Korona ja lasten kyläilyt toistensa kotona
Mitä mieltä olette siitä, että suurin osa alakouluikäisten lasteni kavereista tapailee toisiaan toistensa kotona, yökyläilevät ja viettävät synttäreitä kotona (sisällä)?
Me olemme kieltäneet sisällä oleskelun lasten kavereilta meillä eivätkä meidän lapsemme käy kavereilla muuten kuin pihassa. Ollaan vietetty pihasynttärit (kesällä, kun virus oli lepotilassa) ja ehdotettu pulkkamäkeä ja pihaleikkejä. Kuitenkin minusta näyttä siltä, että ollaan ainoat "tiukkikset". Ollaanko liian tiukkoja?
Erityisesti on tuntunut kurjalta, kun emme ole voineet päästää lapsiamme synttäreille (ollaan viety lahja muttei menty sisälle), Tuntuu, että lapset ovat jäämässä sosiaalisesti paitsioon nyt kun harrastuksetkin ovat tauolla. Lisäksi esim. ekaluokkalaisen kaverin äiti kyselee lapseltani, pääsisikö hän sisäleikkeihin, eikä minulta suoraan. Kun lapsi sanoo ei, hän on kysellyt muilta kavereilta. Tuossa perheessä on esim. äiti, joka on opettaja, isä, joka reissaa työn puolesta julkisilla ja lapsia koulussa eri luokilla ja päiväkodissa.
Miten suhtautuisitte? Mitä ajattelette? Harmittaa lapsien puolesta,
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ehkä keskeinen kysymys on se, että kun nyt on korona, niin eivätkö lapset voisi lähtökohtaisesti olla yhdessä ulkona? Miksi kaikkien tapaamisten pitää tapahtua sisällä? AP
Kerroit aiemmin, että sisällä leikkiminen koskee oman lapsesi koko kaveripiiriä. Huomaatko, että lapsesi on kaveripiirissään ainoa "erilainen" ja nyt haluaisit, että sinun lapsesi vuoksi kaikki hänen kaverinsa alkaisivat tehdä kuten sinä haluat? Monet vanhemmat ovat todenneet, että lapsen elämää ei voi koronankaan vuoksi rajoittaa liikaa.
Toivoisin, että vanhemmat tekisivät asioita suositusten mukaan eli ei muita kuin pakollisia lähikontakteja. ap
Mun lapset ei maksa sitä hintaa koronasta. Aja nyt samalla koulut etäopetukseen ja päiväkoteihin vain perustellusta syystä (sellainen työ vanhemmalla joka yhteiskunnan toiminnan kannalta on elintärkeää). Ymmärrätkö mitä seurauksia sitten tulee?
On kyllä kamalaa, miten aikuiset tekevät lapsistaankin henkisesti ahdistuneita koronan verukkeella. Itse en ole missään vaiheessa kieltänyt leikkimästä sisällä kavereiden kanssa ja elämme niin normaalia elämää kuin se vaan on mahdollista. En myöskään käytä mitään naurettavaa rättiä naamalla ja hengitä samalla hapen sijaan hiilidioksidia jatkuvasti. Kaupassa pidän turvaväliä ja kauppareissut nyt muutenkin kestävät sen max 10 minuuttia, joten en altistu enkä altista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pointti kielloissa on se, että kotona on oikeasti paljon väkeä paikoista, joissa ovat voineet altistua. Esimerkiksi äiti ollessaan eri koulussa, isä istutessaan monta tuntia junassa ja ollessaan eri kaupungissa töissä, pikkuveli päiväkodissa ja isosisko ollessaan eri luokalla. Lapset voivat tuoda viruksen mukanaan. Jos lapsemme kävisivät kaikkien kavereiden luona, mahdollisia altistuksen/ tartunnanlähteitä olisi ihan hirveästi. Miten sitten rajata - joillekin kavereille voi mennä ja joillekin ei? Yksi kaveri pääsee meille ja toinen ei?
Ap
Ymmärrän ongelmasi, mutta se ei ole lapsesi kavereiden vika, että heidän vanhemmillaan ei ole etätyömahdollisuutta eivätkä he voi jättää alle kouluikäisiä lapsia yksinkään kotiin. Sun pitää vain keskustella kaverittomuusongelmasta lapsesi kanssa ja selittää tilanne hänelle. Kertoa, että teidän perheessä on erilaiset säännöt kuin kavereiden perheissä. Selittää lapsellesi hänen ymmärtämällään tavalla, miksi teidän perheessä on juuri sellaiset säännöt kuin on.
Tosiasia kuitenkin on, että jos lapsesi kaverin vanhemmilla tai sisaruksilla sattuisikin olemaan korona, kaveri saisi ehkä tartunnan heiltä ja tartuttaisi sen sun lapseesi koulussa.
Ja lisään tähän vielä, että joudut vuosien varrella perustelemaan lapsellesi todella monta kertaa, miksi teidän perheessänne asiat on eri tavalla kuin kavereiden perheissä. Ihan alkaen kotiintuloajoista, kunhan lapsesi tulee vähän isommaksi. Ellet sitten halua antaa lapsesi olla ulkona yhtä pitkään kuin se häne kavereistaan, joka saa olla pisimpään.
Siis olen tietenkin perustellut lapsille, miksi meillä on eri säännöt. Kysymykseni liittyi ihmettelyyn siitä, miksi muilla kyläillään, näin aikuisten kesken. ap
Ymmärrän ihmettelysi, mutta vaikka itse olenkin elänyt pandemian ajan lähes kokonaan eristyksissä (koska mulla on siihen mahdollisuus ja kuulun riskiryhmään), hyvin moni suomalainen ei tee niin. Eivät voi tehdä niin tai eivät halua tehdä niin. Nyt on jo kohta vuosi kulunut ja ihmiset ihan ymmärrettävästi pyrkivät tekemään omasta ja lastensa elämästä mahdollisimman normaalia. Meitä perunakellariosastoon kuuluvia on aika vähän.
