Lue keskustelun säännöt.
Mitä asioita sinulle on tapahtunut, joita luulit tapahtuvan vain elokuvissa?
Itselle tulee mieleen tyttöystävän psyykeharhat ja erilaiset ihmissuhdedraamat.
Kommentit (395)
Vierailija kirjoitti:
Tämä on aika laimea verrattuna muihin, mutta eilen illalla todistin parvekkeelta hupaisaa näkyä. Nuori mies yritti saada autoaan pois parkkiruudusta mutta ei päässyt, koska joku oli ilmeisesti parkkeerannut tahallaan auton niin, ettei hänen omansa päässyt peruuttamaan. Siinä sitten jäbä kirosi ja lapioi suurta lumikasaa auton keulasta pois raivoten, yrittäen aina välillä turhaan peruuttaa tai ajaa eteenpäin. En tiedä miten episodi päättyi, mutta aamulla auto oli poissa ajettu auto edelleen paikoillaan. Se kiroilu oli jotain niin hupaisaa kaikuen hiljaisessa lähiössä.
Ja huonosti ajettu auto siis paikoillaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen menettänyt kuolemalle kaksi lastani alle vuoden sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Tapahtui Kiinassa.
Mieheni oli duunissa ja itse kiertelin kaupungilla. Ajattelin että poikkean Mäkkäriin ostamaan kahvin.
Istuin alas kahvini kanssa ja pian pöytääni tuli pyyhkimään työntekijä. Hän kuiskasi ”älä lähde minnekään, sinua seurataan. Älä katso minua, älä puhu minulle, odota vain paikallasi”. Tärisevin käsin ryystin kahviani ja koitan soittaa miehelleni ilman vastausta. Aikaa kului ehkä tunti kunnes työtekijä tuli takaisin ja sanoi että voisin lähteä. Juoksin hotellille niin kovaa kuin jaloista pääsin ja kiitin Luojaa tuosta nuoresta, englantia puhuvasta pelastusenkelistäni.
Englantia osaavat eivät Kiinassa vaivaudu työskentelemään Mäkkäreissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapahtui Kiinassa.
Mieheni oli duunissa ja itse kiertelin kaupungilla. Ajattelin että poikkean Mäkkäriin ostamaan kahvin.
Istuin alas kahvini kanssa ja pian pöytääni tuli pyyhkimään työntekijä. Hän kuiskasi ”älä lähde minnekään, sinua seurataan. Älä katso minua, älä puhu minulle, odota vain paikallasi”. Tärisevin käsin ryystin kahviani ja koitan soittaa miehelleni ilman vastausta. Aikaa kului ehkä tunti kunnes työtekijä tuli takaisin ja sanoi että voisin lähteä. Juoksin hotellille niin kovaa kuin jaloista pääsin ja kiitin Luojaa tuosta nuoresta, englantia puhuvasta pelastusenkelistäni.Englantia osaavat eivät Kiinassa vaivaudu työskentelemään Mäkkäreissä.
Ihan oikeastiko luulet että vaivautuisin tänne satuja keksimään?
Tapahtumapaikka oli Shenzhen ja tiedät varmasti että siellä etenkin nuoret puhuvat aika paljon englantia. Yhteinen raja enlantia puhuvan valtion kanssa on suuri syy tähän ilmiöön.
Ja niin kuin viimeisessä lauseessa kerroin niin olin kiitollinen että kohdalleni osui englantia puhuva nuori mies joka välitti valkonaama turistin turvallisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräänä työpäivänä firman johto vain käveli ulos toimistolta eikä enää palannut. Yritys oli kuulemma (ja olikin) myyty uudelle omistajalle, mutta hän ei koskaan ottanut mitään yhteyttä eikä häntä tavoitettu. Työvälineiden lisenssit katkesivat melkein heti ja toimiston ovella alkoi rampata aina haastemiehestä kaikenlaisiin enemmän ja vähemmän hämäriin tyyppeihin, jotka kävivät kovistelemassa ja yksi jopa uhkaili meitä työntekijöitä. Aivan pimeää touhua. Pienestä IT-yrityksestä oli siis kyse.
