Lue keskustelun säännöt.
Mitä asioita sinulle on tapahtunut, joita luulit tapahtuvan vain elokuvissa?
Itselle tulee mieleen tyttöystävän psyykeharhat ja erilaiset ihmissuhdedraamat.
Kommentit (395)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapahtui Kiinassa.
Mieheni oli duunissa ja itse kiertelin kaupungilla. Ajattelin että poikkean Mäkkäriin ostamaan kahvin.
Istuin alas kahvini kanssa ja pian pöytääni tuli pyyhkimään työntekijä. Hän kuiskasi ”älä lähde minnekään, sinua seurataan. Älä katso minua, älä puhu minulle, odota vain paikallasi”. Tärisevin käsin ryystin kahviani ja koitan soittaa miehelleni ilman vastausta. Aikaa kului ehkä tunti kunnes työtekijä tuli takaisin ja sanoi että voisin lähteä. Juoksin hotellille niin kovaa kuin jaloista pääsin ja kiitin Luojaa tuosta nuoresta, englantia puhuvasta pelastusenkelistäni.Englantia osaavat eivät Kiinassa vaivaudu työskentelemään Mäkkäreissä.
Ihan oikeastiko luulet että vaivautuisin tänne satuja keksimään?
Tapahtumapaikka oli Shenzhen ja tiedät varmasti että siellä etenkin nuoret puhuvat aika paljon englantia. Yhteinen raja enlantia puhuvan valtion kanssa on suuri syy tähän ilmiöön.
Ja niin kuin viimeisessä lauseessa kerroin niin olin kiitollinen että kohdalleni osui englantia puhuva nuori mies joka välitti valkonaama turistin turvallisuudesta.Shenzhen on kokonaan Kiinan ympäröimä, ilman rajoja mihinkään muuhun valtioon. Nuoret Shenzhenissä ovat kyllä monet kaksikielisiä, puhuvat sekä kantoninkiinaa että mandariinia. Englantia keskimäärin niin kehnosti, että englantia noinkin hyvin osaaville olisi hyviä, suorastaan loistavia työuria saatavilla.
Shenzhen on ehkä yksi maailman turvallisimmista kaupungeista: Siellä ei kenenkään tarvitse pelätä ainakaan minkäänlaista yllättävää väkivaltaa.
Tarinasi on toki ihmeellinen, ja siksi toki fantasiaelokuvan arvoinen.
Olen asunut Hong Kongissa 15 vuotta ja kävellyt rajan yli Kiinan puolelle eli Shenzheniin satoja kertoja. Junalla ensin rajalle ja siitä kävellen toiselle puolelle. Passin tarkastus tietenkin valtioiden välillä.
Ystäväni on ryöstetty Shenzhenin taksissa ja heitetty sitten pimeälle kujalle, mieheltäni varastettu lompakko ja puhelin, metrossa on kymmeniltä tutuilta pöllitty kamaa. Hongkongilainen tuttuni, poliittisesti aktiviinen mies saanut uhkauksen olla ylittämättä rajaa, Shenzhenistä hän ei yhdessä osassa kotiin palaisi. Lisäksi Shenzhenissä järjestetään kuolemantuomittujen mestauksia yleisillä toreilla. Turvallisuus ja Shenzhen eivät siis kuulu millään muotoa samaan lauseeseen, nyt tilanne toki on jo parempi kuin vaikka 10 vuotta sitten.
Jos haluat voin kertoa lisää vai annetaanko tämän ketjun pysyä aiheessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni ja naapurin rouvan kanssa harrastettiin kimppakivaa kolmistaan. Myöhemmin mieheni duunaili rouvaa kahden kesken ja minä tämän rouvan aviomiestä keskellä heidän olohuonettaan, kun rouva käveli sisään. Leikit loppui, kun vähän itse kukin tuli mustasukkaiseksi, vaikka oli sovittu että saa huvitella kaverien kanssa. Ja ollaan tavallisen näköisiä ja oloisia keski-ikäisiä ihmisiä, kyse ei ollut mistään teinien vouhotuksesta.
