Lue keskustelun säännöt.
Kannattako lapsi laittaa steinerkouluun?
19.01.2021 |
Mies keksi että voisimme laittaa lapsen Steinerkouluun. Olemme ateisteja ja itseäni ei laisinkaan kiinnosta steinerpedagokiikka. Kannattaako siis laittaa lapsi sinne kouluun eli onko se arvovapaa vai tunkeeko se sieltä läpi? Se eurytmia ja joku tunne on joku väri vasta hörhöä on joten vähän epäilyttää.
Tuleeko Steinerkoulusta valmistuvista mitään kunnon koulutusta? Itseäni ärsyttää ainakin jos kaikki tehdään alusta asti kun minulle ei ainakaan ollut mitenkään vaikeaa opiskella aikoinaan luokan mukana tai tehdä tehtäviä tehtäväkirjoista.
Onko vanhempien pakko tehdä paljon koulua varten?
Kommentit (86)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Steinerkouluun siirtyminen pelasti autistisen poikani syrjäytymiseltä.
Peruskoulussa hänellä ei opinnot oikein sujuneet, sillä hän turhautui siihen että siellä ei opi mitään uutta. Kun pyysin lapselle haastavampia tehtäviä, tuli ehdoksi se, että lapsen täytyy niitä itse pyytää joka tunti erikseen. Vaan eihän autisti pyydä mitään tehtäviä. Sitähän joutuisi puhumaan opettajalle koko luokan kuullen.
Tämä johti siihen että lapsi lopetti tehtävien tekemisen koulussa.
Saimme kuulla opettajalta että lapsi on syrjäytymisvaarassa. Opettaja alkoikin innolla tekemään lastensuojeluilmoituksia. Suurin ongelma tuntui olevan se, että lapsi käyttäytyi autistisella tavalla eikä osannut muuttaa käytöstään "normaaliksi". Eihän hän olisi autisti jos pystyisi toimimaan samalla tavalla kuin neurotyypilliset "normaalit" lapset. Ei autisti pysty valitsemaan, että nyt olenkin normaali. Ei sellainen ole mahdollista.
Vaihdettiin sitten koulua ja tilanne korjaantui. Lapsen haasteet ja autistiset oireet saivat ymmärrystä ja lapsi sai mahdollisuuden edetä omaan tahtiin. Enää ei ollut pakko tehdä kaikkia tehtäviä eikä opetella asioita jotka jo osaa. Sai aloittaa suoraan vaikeammalta tasolta jos perusjutut olivat liian helppoja.
Steinerkoulussa lapsella numerot nousivat todistuksessa kuutosesta ysiin. Se on iso harppaus. Lapsi ei itse ollut numeroista kiinnostunut mutta ihmetteli pitkään sitä, että uudessa koulussa saa olla outo. Kukaan tule kommentoimaan eikä kyselemään että miks sä oot tommonen.
Tällä hetkellä tämä syrjäytymisvaarassa alakoulussa ollut lapsi on lukiossa ja pärjää siellä hyvin.
Joillekin lapsille steinerkoulu sopii paremmin kuin peruskoulu ja joillekin peruskoulu sopii paremmin kuin steinerkoulu.
Jos lapsella itsellään ei ole intoa oppimiseen, niin peruskoulu on turvallisempi valinta. Steinerkoulussa oppiminen saattaa jäädä heikoksi jos omaa kiinnostusta ei löydy. Siellä kun ei ole pakko tehdä jos ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Steinerkouluun siirtyminen pelasti autistisen poikani syrjäytymiseltä.
Peruskoulussa hänellä ei opinnot oikein sujuneet, sillä hän turhautui siihen että siellä ei opi mitään uutta. Kun pyysin lapselle haastavampia tehtäviä, tuli ehdoksi se, että lapsen täytyy niitä itse pyytää joka tunti erikseen. Vaan eihän autisti pyydä mitään tehtäviä. Sitähän joutuisi puhumaan opettajalle koko luokan kuullen.
Tämä johti siihen että lapsi lopetti tehtävien tekemisen koulussa.Saimme kuulla opettajalta että lapsi on syrjäytymisvaarassa. Opettaja alkoikin innolla tekemään lastensuojeluilmoituksia. Suurin ongelma tuntui olevan se, että lapsi käyttäytyi autistisella tavalla eikä osannut muuttaa käytöstään "normaaliksi". Eihän hän olisi autisti jos pystyisi toimimaan samalla tavalla kuin neurotyypilliset "normaalit" lapset. Ei autisti pysty valitsemaan, että nyt olenkin normaali. Ei sellainen ole mahdollista.
