Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi tavara ei mene kaupaksi Torissa tai Huudossa?
24.01.2021 |
Siis ihan uusi merkkitavara, jota olen molempiin nyt parin kk:n ajan listannut myyntiin.
Laukut, huivit ja Arabian & Iittalan astiat?
Vai onko teillä muilla parempia kokemuksia?
Kommentit (140)
Vierailija kirjoitti:
Aikuisten vaatteet ja varsinkaan kengät eivät mene kaupaksi.
Huonekalutkin nihkeästi.
Laitoin joskus Tori.fi ANNETAAN hyväkuntoinen taso, siisti , muutaman vuoden vanha, kahvipakettia vastaan.
Kukaan ei hakenut.
Vei sen KONTTIIN. Siellä näkyi sitten olevan myynnissä 30€... Oli pari päivää, joku OSTI.
Että ärsyttää nämä annetaan kahvipakettia vastaan -tyypit. Mikset laittanut myydään vitosella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään mene täydellä hinnalla.
Myyn kaikkea muuta kuin täydellä hinnalla! Ja lisäksi myyn täysin uutta tavaraa.
Pyydän yleensä kolmas- tai neljäsosahintaa täydestä hinnasta uusista tavaroista, merkkilaukuissa usein vain viidesosahintaa.
Onko tuokin liikaa?
Ap
Laita esimerkki tavarasta ja rehellinen hinta mitä pyydät.
-60% alkuperäisestä hinnasta on kallis, varsinkin jos tuote käytetty. Siihen ei saa edes mitään takuuta vaikka olisi uusikin. Monesti kaupasta saa alennuksesta samaan hintaan ja vielä sen kaupan takuun kaupan päälle.
Juuri katsoin luistimia pojalleni.
Monta kymppiä pyydettiin ihan marketin hokkareista. En maksa 30 euroa käytetyistä luistimista jonka ovh ollut 60 euroa. Tai vaan 40 euroa.Voin maksaa 30 euroa jos luistinten ovh on reilusti yli satasen. Muuten ostan mieluummin uudet.
Nytkin hain kaupasta sitten luistimet ja 80 euroa maksoin. Torin tarjonta hintoineen niin surkea.
XXL myy luistimia n. 40 e:lla. Kelpaavat varmaan koululuisteluihin ym.jos ei mihinkään liigatasolle. On hulluutta siis maksaa samaa käytetyistä, jos tarvii arkikäyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään mene täydellä hinnalla.
Myyn kaikkea muuta kuin täydellä hinnalla! Ja lisäksi myyn täysin uutta tavaraa.
Pyydän yleensä kolmas- tai neljäsosahintaa täydestä hinnasta uusista tavaroista, merkkilaukuissa usein vain viidesosahintaa.
Onko tuokin liikaa?
Ap
Laita esimerkki tavarasta ja rehellinen hinta mitä pyydät.
-60% alkuperäisestä hinnasta on kallis, varsinkin jos tuote käytetty. Siihen ei saa edes mitään takuuta vaikka olisi uusikin. Monesti kaupasta saa alennuksesta samaan hintaan ja vielä sen kaupan takuun kaupan päälle.
Juuri katsoin luistimia pojalleni.
Monta kymppiä pyydettiin ihan marketin hokkareista. En maksa 30 euroa käytetyistä luistimista jonka ovh ollut 60 euroa. Tai vaan 40 euroa.Voin maksaa 30 euroa jos luistinten ovh on reilusti yli satasen. Muuten ostan mieluummin uudet.
Nytkin hain kaupasta sitten luistimet ja 80 euroa maksoin. Torin tarjonta hintoineen niin surkea.XXL myy luistimia n. 40 e:lla. Kelpaavat varmaan koululuisteluihin ym.jos ei mihinkään liigatasolle. On hulluutta siis maksaa samaa käytetyistä, jos tarvii arkikäyttöön.
En tiedä luistimista mitään, joten tämä on ihan tekaistu esimerkki - mutta oletetaan, että on siis luistimia joita saa XXL:stä 40 eurolla, ja luistimia jotka maksavat 400 euroa uutena.
Laitat kerran käytetyt 400 euron luistimet myyntiin 100 eurolla. Saat yhteydenottoja, että kyllä nämä pitäisi 30 eurolla saada, koska XXL:stä saa luistimia 40 eurolla.