Nuoruuden sekoilureissu isoille festareille. Minä kiltti naapurintyttö vedin viinaa kaksin käsin ja makasin vuorotellen monen miehen kanssa. Kotiintulopäivänä oli isotädin hautajaiset, kamala kankkunen ja kaula purtu, pi--u kipeä...
Jokunen vuosikymmen takaperin, kun Neuvostoliitto oli hajoamassa, mutta Venäjä ei ollut vielä tunnustanut entisiä neuvostotasavaltoja itsenäisiksi, kävin isäni kanssa (olin lapsi mutten ihan pieni) Tallinnassa asuvan kirjekaverini luona - oltiin käyty ennemminkin, mutta tuolla kerralla saatiin KGB:n vahdit peräämme. En edes vitsaile, sellaisia MIB tyyppejä, aurinkolasit ja kaikki. Kaksi oli aina perässä, tarpeeksi lähellä esim. kahviloissa ja kadulla kävellessä että kuulivat keskustelusta tarpeeksi tietääkseen mistä puhuttiin isäntäväen ihmisten kanssa.
Kirjeystäväni isä vei isäni ja minut kaupungin ulkopuolelle tutustumaan vanhoihin luostarin/kirkon/minkälie raunioihin. Silloin oli kuuma aurinkoinen kesäpäivä ja KGB:n tyypit päättivät jäädä autollensa varjoisaan paikkaan. Minulle annettiin tehtäväksi luuhata ympäriinsä tutkimassa raunioita ja pitämässä silmällä ettei "pukumiehet" pääse hiipimään lähemmäksi, sillä aikaa kun isäni ja tuttavaperheen isä puhuivat politiikasta.
Isäni opetti valtiotieteitä yliopistossa, eli ei ollut kyse mistään valtionsalaisuuksista, mutta oikeasti politiikasta puhuminen pukumiesten läsnäollessa olisi aiheuttanut ongelmia kirjekaverini perheelle. (Tiesimme myös että ne kirjeet joihin olimme laittaneet suomalaisten sanomalehtien leikkeitä Neuvostoliiton hajoamisesta ja sen lieveilmiöistä, eivät olleet menneet läpi, eli kirjeeni avattiin ja luettiin ennenkuin kirjekaverini sai ne.)
En olisi tätä uskonut jos en olisi sitä itse elänyt.
pihlis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Banaaninkuoreen kompastuminen!
Mulla vastaava huumori/sketsi juttu kun kävelin navetan käytävää pitkin ja astuin vahingossa kengänkärjellä seinään nojaavan paskakolan päälle jonka seurauksena se kopsahti suoraa otsaani!😆😆😆😆 En tiennyt että noin voi oikeesti käydä!!
Astuin romuntäyteisestä varastoa kaivellessani haravan haraosan päälle ja varsi pongahti siitä ylös iskien suoraan kasvoihin... Luulin tätä kans pelkäks sarjakuvaefektiks :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Salamarakastuminen lomalla, yhteen muutto pari viikkoa myöhemmin.
Minulle ennestään tuntematon vankilassa oleva henkilö alkoi soitella ja kertoa tarinaa siitä, että avomies on pettänyt minua. Oli oikein vakuuttava ja valehteli sujuvasti, ei edes mikä sekopää tai lääh puuh -stalkkeri. Se oli miehen kaverin kaveri loppujen lopuksi, en tiedä mistä moinen tosin johtui.
Kuulin hirveitä "liikesalaisuuksia" lentokentällä. Istuin tuolla maailmalla ja selän takana tapasi yllättäin kaksi vanhaa tuttua, pukumiehiä. Suomalaisia. Nämä puhuivat yhdestä liike-elämän manööveristä ja nauroivat kimpassa poliitikkojen tyhmyyttä.... Toinen sanoikin, että "niin, mähän olen sen xx hallituksessa" ja toinen sanoi "niin olitkin.." Eräs poliitikko nimettiin ykköstumpeloksi. Heitä huvitti, kun olivat saaneet ison bisneksen alihintaan, kun vastapuoli on niin tyhmä. Kyse oli eräästä valtio-omisteisen yhtiön myynnistä ja sehän on myöhemmin todettu, että virhe tuli. Myytiin käsittämättömään alihintaan.
