkaita ihmisiä, ja kohta meillä on niin vähän duunareita että ne pitää raahata jostain ulkomailta ja sen näkee myös työn laadussa..
Kommentit (96)
Kun aikanaan valmistuin amiksesta, kukaan sukulaisistani ei onnitellut minua. Vanhempanikaan ei noteerannut millään tavalla valmistumistani, sen sijaan tyttöystäväni joka valmistui ylioppilaaksi sai oikein onnittelu kukat. En silloin itse ollut siitä milläänsä mutta näin jälkikäteen tuntuu aika ärsyttävältä tuo asia. No mutta olen amis papereilla painanut 15 vuotta töitä ja ehtinyt kartuttaa omaisuuttakin jo mukavasti. Kavereistani suurin osa on insinöörejä, mutta en näe että olisivat sen enempää saaneet työllään hankittua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ainakin arvostan. Olen aina pitänyt miehistä, joilla on kädentaitoja. Taloudellisia vaatimuksia miestä kohtaan minulla on sen verran, että talouden kuluista pitää pystyä maksamaan puolet. Mitään elättäjäkroisosta en tarvitse. Oma puolisoni onkin mekaanikko ja hyvin pyyhkii.
No lukion ja ammattikoulun käyneenä ja nyt yliopistossa opiskelevana voin sanoa, että vähiten vaivaa näin ammattikouluopintojen eteen. Siis riitti, että näytti naamaansa koulussa ja kokeet meni läpi sillä, että oli oppinut jotain siinä tehdessä. Vähän eri lailla pitää laittaa energiaa yliopisto-opintoihin.
EI SILLÄ ETTEN ARVOSTAISI AMMATTIKOULUTUSTA. Arvostan todella paljon. Mutta koulunkäynti oli huomattavasti helpompaa. Itse kyllä pidin ammattiin valmistuessani ihan samanlaiset valmistujaiset kuin lukiossa. Ja en ole kokenut kenenkään yliopistolla nyrpistelevän sille, että olen ammattikoulussa opiskellut. Ja voi olla, että jos ura ei tästä urkene, niin ammattikouluun tie vie.
Kyllä minä arvostan hyvinkin korkealle ammattitaitoista duunaria. Mielelläni palkkaan sellaisia vaikka remonttihommiin tai siivoamaan kotiani.
En tunne ainoatakaan ihmistä Suomessa, joka ei arvostaisi itseään elättävää perusduunaria.
Kas kun Suomi ja maailma ei tule toimeen pelkästään akateemisilla ihmisillä.
Tarvitaan useita erilaisia ammattitryhmiä siihen että yhteiskuntamme pyöriin normaalisti joka ikinen päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kuka rakentaisi talot, korjaisi autot, asentaisi putket, maalaisi seinät jos näitä ei olisi?"
Akateemiset itse. Kun opiskelin TKK:lla, Otaniemessä oli opiskelijoiden oma autopaja. Ei tainnut Haagan amiksen autolinjalla olla ohjelmointikerhoa. Toiminnoille on hierarkia ja duunarihommat ovat siellä alimpana. Joo on tosi kiva, että joku hakee mun roskat pois, mutta jos pitää valita, valitsen mieluummin lääkäripalvelut.
Suurin osa insinööreistä ei kyllä osaisi korjata tai asentaa yhtään mitään, ne niiden autopajat on pelkkää harrastustoimintaa.
Mutta he pystyisivät helposti oppimaan tarvittavat taidot. Vai ajattelitko, että vain kutosen keskiarvolla peruskoulusta päässeet 16-vuotiaat lökäpöksyt voivat oppia auton korjaamisen jalon taidon?
En tiedä auton korjaamisista mutta vaikka hitsaaminen on taito, jonka omaksumiseen menee jopa vuosia, siis että saa oikeasti siistiä ja hyvää jälkeä. Siinä pitää tuntea materiaalit, ymmärtää koneen toimintaa, ja työ on millintarkkaa. Siihen ei kaikki pysty, ihan niin kuin kaikki eivät oppisi kirurgiksi.
Ellei ole aivan toivoton töhö, oppii hitsaamaan vaikka auton ruostekorjauksiin riittävää jälkeä muutamassa tunnissa, moni osaa toki heti.
Itsehän insinöörinä teen itse kaikki rempat kansipokasta ruostekorjauksiin, ei ohjelmoijan palkoille raaski viedä tonnin arvoista autoon muiden korjattavaksi. Ja niin on moni työkaverikin kertonut tekevänsä itse kaikki supersimpelit jarrupalojen vaihdot ym. mitkä osaa opetettu apinakin.
Auton korjaaminen = kaikki duunarityöt? Kovin älykäs et taida olla kun noin kapeakatseisesti ajattelet. Se, että sinä osaat yhden duunarihomman tehdä, ei tarkoita että kuka tahansa osaa ihan kaikki duunarityöt.
Niin? Suurin osa insinööreistä oppii silti korjaamaan autoa, maalaamaan seiniä ja asentamaan putkia jos niin haluaa. Tai voi olla että vain luulen niin, koska olen itse vain niin uskomattoman taitava.