Mutta pointtihan on, että niiden 400 euron luistimien kohdeyleisö on ihan eri kuin 40 euron luistimien. Ja jos sitä 400 euron luistimien kohdeyleisöä ei juuri silloin Torista löydy, niin sitten ei löydy. Ehkä joskus myöhemmin löytyy. Ehkä ei. Ehkä ostaja löytyy paremmin muualta. Mutta kyllä se ostaja JOSSAIN on, joka on ostamassa juuri niitä 400 euron luistimia ja tajuaa, että 100 euroa on hyvä diili.
Mutta se, ettei sitä ostajaa juuri nyt löydy, ei se tarkoita sitä, että luistimien myyjällä olisi jokin velvollisuus myydä ne 400 euron luistimet 30 eurolla, jotta koululainen saa halvalla hienot merkkiluistimet liikuntatunteja varten.
Luulen myös että Facebook-ryhmissä saattaa saada paremmin kaupaksi joitain tiettyjä erityisen haluttuja merkkejä ja kohteita.
Myin itse pari vuotta sitten paljon uusia vaatteita. Torissä oli paljon nihkeämpää kaupankäynti. Sitten kun rohkenin (mieluummin myyn anonyymisti) liittyä pariin ko. merkkiin keskittyvään Facebook-ryhmään kaupankäynti piristyi huomattavasti. Eräskin takki jota olin viikkotolkulla kaupannut Torissa, meni 5 minuutissa kaupaksi + 10 ihmistä kertyi jonottamaan sitä Facebookissa. Laitoin kyllä myös hintaa vähän alemmas, Torissa olin pyytänyt ensin 120 muistaakseni, sitten 110, 100. Facebookissa laitoin suoraan 99 - hinnoittelun psykologiaa kannattaa myös miettiä. Mutta kun se heti meni kaupaksi, mietin tietenkin, oliko hinta liian halpa yms. Ja rehellisyyden nimessä on sanottava, että Torinkin kautta joku tuli heti tunnin päästä sovittamaan ko.takkia. oli vaan liian iso hänelle, joten kauppoja ei tullut.
Huutoa en käytä enää ollenkaan korkeitten kulujen vuoksi ( eli en halua maksaa prosentteja myynnistä muualle).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näen torissa jotain mukavaa ja mielenkiintoista , jonka hinta on esim 50e ja ollut jo kuukauden myynnissä. Minä tarjoan 35e , mutta eipä kelpaa myyjälle. Näin on käynyt monestikin.
Minä teen samalla tavalla joskus, eli tarjoan rohkeasti. Olen kuitenkin huomannut että myyjä saattaa loukkaantua hänen mielestään liian alhaisesta tarjouksesta. Eli ostajan pitäisi kyetä aistimaan miten paljon ilmaa tarjouksessa myyjän mielestä on jotta voi sitten joko tarjota tai jättää tuoteen ostamatta.
Asuntoa myydessä kokemattomat haksahtavat pyytämään liikaa ajatellen "jos joku vaikka maksaisi". Tämä kun yhdistetään siihen että liian alhaista tarjousta ei häveliäisyys-syistä voi tehdä, syntyy tilanne että tarjouksia ei tule.
Tuo 35e olisikin jo loukkaava tarjous, jos myyjä on hinnoitellut tuotteensa 50e arvoiseksi. Miksi pitää tinkiä? Jos hinta ei miellytä, siirry seuraavaan kohteeseen. Myyjä osaa kyllä itse laskea hintaa, jos tuote ei mene ja haluaa siitä silti eroon.
Mä tinkaan AINA. Oli se sitten kymppi pois myyntihinnasta, postikulut hinnan sisälle tjsp. Ei tarvitse olla mikään suuri summa - tuotteesta riippuen ajattelen, että jos minulle ostajana on 5-20e (tuotteesta riippuen) pieni summa maksaa ekstraa, niin se on pieni summa myös myyjälle, jos myyntihalua löytyy. Toki joskus on myyjä kieltäytynyt ehdottamastani hinnasta, mutta nämä ovat harvinaisia, silloin harvemmin kauppoja tulee.
