Isoäiti uhkailee itsemurhalla jos joutuu palvelutaloon
Ei vanhainkotiin, vaan palvelutaloon missä olis muistisairaille oma asumisyksikkö. Hänellä alzheimer jo aika pitkällä jajää monta kertaa viikossa lukkojen taakse, tai lähtee rantasandaaleissa kauppaan ym. Ollaan yritetty saada häntä ymmärtämään, että tämä olisi hänelle parhaaksi mutta tulistuu joka kerta ja uhkaa hypätä parvekkeelta ym. Onko antaa neuvoja? Pelätään jo että satuttaa itsensä kotona kun ei jalatkaan kunnolla toimi.
Kommentit (52)
Ja harvassa on ne vanhukset jotka oikeasti itsensä tappaisivat. Kunhan uhkailevat ja kiukuttelevan. Ja kun tauti etenee niin eivät muistakaan miten sellainen tehtäisiin eivätkä kykene. Eutanasia olisi kyllä hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Anna olla. Hoitakoot itse oven avaamiset ym, jos mokailee
Onpa typerä vastaus. Ja tosi kylmä.
Ei muistisairas tahallaan mokaile, vaan hän ei yksinkertaisesti muista asioita. Ei muista ottaa avainta mukaan.
Ei muista pukeutua, ei laittaa kenkiä jalkaan vaan lähtee kävelemään pakkaseen sukkasillaan.
Ei muista peseytyä. Ei muista syödä. Ei muista ottaa lääkkeitä.
Käykö ap:n äidin luona minkäänmonen kodihoidon ryhmä.
Onko äiti minkään vanhushuollon piirissä, missä hänen kuntoarvionsa olisi tehty, että millainen asumimalli olisin hänelle paras.
Vai voisiko asua edelleen kotona, jos kotona kävisi hoitajat pari kertaa päivässä ja olisi hälytysnappi.
Ongelmahan on juuri se, että usein tuollaiset vanhukset kuvittelevat pärjäävänsä yksin, mutta käytännössä se ei mene niin vaan joutuvat alvariinsa soittaa lapsiaan hätiin. Tai sitten soitetaan viranomaispuolelta, kun muistisairas harhailee ja on heitteillä. Joten valitettavasti se itsemääräämisoikeuskaan ei ole mikään ehdoton, aina ei aikuinen ihminenkään voi päättää omasta elämästään, vaikka kuinka tuntuisi, että pärjää omillaan.
Meillä tehtiin siten, että kodissa alkoi käydä hoitaja. Hän kehui aina kerhoja ja muuta palvelutalon toimintaa. Me sukulaiset emme muka tienneet kehumisesta. Viimein hän halusi lähteä kerhoon ja innostui, ja lopulta asumaan.
Palvelutalo ei ole mikään koti, kenellekään.
Vanhuksesta voi myös joka kunnassa tehdä huoli-ilmoituksen. Kun niitä tulee niin alkaa sossu ottaa asian vakavasti ja se edistää paikan tai muun avun saantia. Palvelutarpeen arvioinnin saa myös pyynnöstä.
Vierailija kirjoitti:
Ja harvassa on ne vanhukset jotka oikeasti itsensä tappaisivat. Kunhan uhkailevat ja kiukuttelevan. Ja kun tauti etenee niin eivät muistakaan miten sellainen tehtäisiin eivätkä kykene. Eutanasia olisi kyllä hyvä.
Sitä vain ei kirjata itsemurhaksi kun vanhus lopettaa syömisen eikä halua nousta ylös sängystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja harvassa on ne vanhukset jotka oikeasti itsensä tappaisivat. Kunhan uhkailevat ja kiukuttelevan. Ja kun tauti etenee niin eivät muistakaan miten sellainen tehtäisiin eivätkä kykene. Eutanasia olisi kyllä hyvä.
Sitä vain ei kirjata itsemurhaksi kun vanhus lopettaa syömisen eikä halua nousta ylös sängystä.
Sekin tietty. Muistisairas vaan harvoin muistaa noin pitkäkestoisia päätöksiä ja pitää niitä yllä. Meillä muisti kesti jossain vaiheessa helposti alle 15 sek.
Eri asia ne masennuksen vuoksi kuihtuvat yms.
Mun mummo itki ja parkui ja harasi vastaan. ”Kun koti pitää jättää”. Kun oli pari viikkoa ollut siellä, ihmetteli suureen ääneen miten hän oli niin höperö että ei ollut suostunut tulemaan aikaisemmin... ja että kuinka siellä olikin niin hyvä olla.
Jos ihminen ei itse ymmärrä omaa parastaan, silloin on vietävä vaikka väkisin. Ja ehdottomasti hoitavalle lääkärille tieto noista itsemurhauhkailuista.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihmisen itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa. Itseäni en osaa kuvitella missään palvelutalossa dementikkojen kanssa kuolemaa odottelemassa. Nautin elämästä niin kauan kun elämä tuottaa minulle nautintoa, mutta jos en kykene enää itse huolehtimaan itsestäni, niin omalla kohdallani katson, että siinä kohtaa on aika lähteä kuoleman kyytiin, ilman mitään suurempaa dramatiikkaa.
Miksi verhosit suunnitelmasi tuolla tavalla? "On aika lähteä kuoleman kyytiin", päätätkö vain lopettaa hengityksen vai tarkoitatko, että teet silloin itsemurhan?
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on juuri se, että usein tuollaiset vanhukset kuvittelevat pärjäävänsä yksin, mutta käytännössä se ei mene niin vaan joutuvat alvariinsa soittaa lapsiaan hätiin. Tai sitten soitetaan viranomaispuolelta, kun muistisairas harhailee ja on heitteillä. Joten valitettavasti se itsemääräämisoikeuskaan ei ole mikään ehdoton, aina ei aikuinen ihminenkään voi päättää omasta elämästään, vaikka kuinka tuntuisi, että pärjää omillaan.