Olen sitten varmaan keskivertoa tyhmempi, kun en vieläkään osaa kaikkea duunarityöhöni liittyvää, vaikka olen 3 vuotta näitä hommia tehnyt. Jos sinä opit muutamassa tunnissa niin tervetuloa tuuraamaan loman ajaksi.
Mutta jos työsi liittyy hitsaamiseen, osaat luultavasti hitsata vähintään kohtalaisesti ilman vuosien harjoittelua? Kyse kun ei ole mistään rakettitieteestä.
Perus insinöörin työt eivät ole nekään mitään rakettitiedettä. Ihan perusjamppa pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Kun aikanaan valmistuin amiksesta, kukaan sukulaisistani ei onnitellut minua. Vanhempanikaan ei noteerannut millään tavalla valmistumistani, sen sijaan tyttöystäväni joka valmistui ylioppilaaksi sai oikein onnittelu kukat. En silloin itse ollut siitä milläänsä mutta näin jälkikäteen tuntuu aika ärsyttävältä tuo asia. No mutta olen amis papereilla painanut 15 vuotta töitä ja ehtinyt kartuttaa omaisuuttakin jo mukavasti. Kavereistani suurin osa on insinöörejä, mutta en näe että olisivat sen enempää saaneet työllään hankittua.
Tässä se taas näkyy. Amis ajattelee koulutuksen vain rahan kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutetut naiset varsinkin suhtautuu duunareihin halveksuen ja pitävät itseään parempina kuin muut. Nähty niin monet kerrat.
Ja kaiken huippuna se duunari kustantaa verorahoilla näiden hienohelmojen julkisen sektorin suojatyöpaikat :D Kiittämätöntä väkeä. Äänestävät myös demareita ja vihreitä.
No onneksi näissä teidän kommenteissa ei näy yhtään halveksuntaa koulutettuja naisia/julkisen sektorin työntekijöitä kohtaan. Ei kummankaan tarvitse arvostaa toista, jos molemmat puolet halveksivat toisiaan. Koulutettuna naisena olen arvostanut duunareita, mutta tämänkin keskustelun perusteella näyttää siltä, että ihan turha niin on tehdä.
Nyt tähän tulee jotain ulinaa talonrakennuksesta ja missä luolassa ne koulutetut naiset sitten asuu, mutta mistäpä te arvon duunarit saatte rahanne, kun kukaan ei esimerkiksi hoida firmojen taloushallintoa ja kuka korjaa duunissa paskaksi menneet selkänne ja opettaa kakaroitanne, kun olette töissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen valmistunut yliopistosta ja ihan yhtälailla meikäläiset saa paskaa niskaansa, jos ei olla valmistuttu "oikealta alalta". Ja oikea alahan kattaa suurin piirtein ainoastaan tekniset alat. Kaikki humanistiset alat on huuhaata. Olisi kiva, jos kaikkien opiskelua arvostettaisiin.
Mitä hyötyä niistä humanistisista aloista on mihinkään?
Ne tuottaa lisää tietoa maailmasta. Miksi tieto ei ole tärkeää? Maailma olisi aika kauhea, jos ketään ei kiinnostaisi tutkia esimerkiksi historiaa tai filosofiaa. Unohtaisimme mistä olemme tulleet ja joutuisimme yksin pohtimaan elämän suuria kysymyksiä ilman, että voisimme lukea niistä jostain.
Duunarit tekevät elämästämme hyvän nyt, mutta tutkijat tekevät elämästä mielenkiintoisempaa ja merkityksellisempää pitkällä aikavälillä. Miksei näitä molempia polkuja voisi arvostaa?
Olen duunari (polttoleikkaaja) ja luen paljon, niin kaunokirjallisuutta kuin historiaan ja eri tieteisiin liittyviä teoksia. Ostan jatkuvasti uusia kirjoja kokoelmaani, tiedonhaluni on kyltymätön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kuka rakentaisi talot, korjaisi autot, asentaisi putket, maalaisi seinät jos näitä ei olisi?"
Akateemiset itse. Kun opiskelin TKK:lla, Otaniemessä oli opiskelijoiden oma autopaja. Ei tainnut Haagan amiksen autolinjalla olla ohjelmointikerhoa. Toiminnoille on hierarkia ja duunarihommat ovat siellä alimpana. Joo on tosi kiva, että joku hakee mun roskat pois, mutta jos pitää valita, valitsen mieluummin lääkäripalvelut.
Kuulostat todella vastenmieliseltä ihmiseltä.
Miksi näin? Eri ammatit vaativat eritasoisen kognitiivisen kyvykkyyden. Melkein kuka tahansa oppii heiluttamaan harjaa, mutta harvasta voi tulla fyysikko.
Ihan jokaisesta perus-Pertistä tai Pirkosta voi tulla fyysikko jos vaan opiskelee sitä tarpeeksi. Ei ehkä kenestä tahansa huippufyysikkoa, mutta fyysikko kuitenkin. Ei todellakaan vaadi mitään poikkeuksellista älyä vaan harjoittelua ja perslihaksia..