Itsekin hinnoittelen aina pikkuisen ilmaa summaan, jotta voin hyvillä mielin tyytyä tingattuun hintaan. Jos haluan vaikka jostain tavarasta 20e, laitan sen myyntiin 30e. Molemmille osapuolille jää hyvä mieli, kun ostaja saa tingattua ja myyjänä saan ainakin sen, mitä vähintään halusinkin. Vähän hoopona pidän niitä, jotka eivät edes yritä tinkaamista. Sitä paitsi kysymättä jättäminen se vasta typerää onkin. Myyjä voi hyvin kieltäytyä alemmasta hinnasta, ei se mikään loukkaus ole kenellekään.
Ketjun alkuperäiseen kysymykseen: luulen, että korona-aika on saattanut hyvinkin vaikuttaa monen kulutustottumuksiin. Itselläni ei ole ainakaan halua kerätä kaappeja pullolleen krääsää pieneen asuntoon. Karsiminen, konmari ja minimalismi ovat vieläkin aika kovassa huudossa. Uuden tavaran myyminen saattaa epäilyttää myös, minua ainakin epäilyttäisi useat uudet myyntiartikkelit. Trokaamista en halua tukea.
Minä taas en myy tinkaajille. Koskaan. Ihan periaatteesta. Huuto.netissä on myyjällä halutessaan mahdollisuus valita kohteeseensa hintaehdotusmahdollisuuden. Ja hintaehdotukset tällöin tietysti ok. Tori.fi ei kuitenkaan ole mikään huutokauppa tai turkin basaari, joten tinkaajat etsiköön tuotteensa sieltä mistä hinta on heille mieleinen. Jos eivät kykene tai halua maksaa pyydettyä hintaa, niin menköön muualle itkemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen sitä mieltä, että jos on varakas ja kaapit täynnä turhaa tavaraa, olisi moraalisesti oikein antaa ne vaikka ilmaiseksi eteenpäin tarvitseville sen sijaan, että huokailee vauvapalstalla ettei kauppa käy.
Omassa tuttavapiirissäni toimitaan näin, tavaroita lahjoitetaan esim. Emmaukselle joka myöskin työllistää syrjäytyneitä, viedään Hurstin keräykseen tai laitetaan ”annetaan” otsikolla Toriin. Jotkut asiat kuten televisiot tai pyykkikoneet on tosin mukavampi laittaa ns. pilkkahintaan, jotta ei joudu asioimaan haamuhakijoiden kanssa. Lisäksi tarjoan astioita tai siistejä huonekaluja esim. tuttavapiirin nuorille aikuisille, joilla ei välttämättä ole varaa hankkia vieraskattauksia.
Jos tahdon oikeasti rahaa vaikkapa vikaostoksesta, tilaan myyntipalvelun huutokaupasta tai annan toimeksiannon vintage-liikkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä, että jos on varakas ja kaapit täynnä turhaa tavaraa, olisi moraalisesti oikein antaa ne vaikka ilmaiseksi eteenpäin tarvitseville sen sijaan, että huokailee vauvapalstalla ettei kauppa käy.
Omassa tuttavapiirissäni toimitaan näin, tavaroita lahjoitetaan esim. Emmaukselle joka myöskin työllistää syrjäytyneitä, viedään Hurstin keräykseen tai laitetaan ”annetaan” otsikolla Toriin. Jotkut asiat kuten televisiot tai pyykkikoneet on tosin mukavampi laittaa ns. pilkkahintaan, jotta ei joudu asioimaan haamuhakijoiden kanssa. Lisäksi tarjoan astioita tai siistejä huonekaluja esim. tuttavapiirin nuorille aikuisille, joilla ei välttämättä ole varaa hankkia vieraskattauksia.
Jos tahdon oikeasti rahaa vaikkapa vikaostoksesta, tilaan myyntipalvelun huutokaupasta tai annan toimeksiannon vintage-liikkeelle.
Faktahan on, että varakkaillakaan ihmisillä ei ole mitään moraalista velvollisuutta lahjoittaa omaisuuttaan - varsinkaan niin, että muut päättävät sopivan kohteen (esim. "vähävaraisille"). Hyvää voi tehdä monella eri tapaa, tukea ansaitsevia kohteita on paljon erilaisia. Kaikkiin ei lahjoitettu tavara edes sovellu.
Varakkuus on itsessään kovin suhteellinen käsite. Se, että joku on Suomen mittakaavassa hyvin toimeentuleva, tai että jossain vaiheessa on ollut varaa törsätä turhaan tavaraan, ei tarkoita sitä, että olisi välttämättä aina varaa heittää omaisuuttaan hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en myöskään vastaa tinkaajille ikinä mitään.