Mutta siis miksi ei? Jos on kuitenkin aika selvää, että tukahduttaminen toimii? Lapsetkin pääsisivät nopeammin harrastusten pariin. Miksi ei ole normaalia elämää, että lapset leikkivät ulkona? Onko normaalia, että meidän sääntöjä ei kunnioiteta (aikuiset eivät kutsuisi meidän lasta sisätreffeille kun tietävät ihan hyvin meidän säännöt)? Ap
Syitä on monia. Ihan alkaen siitä, että jotkut eivät edes usko koko pandemiaan. Jotkut taas ovat jo luovuttaneet, koska rajat vuotaa, ihmiset matkustelee kotimaassa, tapaavat ystäviään ja kavereitaan. Rehellisesti sanottuna muakin alkaa jo vähän kyllästyttää tämä poterossa oleminen, kun on tehty hyvin selväksi, että sen paremmin hallituksen kuin muidenkaan päättäjien tavoitteena ei edes ole tukahduttaminen. Jos en kuuluisi riskiryhmään, lähtisin tänään ravintolaan syömään. Alkaa riittää jo mullekin. Työpaikallani osa porukasta ei jaksa noudattaa enää edes etätyösuositusta vaan menevät toimistolle. Tämä tilanne on kestänyt jo liian pitkään ja ihmiset alkavat luovuttaa. Siis sellaisetkin, joiden mielestä tukahduttaminen olisi ollut paras vaihtoehto. Jotkut ovat saattaneet jo sairastaa koronan.
Oletko selvästi sanonut muille vanhemmille, että sun lastasi EI SAA kutsua? Vai oletko vain kertonut teidän perheenne säännöt? Mä en pelkkien sääntöjen kertomisen perusteella jättäisi yhtä lasta kutsumatta synttäreille. Jos taas mulle olisi selvästi sanottu, että ei saa kutsua synttäreille, niin en tietenkään kutsuisi.
No, olen selittänyt vanhemmille ystävällisesti, että koronatilanteen takia lapsemme eivät kyläile sisällä eikä meillä voi kyläillä, mutta ulkona saavat leikkiä yhdessä aina. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pointti kielloissa on se, että kotona on oikeasti paljon väkeä paikoista, joissa ovat voineet altistua. Esimerkiksi äiti ollessaan eri koulussa, isä istutessaan monta tuntia junassa ja ollessaan eri kaupungissa töissä, pikkuveli päiväkodissa ja isosisko ollessaan eri luokalla. Lapset voivat tuoda viruksen mukanaan. Jos lapsemme kävisivät kaikkien kavereiden luona, mahdollisia altistuksen/ tartunnanlähteitä olisi ihan hirveästi. Miten sitten rajata - joillekin kavereille voi mennä ja joillekin ei? Yksi kaveri pääsee meille ja toinen ei?
Ap
Ymmärrän ongelmasi, mutta se ei ole lapsesi kavereiden vika, että heidän vanhemmillaan ei ole etätyömahdollisuutta eivätkä he voi jättää alle kouluikäisiä lapsia yksinkään kotiin. Sun pitää vain keskustella kaverittomuusongelmasta lapsesi kanssa ja selittää tilanne hänelle. Kertoa, että teidän perheessä on erilaiset säännöt kuin kavereiden perheissä. Selittää lapsellesi hänen ymmärtämällään tavalla, miksi teidän perheessä on juuri sellaiset säännöt kuin on.
Tosiasia kuitenkin on, että jos lapsesi kaverin vanhemmilla tai sisaruksilla sattuisikin olemaan korona, kaveri saisi ehkä tartunnan heiltä ja tartuttaisi sen sun lapseesi koulussa.
Ja lisään tähän vielä, että joudut vuosien varrella perustelemaan lapsellesi todella monta kertaa, miksi teidän perheessänne asiat on eri tavalla kuin kavereiden perheissä. Ihan alkaen kotiintuloajoista, kunhan lapsesi tulee vähän isommaksi. Ellet sitten halua antaa lapsesi olla ulkona yhtä pitkään kuin se häne kavereistaan, joka saa olla pisimpään.
Siis olen tietenkin perustellut lapsille, miksi meillä on eri säännöt. Kysymykseni liittyi ihmettelyyn siitä, miksi muilla kyläillään, näin aikuisten kesken. ap
Ymmärrän ihmettelysi, mutta vaikka itse olenkin elänyt pandemian ajan lähes kokonaan eristyksissä (koska mulla on siihen mahdollisuus ja kuulun riskiryhmään), hyvin moni suomalainen ei tee niin. Eivät voi tehdä niin tai eivät halua tehdä niin. Nyt on jo kohta vuosi kulunut ja ihmiset ihan ymmärrettävästi pyrkivät tekemään omasta ja lastensa elämästä mahdollisimman normaalia. Meitä perunakellariosastoon kuuluvia on aika vähän.
Mutta siis miksi ei? Jos on kuitenkin aika selvää, että tukahduttaminen toimii? Lapsetkin pääsisivät nopeammin harrastusten pariin. Miksi ei ole normaalia elämää, että lapset leikkivät ulkona? Onko normaalia, että meidän sääntöjä ei kunnioiteta (aikuiset eivät kutsuisi meidän lasta sisätreffeille kun tietävät ihan hyvin meidän säännöt)? Ap
Se korona mihinkään katoa vaikka kaikki lapset sidottaisiin sänkyynsä. Niin kauan kun rajat on auki, jengi dokaa baareissa ja järjestää aikuisten kotipippaloita niin tauti leviää.
No tuo myös! Mistä tiedän, että kun lapsen kaverit kävivät pohjoisen hiihtokeskuksissa joululomalla, niin on turvallista päästää lapset sisälle? Noin esimerkkinä. Ap
Olihan ihan turvallista päästää kouluunkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mainitset että tuntuu kurjalta kun lapsesi jäävät sosiaaliseen paitsioon. Oletko miettinyt mistä ja kenestä se johtuu? Oletko siis sitä mieltä että lapsesi luokkatoverit eivät saisi juhlia syntymäpäiviä?