Ei muuten voi. Fysiikka on ala joka vaatii korkeaa matemaattis-loogista päättelyä missä on suuria eroja ihmisten välillä. Aivan kuten kaikista ei voi tulla kovallakaan harjoittelulla urheilijoita vaan liikunallinen lahjakkuus eroaa ihmisten välillä ja harjoittelu auttaa vain rajallisesti. Jossain vaiheessa rajat älykkyydessä tulevat vastaan ja maisteritasonkin fysiikka on jo sen verran vaativaa ettei perustason tyypistä siihen ole, puhumattakaan väitöskirjasta ja vertaisarvioidusta tutkimuksesta.
Tämä on monille ihmisille vaikeaa hyväksyä että mitä korkeampaa matemaattis-loogista päättelyä jokin ala vaatii, sitä herkemmin se on myös ala jonne monelle ei ole rahkeita vaikka kuinka harjottelisi. Vähän sama kuin urheilussa vaikka uhreilun tapauksessa tämä hyväksytään helpommin. Ihmiset kenties haluavat säilyttää illuusion sellaisesta tasa-arvosta että kaikista on kaikkeen, mikä on kaunis ajatus mutta on täysin naiivia eikä pidä paikkaansa.
Olen huomannut, että kun joidenkin kanssa juttelee, ja keskustelu kääntyy työelämään, niin kysyttäessä mitä teen työkseni, niin kerron ihan tuikitavallisesta duunarityöstäni. Keskustelu koko työaiheesta loppuu siihen hetken vaivautuneen ilmapiirin jälkeen. Minun ei ole missään vaiheessa koko aikuisikäni aikana tarvinnut olla työttömänä, toisin kuin superkorkeasti koulutetuilla kavereillani ja tuttavillani voi olla useitakin vuosikausien pätkiä työttömänä. En väheksy korkeasti koulutettuja, en sitten mitenkään, mutta mielestäni tavallista työtä tekeviä ei pitäisi väheksyä niin paljon. Jos haluan enemmän haastetta elämääni, niin teen sen harrastuksieni kautta. Työnteko on minulle pääasiassa ruuan ja asumisen maksamista varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että kun joidenkin kanssa juttelee, ja keskustelu kääntyy työelämään, niin kysyttäessä mitä teen työkseni, niin kerron ihan tuikitavallisesta duunarityöstäni. Keskustelu koko työaiheesta loppuu siihen hetken vaivautuneen ilmapiirin jälkeen. Minun ei ole missään vaiheessa koko aikuisikäni aikana tarvinnut olla työttömänä, toisin kuin superkorkeasti koulutetuilla kavereillani ja tuttavillani voi olla useitakin vuosikausien pätkiä työttömänä. En väheksy korkeasti koulutettuja, en sitten mitenkään, mutta mielestäni tavallista työtä tekeviä ei pitäisi väheksyä niin paljon. Jos haluan enemmän haastetta elämääni, niin teen sen harrastuksieni kautta. Työnteko on minulle pääasiassa ruuan ja asumisen maksamista varten.
Onhan se vähän surullista, jos käytät 40h viikossa elämästä työhön, jota teet vain rahan takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että kun joidenkin kanssa juttelee, ja keskustelu kääntyy työelämään, niin kysyttäessä mitä teen työkseni, niin kerron ihan tuikitavallisesta duunarityöstäni. Keskustelu koko työaiheesta loppuu siihen hetken vaivautuneen ilmapiirin jälkeen. Minun ei ole missään vaiheessa koko aikuisikäni aikana tarvinnut olla työttömänä, toisin kuin superkorkeasti koulutetuilla kavereillani ja tuttavillani voi olla useitakin vuosikausien pätkiä työttömänä. En väheksy korkeasti koulutettuja, en sitten mitenkään, mutta mielestäni tavallista työtä tekeviä ei pitäisi väheksyä niin paljon. Jos haluan enemmän haastetta elämääni, niin teen sen harrastuksieni kautta. Työnteko on minulle pääasiassa ruuan ja asumisen maksamista varten.
Onhan se vähän surullista, jos käytät 40h viikossa elämästä työhön, jota teet vain rahan takia.
No se on minun ongelmani, ja olen tottunut siihen. Ja kuten sanoin, niin ainakaan ilman työtä minun ei ole vielä koskaan tarvinnut olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata viettää aikaa niiden akateemisten satulannuuhkijoitten kanssa.
Akateemiset rakastavat haistella ja maistella toistensa elegantteja ulosteita. Siihen kerhoon ei duunareita hyväksytä.
Amiksem bensalenkkarit vinkumassa kun ei arvodteta ja silloin kun itse kävin lukiota oli bensalenkarit sössöttämössä mitrn löysää se amis on kun mitään ei tarvitse tehdä ja läksyjäkään ole. Sen kun vain velttoilee ja viheltelee menemään. On se kumma kun ei arvosteta...