Myyn yleensä aika alihintaan lasten vaatteita ja leluja, siis 5-35 e riippuen tuotteesta, merkistä yms. Ja sitten joku tulee vielä tinkimään. Aina olen saanut myytyä pyytämälläni hinnalla ja ostajia aina jonoksi asti, joten en koskaan vastaa tinkaajille yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään mene täydellä hinnalla.
Myyn kaikkea muuta kuin täydellä hinnalla! Ja lisäksi myyn täysin uutta tavaraa.
Pyydän yleensä kolmas- tai neljäsosahintaa täydestä hinnasta uusista tavaroista, merkkilaukuissa usein vain viidesosahintaa.
Onko tuokin liikaa?
Ap
En osta koskaan uutta tavaraa torista tai kirppikseltä, koska on veron kiertoa ja tavaran alkuperä on vaikea tietää. Sekä liian korkea hinta.
Ostan uuden tavaran kaupasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikuisten vaatteet ja varsinkaan kengät eivät mene kaupaksi.
Huonekalutkin nihkeästi.
Laitoin joskus Tori.fi ANNETAAN hyväkuntoinen taso, siisti , muutaman vuoden vanha, kahvipakettia vastaan.
Kukaan ei hakenut.
Vei sen KONTTIIN. Siellä näkyi sitten olevan myynnissä 30€... Oli pari päivää, joku OSTI.
Ei kai kukaan osta aikuisten kenkiä ainakaan, sillä jokatoisella on nykyään jalkasieni, eikä sitä saadakseen tarvitse maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä, että jos on varakas ja kaapit täynnä turhaa tavaraa, olisi moraalisesti oikein antaa ne vaikka ilmaiseksi eteenpäin tarvitseville sen sijaan, että huokailee vauvapalstalla ettei kauppa käy.
Omassa tuttavapiirissäni toimitaan näin, tavaroita lahjoitetaan esim. Emmaukselle joka myöskin työllistää syrjäytyneitä, viedään Hurstin keräykseen tai laitetaan ”annetaan” otsikolla Toriin. Jotkut asiat kuten televisiot tai pyykkikoneet on tosin mukavampi laittaa ns. pilkkahintaan, jotta ei joudu asioimaan haamuhakijoiden kanssa. Lisäksi tarjoan astioita tai siistejä huonekaluja esim. tuttavapiirin nuorille aikuisille, joilla ei välttämättä ole varaa hankkia vieraskattauksia.
Jos tahdon oikeasti rahaa vaikkapa vikaostoksesta, tilaan myyntipalvelun huutokaupasta tai annan toimeksiannon vintage-liikkeelle.
Faktahan on, että varakkaillakaan ihmisillä ei ole mitään moraalista velvollisuutta lahjoittaa omaisuuttaan - varsinkaan niin, että muut päättävät sopivan kohteen (esim. "vähävaraisille"). Hyvää voi tehdä monella eri tapaa, tukea ansaitsevia kohteita on paljon erilaisia. Kaikkiin ei lahjoitettu tavara edes sovellu.
Varakkuus on itsessään kovin suhteellinen käsite. Se, että joku on Suomen mittakaavassa hyvin toimeentuleva, tai että jossain vaiheessa on ollut varaa törsätä turhaan tavaraan, ei tarkoita sitä, että olisi välttämättä aina varaa heittää omaisuuttaan hukkaan.
Fakta ja moraali eivät soinnu hyvin samaan lauseeseen. Velvollisuus ja lähimmäisenrakkaus ovat eri asia.
Minä olen eri mieltä kanssasi - jos omat vuositulot liikkuvat ylemmän keskiluokan tuloissa kuten minulla, on oikein (ja varaa) auttaa heitä, joilla ei asiat ole yhtä hyvin.
Moraalini on kristillisperäistä, ja uskontoni myös opettaa, että ahneus on syntiä. Ap mainitsi että kaupaksi eivät mene esim. tavarat, joita on itse saanut lahjaksi, eli joihin hän ei ole omia rahojaan laittanut. Minusta on outoa, että jo valmiiksi varakas ihminen tekee tuollaisella tavalla kauppaa, kun voisi yhtä hyvin antaa ne lahjat eteenpäin.