Ei, se ei johdu ”lepsuista” muista vanhemmista. Ei ole mitenkään perusteltua että samat lapset jotka istuvat samassa koululuokassa ja hikoilevat samalla sisäliikuntatunnilla, eivät saisi tavata toisiaan vapaa-ajalla. Aika kurjaa on tosiaan laittaa lapset hylkiöiksi ja kaverittomiksi, liian kova hinta tosiaan koronan varjolla. Se lapsuus on vain kerran.
Jos joku omassa tai kaverin perheessä on sairaana, ei kyläillä. Näin meillä. Juuri oli 10-vuotiaalla pari kaveria yökylässä ja ihan normaalisti toisiaan tapaavat muutenkin.
Pointtini: miksi näm lapset eivät voi luistella, käydä pulkkamäessä ja leikki pihalla yhdessä? MIKSI ainoa tapa on olla sisällä yhdessä? Ap
Niin, nyt on pari viikkoa ollut sellaisia ilmoja. Tuosta lokakuulta joulukuulle satoi vettä vaakatasossa ja oli pimeää. Hienoa jos sinun lapsesi viihtyy sellaisissa oloissa jatkuvasti mutta ainakaan nuo mun 8- ja 10-vuotiaat ei.
Vastaatko nyt miten koulupäivän viettäminen samoissa tiloissa päivästä toiseen ei ole riski, mutta pari tuntia yhden tai muutaman kaverin kanssa oleminen on suorastaan kuolemaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mainitset että tuntuu kurjalta kun lapsesi jäävät sosiaaliseen paitsioon. Oletko miettinyt mistä ja kenestä se johtuu? Oletko siis sitä mieltä että lapsesi luokkatoverit eivät saisi juhlia syntymäpäiviä?
Ei, se ei johdu ”lepsuista” muista vanhemmista. Ei ole mitenkään perusteltua että samat lapset jotka istuvat samassa koululuokassa ja hikoilevat samalla sisäliikuntatunnilla, eivät saisi tavata toisiaan vapaa-ajalla. Aika kurjaa on tosiaan laittaa lapset hylkiöiksi ja kaverittomiksi, liian kova hinta tosiaan koronan varjolla. Se lapsuus on vain kerran.
Jos joku omassa tai kaverin perheessä on sairaana, ei kyläillä. Näin meillä. Juuri oli 10-vuotiaalla pari kaveria yökylässä ja ihan normaalisti toisiaan tapaavat muutenkin.
Pointtini: miksi näm lapset eivät voi luistella, käydä pulkkamäessä ja leikki pihalla yhdessä? MIKSI ainoa tapa on olla sisällä yhdessä? Ap
Mistä sinä tiedät että on ainoa tapa? Sinusta kaikki kaverisuhteet pitäisi 100% hoitaa ulkoilmoissa. Okei. Muissa perheissä varmaan ihan ok pulkkailun välissä käydä sisällä juomassa kaakaota tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mainitset että tuntuu kurjalta kun lapsesi jäävät sosiaaliseen paitsioon. Oletko miettinyt mistä ja kenestä se johtuu? Oletko siis sitä mieltä että lapsesi luokkatoverit eivät saisi juhlia syntymäpäiviä?
Ei, se ei johdu ”lepsuista” muista vanhemmista. Ei ole mitenkään perusteltua että samat lapset jotka istuvat samassa koululuokassa ja hikoilevat samalla sisäliikuntatunnilla, eivät saisi tavata toisiaan vapaa-ajalla. Aika kurjaa on tosiaan laittaa lapset hylkiöiksi ja kaverittomiksi, liian kova hinta tosiaan koronan varjolla. Se lapsuus on vain kerran.
Jos joku omassa tai kaverin perheessä on sairaana, ei kyläillä. Näin meillä. Juuri oli 10-vuotiaalla pari kaveria yökylässä ja ihan normaalisti toisiaan tapaavat muutenkin.
Pointtini: miksi näm lapset eivät voi luistella, käydä pulkkamäessä ja leikki pihalla yhdessä? MIKSI ainoa tapa on olla sisällä yhdessä? Ap
Pointtini: miksi koululuokassa ja sisäliikunnassa saa olla samaan aikaan samojen ystävien kanssa, mutta ei vapaa-ajalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pointti kielloissa on se, että kotona on oikeasti paljon väkeä paikoista, joissa ovat voineet altistua. Esimerkiksi äiti ollessaan eri koulussa, isä istutessaan monta tuntia junassa ja ollessaan eri kaupungissa töissä, pikkuveli päiväkodissa ja isosisko ollessaan eri luokalla. Lapset voivat tuoda viruksen mukanaan. Jos lapsemme kävisivät kaikkien kavereiden luona, mahdollisia altistuksen/ tartunnanlähteitä olisi ihan hirveästi. Miten sitten rajata - joillekin kavereille voi mennä ja joillekin ei? Yksi kaveri pääsee meille ja toinen ei?
Ap
Ymmärrän ongelmasi, mutta se ei ole lapsesi kavereiden vika, että heidän vanhemmillaan ei ole etätyömahdollisuutta eivätkä he voi jättää alle kouluikäisiä lapsia yksinkään kotiin. Sun pitää vain keskustella kaverittomuusongelmasta lapsesi kanssa ja selittää tilanne hänelle. Kertoa, että teidän perheessä on erilaiset säännöt kuin kavereiden perheissä. Selittää lapsellesi hänen ymmärtämällään tavalla, miksi teidän perheessä on juuri sellaiset säännöt kuin on.
Tosiasia kuitenkin on, että jos lapsesi kaverin vanhemmilla tai sisaruksilla sattuisikin olemaan korona, kaveri saisi ehkä tartunnan heiltä ja tartuttaisi sen sun lapseesi koulussa.