Satama osti? Vai oliko siinä välissä joku ulkomaalainen yritys?
Ulkomaalainen yrityshautaamo oli ostajana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on aika laimea verrattuna muihin, mutta eilen illalla todistin parvekkeelta hupaisaa näkyä. Nuori mies yritti saada autoaan pois parkkiruudusta mutta ei päässyt, koska joku oli ilmeisesti parkkeerannut tahallaan auton niin, ettei hänen omansa päässyt peruuttamaan. Siinä sitten jäbä kirosi ja lapioi suurta lumikasaa auton keulasta pois raivoten, yrittäen aina välillä turhaan peruuttaa tai ajaa eteenpäin. En tiedä miten episodi päättyi, mutta aamulla auto oli poissa ajettu auto edelleen paikoillaan. Se kiroilu oli jotain niin hupaisaa kaikuen hiljaisessa lähiössä.
Tuo oli arkipäivää eräässä taloyhtiössä, missä hetken asuin. Parkkipaikka oli niin hiton ahdas ja vieraat tykkäsi parkkeerata autonsa poikittain asukkaiden autojen taakse niin, ettei omasta ruudusta mahtunut mitenkään pois jos sivunaapureiden autot oli paikoillaan. Joskus teki mieli vaan peruttaa siihen kylkeen kun alkoi niin tympimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuokrasin hienon kattoterassilla varustetun kämpän kaverin tutulta 3 viikoksi yhdestä Euroopan vanhoista miljoonakaupungeista. Talo rakennus oli varmasti satoja vuosia vanha. Koin asunnossa paranormaalia aktiviteettia ja meinasin seota. 3 vkon unelmaloma oli elämäni rankin kokemus. Kotiin palattuani sairastuin kuukaudeksi keuhkokuumeeseen. Onneksi pidin tuolta ajalta päiväkirjaa ja kenties joku päivä uskallan jopa lukea sen. Vihaan muutenkin kauhuelokuvia enkä ole katsonut niitä sitten kun Scream 2 tuli teattereihin (taisi olla 1996?) joten mielikuvitukseen tuotokseksi en voi vedota tapahtumien olevan. Ennen tätä tapahtumaa pidin niitä humpuukkina.
Olen kuullut kokemuksia, että joidenkin homeiden toksiinit voisivat aiheuttaa hallusinaatioita, painajaisia jne. Tuo keuhkokuume voisi sopia myös kuvaan pahan homealtistuksen myötä. Ehkä talon katto oli vuotanut jossakin vaiheessa...
Jotkut ne vain keksivät näitä selityksiä, koska eivät ole itse kokeneet mitään yliluonnollista. Ääni muuttuu kellossa kun sellaista itse kokee.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oli tammikuinen lumimyrskyinen ilta. Pizzeriassani ei käynyt juurikaan asiakkaita paikan päällä, kotiinkuljetuksessa kyllä oli ruuhkaa.
Sisään astui luminen tummiin pukeutunut, kookas, hiukan ehkä päihtynyt mies. Mies teki tilauksen lyhytsanaisesti. Leivoin pitsan tarjoilin sen pöytään ja mies alkoi syödä. Itse jatkoin muiden tilausten leipomista tiskin takana. Yhtäkkiä kuulen miehen yskivän. Otan pizzoja uunista. Yskiminen muuttuu "hinkuvammaksi". Kävelen pöydän viereen, mies nousee seisomaan yhä kakoen ja hinkuen. Käytän Heimlichin otetta ja mies rykäisee palan suustaan. Mies istuu, yskähtelee paristi ja jatkaa syömistä. Minä kävelen takaisin tiskin taakse ja jatkan leipomista. Sanaakaan ei vaihdeta.
Lähtiessään mies sanoo kiitos.
Kohtaus kuin Kaurismäen elokuvassa.
😂😂😂 Niin suomalaista. ❤️
Vierailija kirjoitti:
Oli tammikuinen lumimyrskyinen ilta. Pizzeriassani ei käynyt juurikaan asiakkaita paikan päällä, kotiinkuljetuksessa kyllä oli ruuhkaa.