Tosiaan, omassa tuttavapiirissäni jonka koostumus on korkeastikoulutettua, sivistynyttä kaupunkilaista väkeä, ihmiset myyvät eteenpäin tarpeetonta tavaraa yleensä siksi, että esineen arvo on niin korkea, että on perusteltu tarve saada osa investoinnista takaisin. Esimerkiksi polkupyörästä, josta on aikanaan maksanut 2000€, on pyydettävä käypä hinta käytettynäkin. Mutta sen sijaan joku alennusmyyntihuumassa ostettu Marimekon pussukka, joka on pölyttynyt kaapissa pari vuotta... minun kaveripiirissäni sellaiset annetaan sukulaistytölle tai laitetaan kierrätykseen, eikä Toriin 10€ hinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tinkaajat ärsyttää. Myin 8e tuotetta ja se ois pitäny vitosella saada. Tinkaajat ei tajua että tuossakin on jo 35 prosentin tiputus..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä, että jos on varakas ja kaapit täynnä turhaa tavaraa, olisi moraalisesti oikein antaa ne vaikka ilmaiseksi eteenpäin tarvitseville sen sijaan, että huokailee vauvapalstalla ettei kauppa käy.
Omassa tuttavapiirissäni toimitaan näin, tavaroita lahjoitetaan esim. Emmaukselle joka myöskin työllistää syrjäytyneitä, viedään Hurstin keräykseen tai laitetaan ”annetaan” otsikolla Toriin. Jotkut asiat kuten televisiot tai pyykkikoneet on tosin mukavampi laittaa ns. pilkkahintaan, jotta ei joudu asioimaan haamuhakijoiden kanssa. Lisäksi tarjoan astioita tai siistejä huonekaluja esim. tuttavapiirin nuorille aikuisille, joilla ei välttämättä ole varaa hankkia vieraskattauksia.
Jos tahdon oikeasti rahaa vaikkapa vikaostoksesta, tilaan myyntipalvelun huutokaupasta tai annan toimeksiannon vintage-liikkeelle.
Faktahan on, että varakkaillakaan ihmisillä ei ole mitään moraalista velvollisuutta lahjoittaa omaisuuttaan - varsinkaan niin, että muut päättävät sopivan kohteen (esim. "vähävaraisille"). Hyvää voi tehdä monella eri tapaa, tukea ansaitsevia kohteita on paljon erilaisia. Kaikkiin ei lahjoitettu tavara edes sovellu.
Varakkuus on itsessään kovin suhteellinen käsite. Se, että joku on Suomen mittakaavassa hyvin toimeentuleva, tai että jossain vaiheessa on ollut varaa törsätä turhaan tavaraan, ei tarkoita sitä, että olisi välttämättä aina varaa heittää omaisuuttaan hukkaan.
Fakta ja moraali eivät soinnu hyvin samaan lauseeseen. Velvollisuus ja lähimmäisenrakkaus ovat eri asia.
Minä olen eri mieltä kanssasi - jos omat vuositulot liikkuvat ylemmän keskiluokan tuloissa kuten minulla, on oikein (ja varaa) auttaa heitä, joilla ei asiat ole yhtä hyvin.Moraalini on kristillisperäistä, ja uskontoni myös opettaa, että ahneus on syntiä. Ap mainitsi että kaupaksi eivät mene esim. tavarat, joita on itse saanut lahjaksi, eli joihin hän ei ole omia rahojaan laittanut. Minusta on outoa, että jo valmiiksi varakas ihminen tekee tuollaisella tavalla kauppaa, kun voisi yhtä hyvin antaa ne lahjat eteenpäin.
Tosiaan, omassa tuttavapiirissäni jonka koostumus on korkeastikoulutettua, sivistynyttä kaupunkilaista väkeä, ihmiset myyvät eteenpäin tarpeetonta tavaraa yleensä siksi, että esineen arvo on niin korkea, että on perusteltu tarve saada osa investoinnista takaisin. Esimerkiksi polkupyörästä, josta on aikanaan maksanut 2000€, on pyydettävä käypä hinta käytettynäkin. Mutta sen sijaan joku alennusmyyntihuumassa ostettu Marimekon pussukka, joka on pölyttynyt kaapissa pari vuotta... minun kaveripiirissäni sellaiset annetaan sukulaistytölle tai laitetaan kierrätykseen, eikä Toriin 10€ hinnalla.