Vaihdettiin sitten koulua ja tilanne korjaantui. Lapsen haasteet ja autistiset oireet saivat ymmärrystä ja lapsi sai mahdollisuuden edetä omaan tahtiin. Enää ei ollut pakko tehdä kaikkia tehtäviä eikä opetella asioita jotka jo osaa. Sai aloittaa suoraan vaikeammalta tasolta jos perusjutut olivat liian helppoja.
Steinerkoulussa lapsella numerot nousivat todistuksessa kuutosesta ysiin. Se on iso harppaus. Lapsi ei itse ollut numeroista kiinnostunut mutta ihmetteli pitkään sitä, että uudessa koulussa saa olla outo. Kukaan tule kommentoimaan eikä kyselemään että miks sä oot tommonen.
Tällä hetkellä tämä syrjäytymisvaarassa alakoulussa ollut lapsi on lukiossa ja pärjää siellä hyvin.
Joillekin lapsille steinerkoulu sopii paremmin kuin peruskoulu ja joillekin peruskoulu sopii paremmin kuin steinerkoulu.
Jos lapsella itsellään ei ole intoa oppimiseen, niin peruskoulu on turvallisempi valinta. Steinerkoulussa oppiminen saattaa jäädä heikoksi jos omaa kiinnostusta ei löydy. Siellä kun ei ole pakko tehdä jos ei halua.
Taitaa näyttää siltä että lapsi ei laiteta steineriin, add tyyppistä oireilua, ja siihen ei todellakaan auta että koulussa annetaan olla ja haaveilla ja haahuilla.
Kiinnostuu kyllä jostain asioista, mutta jos itseohjaus ei parane, niin tarvitsee jonkun toisen muistuttelemaan pitkälle kouluelämään että tekee asiat. Itsekin tarvitsisin tsemppaajan, en saa tehtyä ikinä melkein mitään paitsi silloin kun on pakko tai viimetingassa.
Tullut äitiinsä.... ei hyvä tässä asiassa.
Luin miehelleni noita eurytmia-tunti kuvauksia ihan koulujen omilta sivuilta ja niitä tempperamenttikuvauksia, niin kyllä mies sen jälkeen oli että ohi, ei tiennyt asioista. Eli ei ole intopinkeänä pukkaamassa lasta steineriin hänkää enää.
Steiner voi sopia siis jollekin, meille ei.
Terv AP
Moni on laittanut lapsensa Steinerkouluun, mutta harva on lukenut Steinerin kirjoittamia kirjoja ja tietää, mitä hän on opettanut seuraajilleen.
Steiner opetti enkelien eläneen aiemmin ihmisinä kuussa. Hän uskoi vainajien tarvitsevan ravintoa eläviltä ihmisiltä ts. kuolleet syövät elävien ihmisten unenaikaisia ajatuksia ja ideoita.
Steinerpedagogiikka rakentuu ihmiskuvaan, jossa jälleensyntyminen ja karma ovat keskeisiä tosiasioita. :-(
Vierailija kirjoitti:
Tunnen paljon steinerkoulun käyneitä, ja nämä kaksi havaintoa ovat tärkeimmät:
1. Steinerkoulun käyneillä tutuillani on heikompi yleissivistys, vähemmän menestystä jatko-opinnoissa kuin muilla vastaavilla tutuillani. Esiintyy enemmän esim. lähdekritiikin puutetta.
2. Toisaalta steinerkoulun käyneillä tutuillani tuntuu olevan yleensä vahvempi itsetunto, tunneäly ja yhteistyötaidot kuin muilla tutuillani. Osaavat jotenkin hyvin olla oma itsensä eri tilanteissa. Ehkä tämä liittyy siihen että ryhmät ovat aika tiiviitä ja vanhemmat ovat yleensä paljon mukana koulutoiminnassa, joten ovat sitoutuneita ja pitkittynyttä koulukiusaamista yms ei kai sitten yhtä lailla esiinny.
Molempiin vaikuttaa toki perhetausta vahvasti myös. Vaikka itse arvostan koulutusta tosi korkealle, on kyllä helppo kuvitella sellaisiakin tilanteita joissa tuo kakkoskohta nousisi tärkeämmäksi koulun valinnassa. Lahjakas lapsi saa kyllä myöhemmin muita kiinni, sen sijaan huonot sosiaaliset kokemukset pahimmillaan vievät elämänilon pitkäksi aikaa.
Mitä kukin arvostaa, itse arvostan elämässä enemmässä jälkimmäistä.
Antiikin persoonallisuus tyypit on antiikin persoonallisuus tyyppejä, mutta niistä ei juuri enää puhuta kun ovat vähän vanhahtavia. Itse olin sairaanhoito-oppilaitoksessa 30 vuotta sitten ja saimme jonkun monisteen, siitä tuon tiedän. Eli vanhaa tietoa.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.kouluki…