Ja lisään tähän vielä, että joudut vuosien varrella perustelemaan lapsellesi todella monta kertaa, miksi teidän perheessänne asiat on eri tavalla kuin kavereiden perheissä. Ihan alkaen kotiintuloajoista, kunhan lapsesi tulee vähän isommaksi. Ellet sitten halua antaa lapsesi olla ulkona yhtä pitkään kuin se häne kavereistaan, joka saa olla pisimpään.
Siis olen tietenkin perustellut lapsille, miksi meillä on eri säännöt. Kysymykseni liittyi ihmettelyyn siitä, miksi muilla kyläillään, näin aikuisten kesken. ap
Ymmärrän ihmettelysi, mutta vaikka itse olenkin elänyt pandemian ajan lähes kokonaan eristyksissä (koska mulla on siihen mahdollisuus ja kuulun riskiryhmään), hyvin moni suomalainen ei tee niin. Eivät voi tehdä niin tai eivät halua tehdä niin. Nyt on jo kohta vuosi kulunut ja ihmiset ihan ymmärrettävästi pyrkivät tekemään omasta ja lastensa elämästä mahdollisimman normaalia. Meitä perunakellariosastoon kuuluvia on aika vähän.
Mutta siis miksi ei? Jos on kuitenkin aika selvää, että tukahduttaminen toimii? Lapsetkin pääsisivät nopeammin harrastusten pariin. Miksi ei ole normaalia elämää, että lapset leikkivät ulkona? Onko normaalia, että meidän sääntöjä ei kunnioiteta (aikuiset eivät kutsuisi meidän lasta sisätreffeille kun tietävät ihan hyvin meidän säännöt)? Ap
Syitä on monia. Ihan alkaen siitä, että jotkut eivät edes usko koko pandemiaan. Jotkut taas ovat jo luovuttaneet, koska rajat vuotaa, ihmiset matkustelee kotimaassa, tapaavat ystäviään ja kavereitaan. Rehellisesti sanottuna muakin alkaa jo vähän kyllästyttää tämä poterossa oleminen, kun on tehty hyvin selväksi, että sen paremmin hallituksen kuin muidenkaan päättäjien tavoitteena ei edes ole tukahduttaminen. Jos en kuuluisi riskiryhmään, lähtisin tänään ravintolaan syömään. Alkaa riittää jo mullekin. Työpaikallani osa porukasta ei jaksa noudattaa enää edes etätyösuositusta vaan menevät toimistolle. Tämä tilanne on kestänyt jo liian pitkään ja ihmiset alkavat luovuttaa. Siis sellaisetkin, joiden mielestä tukahduttaminen olisi ollut paras vaihtoehto. Jotkut ovat saattaneet jo sairastaa koronan.
Oletko selvästi sanonut muille vanhemmille, että sun lastasi EI SAA kutsua? Vai oletko vain kertonut teidän perheenne säännöt? Mä en pelkkien sääntöjen kertomisen perusteella jättäisi yhtä lasta kutsumatta synttäreille. Jos taas mulle olisi selvästi sanottu, että ei saa kutsua synttäreille, niin en tietenkään kutsuisi.
No, olen selittänyt vanhemmille ystävällisesti, että koronatilanteen takia lapsemme eivät kyläile sisällä eikä meillä voi kyläillä, mutta ulkona saavat leikkiä yhdessä aina. AP
Mä en tuon tiedon perusteella jättäisi yhtä lasta kutsumatta synttäreille. Ymmärtäisin kuitenkin ihan hyvin, että tämä lapsi ei synttäreille osallistu. Kutsumatta jättäminen kun on vähän ikävä asia sekin. Lapsi kuitenkin kuulisi kavereiltaan synttäreistä ja ihmettelisi, miksi häntä ei ole kutsuttu. On ihan eri juttu, jos lapselle voi perustella, että "äitisi kielsi kutsumasta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mainitset että tuntuu kurjalta kun lapsesi jäävät sosiaaliseen paitsioon. Oletko miettinyt mistä ja kenestä se johtuu? Oletko siis sitä mieltä että lapsesi luokkatoverit eivät saisi juhlia syntymäpäiviä?
Ei, se ei johdu ”lepsuista” muista vanhemmista. Ei ole mitenkään perusteltua että samat lapset jotka istuvat samassa koululuokassa ja hikoilevat samalla sisäliikuntatunnilla, eivät saisi tavata toisiaan vapaa-ajalla. Aika kurjaa on tosiaan laittaa lapset hylkiöiksi ja kaverittomiksi, liian kova hinta tosiaan koronan varjolla. Se lapsuus on vain kerran.
Jos joku omassa tai kaverin perheessä on sairaana, ei kyläillä. Näin meillä. Juuri oli 10-vuotiaalla pari kaveria yökylässä ja ihan normaalisti toisiaan tapaavat muutenkin.
Pointtini: miksi näm lapset eivät voi luistella, käydä pulkkamäessä ja leikki pihalla yhdessä? MIKSI ainoa tapa on olla sisällä yhdessä? Ap
Niin, nyt on pari viikkoa ollut sellaisia ilmoja. Tuosta lokakuulta joulukuulle satoi vettä vaakatasossa ja oli pimeää. Hienoa jos sinun lapsesi viihtyy sellaisissa oloissa jatkuvasti mutta ainakaan nuo mun 8- ja 10-vuotiaat ei.
Vastaatko nyt miten koulupäivän viettäminen samoissa tiloissa päivästä toiseen ei ole riski, mutta pari tuntia yhden tai muutaman kaverin kanssa oleminen on suorastaan kuolemaksi?
En sanonut, että on kuolemaksi. Kaverin luona on vähintään 4 muuta ihmistä, jotka voivat tartuttaa, joka päivä iso liuta kavereita. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pointti kielloissa on se, että kotona on oikeasti paljon väkeä paikoista, joissa ovat voineet altistua. Esimerkiksi äiti ollessaan eri koulussa, isä istutessaan monta tuntia junassa ja ollessaan eri kaupungissa töissä, pikkuveli päiväkodissa ja isosisko ollessaan eri luokalla. Lapset voivat tuoda viruksen mukanaan. Jos lapsemme kävisivät kaikkien kavereiden luona, mahdollisia altistuksen/ tartunnanlähteitä olisi ihan hirveästi. Miten sitten rajata - joillekin kavereille voi mennä ja joillekin ei? Yksi kaveri pääsee meille ja toinen ei?