No en minä ole väittänyt, että lähimmäisenrakkaudessa ja hyväntekeväisyydessä olisi mitään pahaa. En vain pidä siitä, että ihmisiä yritään syyllistää siitä, miten omaa omaisuuttaan laittavat eteenpäin. Mielestäni se ei yksinkertaisesti kuulu kenellekään.
Ihmisiä voi kannustaa auttamaan muita, löytämään sellaisia kohteita joihin lahjoittaa ilolla, mutta kun yleensä tuohon painostamiseen ja syyllistämiseen kuuluu se, että yritetään sanella myös niitä kohteita, joihin "kuuluu" lahjoittaa. Esimerkiksi olen itse nähnyt, kun varakas tuttava painostettiin lahjoittamaan näihin Facebookin jouluapujuttuihin. Täytyy sanoa, että jos itse olisin rikas, se olisi ehkä viimeinen paikka, johon haluaisin rahani laittaa. Väittäisin jopa, että ahne ei ole se ihminen, joka ei halua antaa kallista tavaraansa ilmaiseksi tuntemattomalle, vaan se, joka odottaa tuntemattomien ostavan itselleen kallista tavaraa.
Tai oletetaan, että minulla on itselleni turha Chanelin laukku, ja haluan auttaa jotain pientä hyväntekeväisyysyhdistystä. Voisin antaa sen Chanelin laukun yhdistyksen kirppikselle, jossa sille ei löytyisi asiantuntevaa ostajaa. Pahimmillaan se myytäisiin satasella, tai sitten se päätyisi yhdistystä pyörittävien ihmisten omaan käyttöön. Olen tätäkin nähnyt. Yhdistys hyötyisi konkreettisesti paljon enemmän siitä, että myisin laukun tonnilla ja antaisin siitä puolet yhdistykselle, ja pitäisin vaikka puolet itse.
Ja jotenkin ajattelin tämän keskustelun koskevan arvotavaroita. Tuskin ne kympin Marimekon pussukat hyödyttäisivät köyhiä muutenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näen torissa jotain mukavaa ja mielenkiintoista , jonka hinta on esim 50e ja ollut jo kuukauden myynnissä. Minä tarjoan 35e , mutta eipä kelpaa myyjälle. Näin on käynyt monestikin.
Tarjoa 50 euroa seuraavalla kerralla
Vierailija kirjoitti:
Aikuisten vaatteet ja varsinkaan kengät eivät mene kaupaksi.
Huonekalutkin nihkeästi.
Laitoin joskus Tori.fi ANNETAAN hyväkuntoinen taso, siisti , muutaman vuoden vanha, kahvipakettia vastaan.
Kukaan ei hakenut.
Vei sen KONTTIIN. Siellä näkyi sitten olevan myynnissä 30€... Oli pari päivää, joku OSTI.
Mä inhoan näitä laitetaan annetaan ilmaiseksi ja sitten pyydetäänkin kahvipaketti.
Jos olisit antanut ilmaiseksi, olisit päössyt helpommalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisten vaatteet ja varsinkaan kengät eivät mene kaupaksi.
Huonekalutkin nihkeästi.
Laitoin joskus Tori.fi ANNETAAN hyväkuntoinen taso, siisti , muutaman vuoden vanha, kahvipakettia vastaan.
Kukaan ei hakenut.
Vei sen KONTTIIN. Siellä näkyi sitten olevan myynnissä 30€... Oli pari päivää, joku OSTI.Mä inhoan näitä laitetaan annetaan ilmaiseksi ja sitten pyydetäänkin kahvipaketti.
Jos olisit antanut ilmaiseksi, olisit päössyt helpommalla
Tosiasia on, että jo pelkästään "annetaan kahvipakettia vastaan" karsii kaikista taukeimmat turhat kyselijät. Jokainen "annetaan" -ilmoitus on ollut minulla rasittava kokemus. Aina näköjään löytyy liuta ihmisiä, jotka tekevät mielestään suuren palveluksen, jos ottavat lahjoitetun huonekalun vastaan. Niin ja se pitää kuskata kotiovelle, totta kai.
Kahvipaketin sijaan kuitenkin pyytäisin vaikka 10 e.