Vitutti jo silloin kuunnella sitä naureskelua. Ko. kauppa oli uutisoitu edellisenä päivänä. En nyt kuitenkaan nimeä, mistä firmoista yli kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakkaus ensisilmäyksellä xD Tässä oltu jo 6 vuotta.
Sain unelmieni kumppanin, talon ja lapset. En oikeestaan oo koskaan tajunnut, nyt tuli mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pysäköin autoni liki samoin kuin Frank Drebin Mies ja alaston ase elokuvassa. En tiedä miksi jarrutin liian myöhään, mutta pökkäsin autolla lämpötolppaan josta nuppi katkesi (elokuvassa pysäköintimittari). Harmitti, mutta samalla nauratti kun muistin tuon kohtauksen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli tammikuinen lumimyrskyinen ilta. Pizzeriassani ei käynyt juurikaan asiakkaita paikan päällä, kotiinkuljetuksessa kyllä oli ruuhkaa.
Sisään astui luminen tummiin pukeutunut, kookas, hiukan ehkä päihtynyt mies. Mies teki tilauksen lyhytsanaisesti. Leivoin pitsan tarjoilin sen pöytään ja mies alkoi syödä. Itse jatkoin muiden tilausten leipomista tiskin takana. Yhtäkkiä kuulen miehen yskivän. Otan pizzoja uunista. Yskiminen muuttuu "hinkuvammaksi". Kävelen pöydän viereen, mies nousee seisomaan yhä kakoen ja hinkuen. Käytän Heimlichin otetta ja mies rykäisee palan suustaan. Mies istuu, yskähtelee paristi ja jatkaa syömistä. Minä kävelen takaisin tiskin taakse ja jatkan leipomista. Sanaakaan ei vaihdeta.
Lähtiessään mies sanoo kiitos.
Kohtaus kuin Kaurismäen elokuvassa.Mä en osaisi Heimlichin otetta varmaan tosipaikan tullen! Luulin sen olevan tarpeen silloin kun ihminen ei pysty tukoksen takia hengittämään eli siis hinkumaan / yskimään / kakomaan / äännehtimään millään tavalla.
No, en minäkään ollut aikaisemmin kokeillut, enkä sen jälkeenkään. Tästä on nyt parikymmentä vuotta aikaa. En muista mistä olin siitä lukenut/kuullut, ehkä sairaanhoitaja äitini oli kertonut. Siihen aikaan ei taidettu ensiapukoulutuksessakaan siitä puhua tai jos puhuttiin, niin mainittiin vaarallisena, ei suositeltavana keinona. (voi aiheuttaa rytmihäiriöitä ja kylkiluumurtumia). Moukan tuuria taisi olla matkassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastuin mieheen joka, asui Ruotsissa. Kaukosuhde oli jonkun aikaa sitten muutin sinne myös itse. Edelleen ollaan yhdessä :)
Koko perheeseni kohdistuva tappouhkaus.
Veitsellä uhkaaminen, poliisia karkuun juokseminen, pössyttely
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain miesystävältä ruusupuskan.
- Löydän äitini aivan yllättäen aivokuolleena kotoa tullessani 18-vuotiaana ekan kesätyöni iltavuorosta.
- Löydän paksun nipun seteleitä - markka-aikaan - asematunnelin pankkiautomaatista (vein ne viereiseen pankkiin, silloin automaatit olivat pankkikohtaisia).
- Tulin risteilyltä aamulla ja ekan kerran viiteen vuoteen menin lähijunaan Helsingistä. Juna oli vasta täyttymässä. En tiennyt mistä olisin saanut ostettua lipun. Jätin lapsen istumaan penkille ja menin seuraavassa vaunussa olevaan vessaan (oli oikeasti pakko päästä ihan heti). Ajattelin että ei nyt just voi ketään tarkastajaa tulla ja kyllähän ne uskovat keski-ikäistä naista. Kun tulin vessasta, ulkona odotti kaksi natsiasenteestaan ja rajattomasta vallastaan nauttivaa vartijapoitsua jotka tivasivat lippua ja sitten sitä miksi olin mennyt vessaan. En kehdannut selittää oikeaa syytä. Vähän ikävää 10-vuotiaalle ja olisi toivonut että hän olisi saanut vähän erilaisen ensikokemuksen suomalaisen "viranomaisen" toimintatyylistä.