Ap
Ymmärrän ongelmasi, mutta se ei ole lapsesi kavereiden vika, että heidän vanhemmillaan ei ole etätyömahdollisuutta eivätkä he voi jättää alle kouluikäisiä lapsia yksinkään kotiin. Sun pitää vain keskustella kaverittomuusongelmasta lapsesi kanssa ja selittää tilanne hänelle. Kertoa, että teidän perheessä on erilaiset säännöt kuin kavereiden perheissä. Selittää lapsellesi hänen ymmärtämällään tavalla, miksi teidän perheessä on juuri sellaiset säännöt kuin on.
Tosiasia kuitenkin on, että jos lapsesi kaverin vanhemmilla tai sisaruksilla sattuisikin olemaan korona, kaveri saisi ehkä tartunnan heiltä ja tartuttaisi sen sun lapseesi koulussa.
Ja lisään tähän vielä, että joudut vuosien varrella perustelemaan lapsellesi todella monta kertaa, miksi teidän perheessänne asiat on eri tavalla kuin kavereiden perheissä. Ihan alkaen kotiintuloajoista, kunhan lapsesi tulee vähän isommaksi. Ellet sitten halua antaa lapsesi olla ulkona yhtä pitkään kuin se häne kavereistaan, joka saa olla pisimpään.
Siis olen tietenkin perustellut lapsille, miksi meillä on eri säännöt. Kysymykseni liittyi ihmettelyyn siitä, miksi muilla kyläillään, näin aikuisten kesken. ap
Ymmärrän ihmettelysi, mutta vaikka itse olenkin elänyt pandemian ajan lähes kokonaan eristyksissä (koska mulla on siihen mahdollisuus ja kuulun riskiryhmään), hyvin moni suomalainen ei tee niin. Eivät voi tehdä niin tai eivät halua tehdä niin. Nyt on jo kohta vuosi kulunut ja ihmiset ihan ymmärrettävästi pyrkivät tekemään omasta ja lastensa elämästä mahdollisimman normaalia. Meitä perunakellariosastoon kuuluvia on aika vähän.
Mutta siis miksi ei? Jos on kuitenkin aika selvää, että tukahduttaminen toimii? Lapsetkin pääsisivät nopeammin harrastusten pariin. Miksi ei ole normaalia elämää, että lapset leikkivät ulkona? Onko normaalia, että meidän sääntöjä ei kunnioiteta (aikuiset eivät kutsuisi meidän lasta sisätreffeille kun tietävät ihan hyvin meidän säännöt)? Ap
Syitä on monia. Ihan alkaen siitä, että jotkut eivät edes usko koko pandemiaan. Jotkut taas ovat jo luovuttaneet, koska rajat vuotaa, ihmiset matkustelee kotimaassa, tapaavat ystäviään ja kavereitaan. Rehellisesti sanottuna muakin alkaa jo vähän kyllästyttää tämä poterossa oleminen, kun on tehty hyvin selväksi, että sen paremmin hallituksen kuin muidenkaan päättäjien tavoitteena ei edes ole tukahduttaminen. Jos en kuuluisi riskiryhmään, lähtisin tänään ravintolaan syömään. Alkaa riittää jo mullekin. Työpaikallani osa porukasta ei jaksa noudattaa enää edes etätyösuositusta vaan menevät toimistolle. Tämä tilanne on kestänyt jo liian pitkään ja ihmiset alkavat luovuttaa. Siis sellaisetkin, joiden mielestä tukahduttaminen olisi ollut paras vaihtoehto. Jotkut ovat saattaneet jo sairastaa koronan.
Oletko selvästi sanonut muille vanhemmille, että sun lastasi EI SAA kutsua? Vai oletko vain kertonut teidän perheenne säännöt? Mä en pelkkien sääntöjen kertomisen perusteella jättäisi yhtä lasta kutsumatta synttäreille. Jos taas mulle olisi selvästi sanottu, että ei saa kutsua synttäreille, niin en tietenkään kutsuisi.
No, olen selittänyt vanhemmille ystävällisesti, että koronatilanteen takia lapsemme eivät kyläile sisällä eikä meillä voi kyläillä, mutta ulkona saavat leikkiä yhdessä aina. AP
Mä en tuon tiedon perusteella jättäisi yhtä lasta kutsumatta synttäreille. Ymmärtäisin kuitenkin ihan hyvin, että tämä lapsi ei synttäreille osallistu. Kutsumatta jättäminen kun on vähän ikävä asia sekin. Lapsi kuitenkin kuulisi kavereiltaan synttäreistä ja ihmettelisi, miksi häntä ei ole kutsuttu. On ihan eri juttu, jos lapselle voi perustella, että "äitisi kielsi kutsumasta".
Niin, olen selittänyt lapsille, miksi sisäsynttärit eivät ole ok, ja sama kavereiden vanhemmille. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mainitset että tuntuu kurjalta kun lapsesi jäävät sosiaaliseen paitsioon. Oletko miettinyt mistä ja kenestä se johtuu? Oletko siis sitä mieltä että lapsesi luokkatoverit eivät saisi juhlia syntymäpäiviä?
Ei, se ei johdu ”lepsuista” muista vanhemmista. Ei ole mitenkään perusteltua että samat lapset jotka istuvat samassa koululuokassa ja hikoilevat samalla sisäliikuntatunnilla, eivät saisi tavata toisiaan vapaa-ajalla. Aika kurjaa on tosiaan laittaa lapset hylkiöiksi ja kaverittomiksi, liian kova hinta tosiaan koronan varjolla. Se lapsuus on vain kerran.
Jos joku omassa tai kaverin perheessä on sairaana, ei kyläillä. Näin meillä. Juuri oli 10-vuotiaalla pari kaveria yökylässä ja ihan normaalisti toisiaan tapaavat muutenkin.