Vierailija kirjoitti:
Näen torissa jotain mukavaa ja mielenkiintoista , jonka hinta on esim 50e ja ollut jo kuukauden myynnissä. Minä tarjoan 35e , mutta eipä kelpaa myyjälle. Näin on käynyt monestikin.
En ymmärrä. Miksi myyjän pitäisi myydä se sinulle 35 eurolla? Eivät kaikki ole niin akuutissa rahapulassa, että tavarat on saatava muutettua rahaksi hetimiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä, että jos on varakas ja kaapit täynnä turhaa tavaraa, olisi moraalisesti oikein antaa ne vaikka ilmaiseksi eteenpäin tarvitseville sen sijaan, että huokailee vauvapalstalla ettei kauppa käy.
Omassa tuttavapiirissäni toimitaan näin, tavaroita lahjoitetaan esim. Emmaukselle joka myöskin työllistää syrjäytyneitä, viedään Hurstin keräykseen tai laitetaan ”annetaan” otsikolla Toriin. Jotkut asiat kuten televisiot tai pyykkikoneet on tosin mukavampi laittaa ns. pilkkahintaan, jotta ei joudu asioimaan haamuhakijoiden kanssa. Lisäksi tarjoan astioita tai siistejä huonekaluja esim. tuttavapiirin nuorille aikuisille, joilla ei välttämättä ole varaa hankkia vieraskattauksia.
Jos tahdon oikeasti rahaa vaikkapa vikaostoksesta, tilaan myyntipalvelun huutokaupasta tai annan toimeksiannon vintage-liikkeelle.
Faktahan on, että varakkaillakaan ihmisillä ei ole mitään moraalista velvollisuutta lahjoittaa omaisuuttaan - varsinkaan niin, että muut päättävät sopivan kohteen (esim. "vähävaraisille"). Hyvää voi tehdä monella eri tapaa, tukea ansaitsevia kohteita on paljon erilaisia. Kaikkiin ei lahjoitettu tavara edes sovellu.
Varakkuus on itsessään kovin suhteellinen käsite. Se, että joku on Suomen mittakaavassa hyvin toimeentuleva, tai että jossain vaiheessa on ollut varaa törsätä turhaan tavaraan, ei tarkoita sitä, että olisi välttämättä aina varaa heittää omaisuuttaan hukkaan.
Fakta ja moraali eivät soinnu hyvin samaan lauseeseen. Velvollisuus ja lähimmäisenrakkaus ovat eri asia.
Minä olen eri mieltä kanssasi - jos omat vuositulot liikkuvat ylemmän keskiluokan tuloissa kuten minulla, on oikein (ja varaa) auttaa heitä, joilla ei asiat ole yhtä hyvin.Moraalini on kristillisperäistä, ja uskontoni myös opettaa, että ahneus on syntiä. Ap mainitsi että kaupaksi eivät mene esim. tavarat, joita on itse saanut lahjaksi, eli joihin hän ei ole omia rahojaan laittanut. Minusta on outoa, että jo valmiiksi varakas ihminen tekee tuollaisella tavalla kauppaa, kun voisi yhtä hyvin antaa ne lahjat eteenpäin.
Tosiaan, omassa tuttavapiirissäni jonka koostumus on korkeastikoulutettua, sivistynyttä kaupunkilaista väkeä, ihmiset myyvät eteenpäin tarpeetonta tavaraa yleensä siksi, että esineen arvo on niin korkea, että on perusteltu tarve saada osa investoinnista takaisin. Esimerkiksi polkupyörästä, josta on aikanaan maksanut 2000€, on pyydettävä käypä hinta käytettynäkin. Mutta sen sijaan joku alennusmyyntihuumassa ostettu Marimekon pussukka, joka on pölyttynyt kaapissa pari vuotta... minun kaveripiirissäni sellaiset annetaan sukulaistytölle tai laitetaan kierrätykseen, eikä Toriin 10€ hinnalla.
No en minä ole väittänyt, että lähimmäisenrakkaudessa ja hyväntekeväisyydessä olisi mitään pahaa. En vain pidä siitä, että ihmisiä yritään syyllistää siitä, miten omaa omaisuuttaan laittavat eteenpäin. Mielestäni se ei yksinkertaisesti kuulu kenellekään.