- Kerran yksissä iltamissa voitin arpajaisissa kaikki pääpalkinnot.
Isäni kuuli 90-luvulla Kanarian matkallaan naapurihuoneen parvekkeelta kahden suomalaismiehen keskustelun jossa puhuttiin joidenkin huumeiden kuljetusjärjestelyistä.
Vierailija kirjoitti:
Näin veljeni kuolleena arkussa, hän näytti nukelta.
En tahdo mitenkään vähätellä näitä tapahtumia, mutta miten nämä olisi kuin elokuvista? Ihmiset joutuvat tällaisiintilanteisiin päivittäin. Samoin kuin eka sivulla se juttu, että poliisit toivat kuolinviestin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapahtui Kiinassa.
Mieheni oli duunissa ja itse kiertelin kaupungilla. Ajattelin että poikkean Mäkkäriin ostamaan kahvin.
Istuin alas kahvini kanssa ja pian pöytääni tuli pyyhkimään työntekijä. Hän kuiskasi ”älä lähde minnekään, sinua seurataan. Älä katso minua, älä puhu minulle, odota vain paikallasi”. Tärisevin käsin ryystin kahviani ja koitan soittaa miehelleni ilman vastausta. Aikaa kului ehkä tunti kunnes työtekijä tuli takaisin ja sanoi että voisin lähteä. Juoksin hotellille niin kovaa kuin jaloista pääsin ja kiitin Luojaa tuosta nuoresta, englantia puhuvasta pelastusenkelistäni.Englantia osaavat eivät Kiinassa vaivaudu työskentelemään Mäkkäreissä.
Ihan oikeastiko luulet että vaivautuisin tänne satuja keksimään?
Tapahtumapaikka oli Shenzhen ja tiedät varmasti että siellä etenkin nuoret puhuvat aika paljon englantia. Yhteinen raja enlantia puhuvan valtion kanssa on suuri syy tähän ilmiöön.
Ja niin kuin viimeisessä lauseessa kerroin niin olin kiitollinen että kohdalleni osui englantia puhuva nuori mies joka välitti valkonaama turistin turvallisuudesta.Shenzhen on kokonaan Kiinan ympäröimä, ilman rajoja mihinkään muuhun valtioon. Nuoret Shenzhenissä ovat kyllä monet kaksikielisiä, puhuvat sekä kantoninkiinaa että mandariinia. Englantia keskimäärin niin kehnosti, että englantia noinkin hyvin osaaville olisi hyviä, suorastaan loistavia työuria saatavilla.
Shenzhen on ehkä yksi maailman turvallisimmista kaupungeista: Siellä ei kenenkään tarvitse pelätä ainakaan minkäänlaista yllättävää väkivaltaa.
Tarinasi on toki ihmeellinen, ja siksi toki fantasiaelokuvan arvoinen.
Nyt kyllä lainaan teinini sanoja: OMG 🙄
Kotipaikkakunnalleni on tullut maailman luokan bändejä joita ihailen kuten:
Kiss, Def Leppard, Within Temptation, Bullet for my Valentine, Judas Priest, Hollywood Undead, Marilyn Manson, Megadeth, Avenged Sevenfold...
Se oli Rockfest tapahtumat vuosina 2018 ja 2019.
Uskomattomalta tuntui noin massiivinen tapahtuma ajautuneen Hyvinkäälle. Pakkohan se oli koko rahan edestä hankkia liput noihin tapahtumiin. Neljän/kolmen päivän liputkin molempina vuosina suunilleen 160 euroa.
Oli siellä paljon muitakin huippu bändejä.
En olisi ikinä uskonut noin hienoa tapahtuvan muuallakin, kuin elokuvissa.
Kimppakiva.