Pointtini: miksi näm lapset eivät voi luistella, käydä pulkkamäessä ja leikki pihalla yhdessä? MIKSI ainoa tapa on olla sisällä yhdessä? Ap
Pointtini: miksi koululuokassa ja sisäliikunnassa saa olla samaan aikaan samojen ystävien kanssa, mutta ei vapaa-ajalla?
Koska korona on fiksu Se ei tartuta ravintoloissa ennen kello 23.00. Se myöskin tietää olla tartuttamasta koulupäivien aikana, mutta heti kotiin päästyä se muuttuu supertartuttajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Keväällä koronarajoituket pitivät lapsemme etäkoulussa, ja harrastustustoimintakin toteutettiin etänä. Oltiin todellakin vain oman perheen kesken, ja liikuttiin luonnossa kun haluttiin jotain aktiviteetteja. Kauppa oli paikka, jossa yksi meistä kävi. Lapset eivät kyläilleet kavereillaan ja synttärit siirrettiin kesällä pidettäväksi.
Tällä hetkellä lapset opiskelee koulussa, turvavälejä on hankala pitää ja oppilaita per tunti on jopa useita kymmeniä. Harrastustoiminta toteutetaan lähiopetuksena.
Toki perheemme edelleen miettii, mihin mennään, milloin ja millä kokoonpanolla ja yritetään vältellä turhia "koronalinko ja" mutta esim. koulun vuoksi emme näe tarpeelliseksi rajoittaa lasten synttäreitä tällä hetkellä. Synttäreille emme muutenkaan kutsu kokonaista pataljoonaa, vaan muutamia kavereita.
Jos vertailen viime kevättä ja tätä hetkeä, niin omat asenteet on kyllä jonkin verran lieventyneet.
Kouluissa ollaan vain luokan kesken, siellä on pulteteilla ainakin yritetty järjestää turvavälit ja kaikilla on maskit.
Synttäreillä on väkeä monelta luokalta, ei maskeja, eikä turvavälejä. Löydätkö tuosta 3 eroavaisuutta?...
Meillä lapset on koko ajan kyläilleet parissa naapuritalossa tässä ja ovat välillä yötäkin. Kaverisynttäreitäkin on ollut ihan normimäärät milloin megazonessa tai trampoliinipuistossa. Ovat tosiaan koulussakin keskenään. Tottakai jos kipeenä on niin kotiin jäätäisiin, mutta jostsin syystä ei ole nyt kohta vuoteen ollu kukaan kipeä😱Influenssarokotteesta oireili lapset, mutta muuten ei niin mitään tautia ole onneksi näkynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mainitset että tuntuu kurjalta kun lapsesi jäävät sosiaaliseen paitsioon. Oletko miettinyt mistä ja kenestä se johtuu? Oletko siis sitä mieltä että lapsesi luokkatoverit eivät saisi juhlia syntymäpäiviä?
Ei, se ei johdu ”lepsuista” muista vanhemmista. Ei ole mitenkään perusteltua että samat lapset jotka istuvat samassa koululuokassa ja hikoilevat samalla sisäliikuntatunnilla, eivät saisi tavata toisiaan vapaa-ajalla. Aika kurjaa on tosiaan laittaa lapset hylkiöiksi ja kaverittomiksi, liian kova hinta tosiaan koronan varjolla. Se lapsuus on vain kerran.
Jos joku omassa tai kaverin perheessä on sairaana, ei kyläillä. Näin meillä. Juuri oli 10-vuotiaalla pari kaveria yökylässä ja ihan normaalisti toisiaan tapaavat muutenkin.
Pointtini: miksi näm lapset eivät voi luistella, käydä pulkkamäessä ja leikki pihalla yhdessä? MIKSI ainoa tapa on olla sisällä yhdessä? Ap
Pointtini: miksi koululuokassa ja sisäliikunnassa saa olla samaan aikaan samojen ystävien kanssa, mutta ei vapaa-ajalla?
Koska korona on fiksu Se ei tartuta ravintoloissa ennen kello 23.00. Se myöskin tietää olla tartuttamasta koulupäivien aikana, mutta heti kotiin päästyä se muuttuu supertartuttajaksi.
Näinhän se menee. Surullista kyllä että lapsilta viedään lapsuuskin tässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keväällä koronarajoituket pitivät lapsemme etäkoulussa, ja harrastustustoimintakin toteutettiin etänä. Oltiin todellakin vain oman perheen kesken, ja liikuttiin luonnossa kun haluttiin jotain aktiviteetteja. Kauppa oli paikka, jossa yksi meistä kävi. Lapset eivät kyläilleet kavereillaan ja synttärit siirrettiin kesällä pidettäväksi.
Tällä hetkellä lapset opiskelee koulussa, turvavälejä on hankala pitää ja oppilaita per tunti on jopa useita kymmeniä. Harrastustoiminta toteutetaan lähiopetuksena.
Toki perheemme edelleen miettii, mihin mennään, milloin ja millä kokoonpanolla ja yritetään vältellä turhia "koronalinko ja" mutta esim. koulun vuoksi emme näe tarpeelliseksi rajoittaa lasten synttäreitä tällä hetkellä. Synttäreille emme muutenkaan kutsu kokonaista pataljoonaa, vaan muutamia kavereita.
Jos vertailen viime kevättä ja tätä hetkeä, niin omat asenteet on kyllä jonkin verran lieventyneet.
Kouluissa ollaan vain luokan kesken, siellä on pulteteilla ainakin yritetty järjestää turvavälit ja kaikilla on maskit.
Synttäreillä on väkeä monelta luokalta, ei maskeja, eikä turvavälejä. Löydätkö tuosta 3 eroavaisuutta?...