Sisään astui luminen tummiin pukeutunut, kookas, hiukan ehkä päihtynyt mies. Mies teki tilauksen lyhytsanaisesti. Leivoin pitsan tarjoilin sen pöytään ja mies alkoi syödä. Itse jatkoin muiden tilausten leipomista tiskin takana. Yhtäkkiä kuulen miehen yskivän. Otan pizzoja uunista. Yskiminen muuttuu "hinkuvammaksi". Kävelen pöydän viereen, mies nousee seisomaan yhä kakoen ja hinkuen. Käytän Heimlichin otetta ja mies rykäisee palan suustaan. Mies istuu, yskähtelee paristi ja jatkaa syömistä. Minä kävelen takaisin tiskin taakse ja jatkan leipomista. Sanaakaan ei vaihdeta.
Lähtiessään mies sanoo kiitos.
Kohtaus kuin Kaurismäen elokuvassa.
Mä en osaisi Heimlichin otetta varmaan tosipaikan tullen! Luulin sen olevan tarpeen silloin kun ihminen ei pysty tukoksen takia hengittämään eli siis hinkumaan / yskimään / kakomaan / äännehtimään millään tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin nuori ensihoidon lääkäri Turussa 2000-luvun ihan alussa. Tapasin uimareissulla naisen ja alle tunnin päästä oltiinkin mun luona panemassa, selvinpäin. Sinä kesänä panin sitten kaikkia hänen naispuolisia kavereitaan ja sotkin näin ihmissuhteeni. Mikään ei vaan tuntunut miltään.
Hei mähän olin tiirailemassa teitä kaikkia ikkunan takana! Se sun uimarantajuttu tapahtui oikeastaan kuumassa kesä-Turussa vuonna 1999. Vieläkin muistan ne sykkivät hetket ja kiinnijäämisen riskin, kun naapurit näkivät mun kyttäilyt.
Vierailija kirjoitti:
Muutin asuntoon, jossa edellinen asukas talousrikollinen asui. Postilaatikostani tullut hänen postiansa ja niistä näkee ulospäin, että rikollinen on. Ulosotto postia tullut ja hänen laskujakin. Mä saan kärsiä hänen posteistaan nykyään. Arvelen ettei tämä tyyppi asu enää Suomessa.
Mitä dislikettävää tässä ylemmässä kommentissani on?
En ymmärrä ja ihan tosi on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidin puheen eräässä suurehkossa tapahtumassa. Puhe oli aika lennokas, sellainen, että mietin sen aikana, että puhunko mä oikeesti tällaisia juttuja monisatapäiselle yleisölle.
Kun puhe päättyi, oli aivan hiljaista. Sitten yksi mies nousi seisomaan ja alkoi taputtaa hitaasti. Pikkuhiljaa muutkin nousivat seisomaan ja sain lopulta myrskyisät suosionosoitukset :D
Luulin, että tuo on pahin mahdollinen jenkkielokuvaklisee, joka ei ikinä voisi toteutua Suomessa.
Ei nyt niin järkyttävä kuin monien kertomukset mutta aika huvittava ja elokuvamainen toiminta. Kerrostaloni on vastapäätä peltoa ja pientä polkua mikä vie metsään, yksi kaunis ja musta yö katselin ulos polulle ja metsikköön,ihan hiljaista. Sitten yhtäkkiä joku kundi juoksee täysillä metsikön laidalta polkua pitkin ja poliisihelikopteri ilmestyy sen ylle. Joku kai laskeutuu ja minuuteissa tyyppi makaa maassa kädet selän takana ja kopteri ja henkilöt lähtevät...sen jälkeen hiljaisuus ja kuin mitään ei olisi tapahtunut. Laitoin verhot kiinni ja menin keittämään kahvia lol.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapahtui Kiinassa.
Mieheni oli duunissa ja itse kiertelin kaupungilla. Ajattelin että poikkean Mäkkäriin ostamaan kahvin.