Ihmisiä voi kannustaa auttamaan muita, löytämään sellaisia kohteita joihin lahjoittaa ilolla, mutta kun yleensä tuohon painostamiseen ja syyllistämiseen kuuluu se, että yritetään sanella myös niitä kohteita, joihin "kuuluu" lahjoittaa. Esimerkiksi olen itse nähnyt, kun varakas tuttava painostettiin lahjoittamaan näihin Facebookin jouluapujuttuihin. Täytyy sanoa, että jos itse olisin rikas, se olisi ehkä viimeinen paikka, johon haluaisin rahani laittaa. Väittäisin jopa, että ahne ei ole se ihminen, joka ei halua antaa kallista tavaraansa ilmaiseksi tuntemattomalle, vaan se, joka odottaa tuntemattomien ostavan itselleen kallista tavaraa.
Tai oletetaan, että minulla on itselleni turha Chanelin laukku, ja haluan auttaa jotain pientä hyväntekeväisyysyhdistystä. Voisin antaa sen Chanelin laukun yhdistyksen kirppikselle, jossa sille ei löytyisi asiantuntevaa ostajaa. Pahimmillaan se myytäisiin satasella, tai sitten se päätyisi yhdistystä pyörittävien ihmisten omaan käyttöön. Olen tätäkin nähnyt. Yhdistys hyötyisi konkreettisesti paljon enemmän siitä, että myisin laukun tonnilla ja antaisin siitä puolet yhdistykselle, ja pitäisin vaikka puolet itse.
Ja jotenkin ajattelin tämän keskustelun koskevan arvotavaroita. Tuskin ne kympin Marimekon pussukat hyödyttäisivät köyhiä muutenkaan.
Sinä teet omia tulkintojasi, jotka eivät perustu ainakaan siihen, mistä tässä ketjussa on puhuttu tai mistä minä puhun. Ketjun alkupäässä on selvästi luettavissa, että keskustelemme sellaisista esineistä kuten Iittalan tuikuista, emmekä mistään Chanelin laukuista. Sellaiset kun saa helposti myytyä juurikin vintageliikkeiden tai erikoistuneiden nettialustojen kautta, ei ainakaan minulle moisia juurikaan tule vastaan Torissa tai Huudossa.
Minusta on kummallista, että varakkaana ihmisenä myy eteenpäin lahjaksi saamiaan asioita, ja peräti valittaa siitä, ettei ihmiset osta niitä. Lisäksi mielestäni ei ole kestävää toimintaa edes ekologisesti tehdä netissä impulssiostoksia, ja sitten pitää niitä turhan panttina käyttämättöminä, jos oma varallisuustaso ei vaadi myymistä. Sellainen käytös on yksinkertaisesti tuhlailua, ja minun moraalini pohjalta sellaisesta tulisikin kokea syyllisyyttä.
On myös ylimielistä olettaa, etteivätkö vähävaraiset ihmiset voisi ilahtua kovinkin siitä, että saavat ehjän, uuden tavaran käytetyn ja virttyneen sijaan. Ja monet hyväntekeväisyyskirpputorit kuten mainitsemani Emmaus saavat pääomansa kirpparitavaran myynnistä, joten kympillä myytävä pussukka todella hyödyttää: kirpputori voi varoillaan vaikkapa tarjota palkkatyötä pitkäaikaistyöttömälle, joka pääsee takaisin kiinni työelämään eikä myöskään kuluta yhtä paljon yhteiskunnan varoja tukien muodossa.
Vakiintuneet ja toiminnaltaan läpinäkyvät hyväntekeväisyysjärjestöt ovat huomattavasti miellyttävämpiä lahjoituskohteita kuin brotherchristmasit. Mutta lahjoittamisen luonteeseen kuuluu aina jossain määrin se, että lahjan antaja ei voi kontrolloida 100% mitä lahjalle tapahtuu. Sitä on myös pyyteettömyys, mikä on myös eräs kristillisistä arvoista.
Vaatteet ei liiku mihinkään. Kotimaiset uudet kauluspaidat 2 € eikä kelvannut. Muu tavara kyllä liikkui.
Alue: Aihe vapaa
Tinkaa jos tinkaat, mutta älä tuohdu, jos myyjä ei siihen suostu. Ärsyttää tinkaajat, jotka jäävät vänkäämään ja haukkumaan, jos eivät saa tahtoaan läpi.