Tässä keskustelussa puhutaan alakouluikäisistä joilla ei ole maskeja koulussa. Eikä pidäkään olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pointti kielloissa on se, että kotona on oikeasti paljon väkeä paikoista, joissa ovat voineet altistua. Esimerkiksi äiti ollessaan eri koulussa, isä istutessaan monta tuntia junassa ja ollessaan eri kaupungissa töissä, pikkuveli päiväkodissa ja isosisko ollessaan eri luokalla. Lapset voivat tuoda viruksen mukanaan. Jos lapsemme kävisivät kaikkien kavereiden luona, mahdollisia altistuksen/ tartunnanlähteitä olisi ihan hirveästi. Miten sitten rajata - joillekin kavereille voi mennä ja joillekin ei? Yksi kaveri pääsee meille ja toinen ei?
Ap
Ymmärrän ongelmasi, mutta se ei ole lapsesi kavereiden vika, että heidän vanhemmillaan ei ole etätyömahdollisuutta eivätkä he voi jättää alle kouluikäisiä lapsia yksinkään kotiin. Sun pitää vain keskustella kaverittomuusongelmasta lapsesi kanssa ja selittää tilanne hänelle. Kertoa, että teidän perheessä on erilaiset säännöt kuin kavereiden perheissä. Selittää lapsellesi hänen ymmärtämällään tavalla, miksi teidän perheessä on juuri sellaiset säännöt kuin on.
Tosiasia kuitenkin on, että jos lapsesi kaverin vanhemmilla tai sisaruksilla sattuisikin olemaan korona, kaveri saisi ehkä tartunnan heiltä ja tartuttaisi sen sun lapseesi koulussa.
Ja lisään tähän vielä, että joudut vuosien varrella perustelemaan lapsellesi todella monta kertaa, miksi teidän perheessänne asiat on eri tavalla kuin kavereiden perheissä. Ihan alkaen kotiintuloajoista, kunhan lapsesi tulee vähän isommaksi. Ellet sitten halua antaa lapsesi olla ulkona yhtä pitkään kuin se häne kavereistaan, joka saa olla pisimpään.
Siis olen tietenkin perustellut lapsille, miksi meillä on eri säännöt. Kysymykseni liittyi ihmettelyyn siitä, miksi muilla kyläillään, näin aikuisten kesken. ap
Ymmärrän ihmettelysi, mutta vaikka itse olenkin elänyt pandemian ajan lähes kokonaan eristyksissä (koska mulla on siihen mahdollisuus ja kuulun riskiryhmään), hyvin moni suomalainen ei tee niin. Eivät voi tehdä niin tai eivät halua tehdä niin. Nyt on jo kohta vuosi kulunut ja ihmiset ihan ymmärrettävästi pyrkivät tekemään omasta ja lastensa elämästä mahdollisimman normaalia. Meitä perunakellariosastoon kuuluvia on aika vähän.
Mutta siis miksi ei? Jos on kuitenkin aika selvää, että tukahduttaminen toimii? Lapsetkin pääsisivät nopeammin harrastusten pariin. Miksi ei ole normaalia elämää, että lapset leikkivät ulkona? Onko normaalia, että meidän sääntöjä ei kunnioiteta (aikuiset eivät kutsuisi meidän lasta sisätreffeille kun tietävät ihan hyvin meidän säännöt)? Ap
Syitä on monia. Ihan alkaen siitä, että jotkut eivät edes usko koko pandemiaan. Jotkut taas ovat jo luovuttaneet, koska rajat vuotaa, ihmiset matkustelee kotimaassa, tapaavat ystäviään ja kavereitaan. Rehellisesti sanottuna muakin alkaa jo vähän kyllästyttää tämä poterossa oleminen, kun on tehty hyvin selväksi, että sen paremmin hallituksen kuin muidenkaan päättäjien tavoitteena ei edes ole tukahduttaminen. Jos en kuuluisi riskiryhmään, lähtisin tänään ravintolaan syömään. Alkaa riittää jo mullekin. Työpaikallani osa porukasta ei jaksa noudattaa enää edes etätyösuositusta vaan menevät toimistolle. Tämä tilanne on kestänyt jo liian pitkään ja ihmiset alkavat luovuttaa. Siis sellaisetkin, joiden mielestä tukahduttaminen olisi ollut paras vaihtoehto. Jotkut ovat saattaneet jo sairastaa koronan.
Oletko selvästi sanonut muille vanhemmille, että sun lastasi EI SAA kutsua? Vai oletko vain kertonut teidän perheenne säännöt? Mä en pelkkien sääntöjen kertomisen perusteella jättäisi yhtä lasta kutsumatta synttäreille. Jos taas mulle olisi selvästi sanottu, että ei saa kutsua synttäreille, niin en tietenkään kutsuisi.
No, olen selittänyt vanhemmille ystävällisesti, että koronatilanteen takia lapsemme eivät kyläile sisällä eikä meillä voi kyläillä, mutta ulkona saavat leikkiä yhdessä aina. AP
Mä en tuon tiedon perusteella jättäisi yhtä lasta kutsumatta synttäreille. Ymmärtäisin kuitenkin ihan hyvin, että tämä lapsi ei synttäreille osallistu. Kutsumatta jättäminen kun on vähän ikävä asia sekin. Lapsi kuitenkin kuulisi kavereiltaan synttäreistä ja ihmettelisi, miksi häntä ei ole kutsuttu. On ihan eri juttu, jos lapselle voi perustella, että "äitisi kielsi kutsumasta".
Niin, olen selittänyt lapsille, miksi sisäsynttärit eivät ole ok, ja sama kavereiden vanhemmille. AP
Et nyt ymmärtänyt. Lapsesi kaverilla on synttärit. Ilman pandemiaa hän olisi kutsunut 10 kaveria. Jos niistä 10:stä tiputetaan nyt yksi pois eikä lähetetä edes kutsua, se tarkoittaa suomeksi: "En halua sinua synttäreilleni vaan haluan vain ne muut 9". Mutta kun lähettää kutsun kaikille 10:lle, se osoittaa, että haluaisi viettää synttäreitään kaikkien kymmenen kanssa. Siitäkin huolimatta, että tietää, että ainakin yksi lapsi ei tule osallistumaan.