Istuin alas kahvini kanssa ja pian pöytääni tuli pyyhkimään työntekijä. Hän kuiskasi ”älä lähde minnekään, sinua seurataan. Älä katso minua, älä puhu minulle, odota vain paikallasi”. Tärisevin käsin ryystin kahviani ja koitan soittaa miehelleni ilman vastausta. Aikaa kului ehkä tunti kunnes työtekijä tuli takaisin ja sanoi että voisin lähteä. Juoksin hotellille niin kovaa kuin jaloista pääsin ja kiitin Luojaa tuosta nuoresta, englantia puhuvasta pelastusenkelistäni.Englantia osaavat eivät Kiinassa vaivaudu työskentelemään Mäkkäreissä.
Ihan oikeastiko luulet että vaivautuisin tänne satuja keksimään?
Tapahtumapaikka oli Shenzhen ja tiedät varmasti että siellä etenkin nuoret puhuvat aika paljon englantia. Yhteinen raja enlantia puhuvan valtion kanssa on suuri syy tähän ilmiöön.
Ja niin kuin viimeisessä lauseessa kerroin niin olin kiitollinen että kohdalleni osui englantia puhuva nuori mies joka välitti valkonaama turistin turvallisuudesta.
Shenzhen on kokonaan Kiinan ympäröimä, ilman rajoja mihinkään muuhun valtioon. Nuoret Shenzhenissä ovat kyllä monet kaksikielisiä, puhuvat sekä kantoninkiinaa että mandariinia. Englantia keskimäärin niin kehnosti, että englantia noinkin hyvin osaaville olisi hyviä, suorastaan loistavia työuria saatavilla.
Shenzhen on ehkä yksi maailman turvallisimmista kaupungeista: Siellä ei kenenkään tarvitse pelätä ainakaan minkäänlaista yllättävää väkivaltaa.
Tarinasi on toki ihmeellinen, ja siksi toki fantasiaelokuvan arvoinen.
Olen seilannut Atlantin yli valtamerialuksen kyydissä eikä se ollut Titanic.
Se kun olin suojatiellä ja auto ei pysähtynytkään.
Tein ajattelematta voltin auton yli ja tulin jaloilleni.
Ajattelin että vain elokuvissa nämä temput ovat mahdollisia.
Myös kuski säikähti.
Illalla talvisessa metsässä liikkuessani putosin pahasti ja jalkani katkesi. Raahauduin paksussa lumessa vaikeassa maastossa ryömien autolleni joka oli kilometrin päässä. Välillä lepäsin katsellen tähtiin ja ihmettelin miten elämästäni on tullut seikkailuelokuva. Turhaan huusin apua, ei kukaan kuullut. Puhelin oli autossa. Useita tunteja kului, mutta selvisin märkänä ja kylmissäni autolle ja vielä ajoin itse sairaalaan sillä katkenneella jalallani.
- Herännyt naisystävän antamaan huulihökkään monesti
- Saanut muutaman kerran kaatokännissä 5/5 naisen mukaan baarista
Minuun mitättömän näköiseen harmaahiirulaiseen rakastui tulisesti varattu älyttömän komea mies työpaikalla, ensinäkemältä. Sen oikein näki hänen silmistään, että hän katsoi minua kuin olisin joku enkeli. Oli todella söpöä kuinka hänellä meni ihan pasmat sekaisin. Kukaan ei ollut ennen sitä eikä sen jälkeen edes huomannut minua.
En antanut mitään tapahtua, mutta se oli todella epätodellinen elokuvafiilis. Vaikken ole saanutkaan koskaan miestä elämääni ja oon jo vanha mummo, tuo muisto lämmittää, että sentään jonkun silmissä olin aivan vastustamattoman ihana.
Tämä on aika laimea verrattuna muihin, mutta eilen illalla todistin parvekkeelta hupaisaa näkyä. Nuori mies yritti saada autoaan pois parkkiruudusta mutta ei päässyt, koska joku oli ilmeisesti parkkeerannut tahallaan auton niin, ettei hänen omansa päässyt peruuttamaan. Siinä sitten jäbä kirosi ja lapioi suurta lumikasaa auton keulasta pois raivoten, yrittäen aina välillä turhaan peruuttaa tai ajaa eteenpäin. En tiedä miten episodi päättyi, mutta aamulla auto oli poissa ajettu auto edelleen paikoillaan. Se kiroilu oli jotain niin hupaisaa kaikuen hiljaisessa lähiössä.