Juuri näin, kirjoitin tuonne jo aiemmin äidistäni, jonka ensihoitajat veivät palvelutaloon. Eihän se muistisairas ymmärrä tilannettaan, eikä hän muista, että soittaa omaiselle samana päivänä 30 kertaa. Minun äitini on edelleen sitä mieltä, että pärjäisi kotona itsekseen aivan hyvin. Ja ihan turha selittää, että et pärjää, kun et osaa lämmittää ruokaa, et käyttää kahvinkeitintä, et avata telkkaria. Silmälasit on jatkuvasti hukassa, samat vaatteet vaikka kuukauden päällä. Ja tosiaan milloin kukakin naapuri, sukulainen, kotihoito soittaa, mitä taas on tapahtunut. Omainen siinä sitten lähtee tilannetta selvittelemään, olipa arki tai pyhä, loma, yö, itse sairaana, työpäivä.
Ja ei se ole sille vanhuksellekaan hyvä olla yksin kotona. Usein muistisairailla on pelkoja, ahdistusta, harhoja, nälkä, jano, eivätkä osaa aina kipuakaan ilmaista tai paikallistaa. Hoitopaikassa saavat kuitenkin ruokaa ja juomaa, pääsevät pesulle, on puhdasta ja lämmintä, eikä tarvitse olla yksin. Ja omaiselta tippuu valtava taakka harteilta ja suhde muistisairaaseen paranee. Jaksaa taas kuunnella niitä tuhat kertaa puhuttuja asioita, ulkoilla, lukea lehteä, hieroa hartioita, ilahduttaa ja olla oikeasti läsnä. Olen ihan hirveän kiitollinen, että äitini sai hoitopaikan ja että hänet sinne vietiin, vaikka väkisin.
Mä olen ajatellut päättää päiväni heti, jos saan muistisairausdiagnoosin. Ihan kamalaa on ollut seurata näitä viime vuosia, en halua samaa itselleni enkä läheisilleni.
T: Muistisairaan tytär.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna olla. Hoitakoot itse oven avaamiset ym, jos mokailee
Tämä siinä on ongelmana, kun eivät enää kykene itse hoitamaan. Jos jotain sattuu, ja sitähän sattuu, soitetaan lapsi/lapset apuun, riippumatta kellonajoista tai välillä olevista kilometreistä.
Mitä sitten että soitetaan? Ei ole pakko mennä eikä hoitaa. Ihan itse te valitsette tuon vanhusten hoitajan osan. Ja mikäs siinä jos haluatte hoitaa, mutta turha siitä on uhriutua.
Mulle on turha narsistiäitini asioissa soitella, ei voisi vähempää kiinnostaa. Onneksi sillä ei mun yhteystietoja olekaan.
Hankala tilanne. Voi olla ettei ikinä sopeudu palvelutaloon, toki jotkut sopeutuvat. Ei voi tietää. Palvelutaloja on niin monenlaisia kans...
Kiitos vinkistä. Pitääpä raahata omani heti palvelutaloon, jos pääsis siitä sillä kätevästi eroon.
Itsemurhalla uhkailu on vakava asia.
Kysy asiaa mielenterveysviranomaisilta mitä tehdä.
En ihmettele yhtään. Ei sinne kukaan vanha ja huonokuntoinen halua, ovat nähneet miten ystäviään laiminlyödään siellä ja makuutetaan paskavaipoissa. Kuukaudessa kynitään hoitomaksua tuhansia euroja.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vinkistä. Pitääpä raahata omani heti palvelutaloon, jos pääsis siitä sillä kätevästi eroon.
huomaa ettei tämä ihminen tiedä mitään vanhustenhoidosta Suomessa
kun ei niitä laitos- tai muitakaan vanhuspaikkoja ole, ei vaan riitä paikat kaikille
sairaalakuntoiset joutuvat olemaan kotonaan joten ketään ei noin vain raahata mihinkään hoitopaikkaan, kyllä ne jonot ovat vuosien mittaisia ja lyhenevät vain kun joku jonosta tai hoitopaikasta kuolee
Kyllä siitä muorista ennenpitkää kuitenkin joku taho huoli-ilmoituksen tekee ja sit sossu pistää tuulemaan ja muori kärrätään laitokseen, halusi tai ei. Eikä se siellä takuulla pääse henkeään riistämään ja tajuaako edes enää silloin miten se tehdään ja mitä tarkoittikaan.
Muistuttaisin, että heitteillejättö on myöskin rikos, itsariuhkauksista huolimatta.
No ei se noin mene muistisairaalla ihmisellä.
Ei hän edes aina muista, missä asuu. Voi lähteä harhailemaan vaikka mihin, ja paleltuu metsään jos kukaa ei pimeällä huomaa hänen liikkuvan.
Kyllä jokunen muistisairas aina silloin tällöin löydetään kaduilta ja teiltä harhailmasta ja soitetaan jollekin sukulaisille että oletteko omainen tms.
Ja muistisairaan kanssa on hankala keskustella joistakin asioista, koska hän voi käyttäytäy vihamielisesti ja suuttua helposti, jos häntä vastutstetaan.
Yleensä tehdään hoitoarvio ihmisestä, ennenkuin hän saa jonkin hoitopaikan julkiselta puolelta.
Palvelutalollakin voidaan tarkoittaa eri seuduilla eri asiaa.
Vakavasti muistisairas ei välttämättä pysty enää asumaan itsenäisesti palvelutalossa, vaan tarvitsee hoivakotipaikan.