Ihan se on se ja sama hakeeko sun lapsi sen koronan kaverin äidiltä kaverin kotoa vai odottaako seuraavaan päivään että kaveri tuo koronan kouluun.
Niin kauan kun koulukaan ei välitä pitää ryhmiä erillään (just yhdistivät 2 liikuntaryhmää isoksi joukoksi), niin kauan lapsi saa mun puolesta tavata koulukavereita vapaalla.
Serkkua taas ei ole nähty niin usein kuin normaalisti, asuu korona-alueella ja koulussaan on ollut altistuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mainitset että tuntuu kurjalta kun lapsesi jäävät sosiaaliseen paitsioon. Oletko miettinyt mistä ja kenestä se johtuu? Oletko siis sitä mieltä että lapsesi luokkatoverit eivät saisi juhlia syntymäpäiviä?
Ei, se ei johdu ”lepsuista” muista vanhemmista. Ei ole mitenkään perusteltua että samat lapset jotka istuvat samassa koululuokassa ja hikoilevat samalla sisäliikuntatunnilla, eivät saisi tavata toisiaan vapaa-ajalla. Aika kurjaa on tosiaan laittaa lapset hylkiöiksi ja kaverittomiksi, liian kova hinta tosiaan koronan varjolla. Se lapsuus on vain kerran.
Jos joku omassa tai kaverin perheessä on sairaana, ei kyläillä. Näin meillä. Juuri oli 10-vuotiaalla pari kaveria yökylässä ja ihan normaalisti toisiaan tapaavat muutenkin.
Pointtini: miksi näm lapset eivät voi luistella, käydä pulkkamäessä ja leikki pihalla yhdessä? MIKSI ainoa tapa on olla sisällä yhdessä? Ap
Niin, nyt on pari viikkoa ollut sellaisia ilmoja. Tuosta lokakuulta joulukuulle satoi vettä vaakatasossa ja oli pimeää. Hienoa jos sinun lapsesi viihtyy sellaisissa oloissa jatkuvasti mutta ainakaan nuo mun 8- ja 10-vuotiaat ei.
Vastaatko nyt miten koulupäivän viettäminen samoissa tiloissa päivästä toiseen ei ole riski, mutta pari tuntia yhden tai muutaman kaverin kanssa oleminen on suorastaan kuolemaksi?
En sanonut, että on kuolemaksi. Kaverin luona on vähintään 4 muuta ihmistä, jotka voivat tartuttaa, joka päivä iso liuta kavereita. ap
No, teet tietysti omat ratkaisusi ja jatkat jatkossakin omia rajoitteitasi. Se mitä siitä lapsillesi voi seurata on tietysti täysin oma ongelmasi. Ei siitä kannata muita syyttää. Onneksi määräysvaltasi ei ulotu oman perheesi ulkopuolelle, vaikka jotain ihmeellistä tyydytystä siitä varmaan saisitkin.
En oikeasti ymmärrä mitä haet aloituksellasi. Selvä, et halua kotiisi lastesi ystäviä etkä päästää lapsiasi ystävilleen. Et halua että lapsesi luokkakaverit juhlii syntymäpäiviään valitsemallaam tavalla, koska lapsillesi tulee kurja olo. Haluat että kaikki toimii sinun säännöilläsi ja tapaavat pulkkamäessä. Ja kun lapsesi ystävän syntymäpäivät ei ole pulkkamäessä, niin tuntuu kurjalle?
Vierailija kirjoitti:
Ihan se on se ja sama hakeeko sun lapsi sen koronan kaverin äidiltä kaverin kotoa vai odottaako seuraavaan päivään että kaveri tuo koronan kouluun.
Niin kauan kun koulukaan ei välitä pitää ryhmiä erillään (just yhdistivät 2 liikuntaryhmää isoksi joukoksi), niin kauan lapsi saa mun puolesta tavata koulukavereita vapaalla.
Serkkua taas ei ole nähty niin usein kuin normaalisti, asuu korona-alueella ja koulussaan on ollut altistuksia.
Joidenkin logiikka on kyllä pettämätön.
Yhtä hyvin voisi ajatella, että niin kauan kuin on mahdollista, että joku ajaa päälleni suojatiellä, minun ei kannata käyttää ajaessa turvavyötä.
Ennen koronaa en koskaan kohdannut näin selvästi sitä tosiasiaa, että Suomessa on paljon todella tyhmiä ihmisiä. Normaalijakauman alkupuoli todella erottuu nyt joukosta koronan suhteen.
Syitä on monia. Ihan alkaen siitä, että jotkut eivät edes usko koko pandemiaan. Jotkut taas ovat jo luovuttaneet, koska rajat vuotaa, ihmiset matkustelee kotimaassa, tapaavat ystäviään ja kavereitaan. Rehellisesti sanottuna muakin alkaa jo vähän kyllästyttää tämä poterossa oleminen, kun on tehty hyvin selväksi, että sen paremmin hallituksen kuin muidenkaan päättäjien tavoitteena ei edes ole tukahduttaminen. Jos en kuuluisi riskiryhmään, lähtisin tänään ravintolaan syömään. Alkaa riittää jo mullekin. Työpaikallani osa porukasta ei jaksa noudattaa enää edes etätyösuositusta vaan menevät toimistolle. Tämä tilanne on kestänyt jo liian pitkään ja ihmiset alkavat luovuttaa. Siis sellaisetkin, joiden mielestä tukahduttaminen olisi ollut paras vaihtoehto. Jotkut ovat saattaneet jo sairastaa koronan.
Oletko selvästi sanonut muille vanhemmille, että sun lastasi EI SAA kutsua? Vai oletko vain kertonut teidän perheenne säännöt? Mä en pelkkien sääntöjen kertomisen perusteella jättäisi yhtä lasta kutsumatta synttäreille. Jos taas mulle olisi selvästi sanottu, että ei saa kutsua synttäreille, niin en tietenkään kutsuisi.