Onko todennäköistä, että piikittelevä ihminen kadehtii piikittelyn kohdetta?

Vierailija kirjoitti:

Itse piikittelen tyhmille ja köyhille, enkä nyt ihan heti keksi, mitä heissä kahdehtisin.

Tasapainoinen ja elämäänsä tyytyväinen ei koe tarvetta piikitellä ja olla ilkeä muille.

Vierailija kirjoitti:

Voi olla niinkin, että sinä jotenkin ärsytät heitä.

Ja kenties olet tietämättäsi ihminen, joka puhut paljon itsestäsi, kehut liikaa itseäsi, tuot itseäsi ja tekemisiäsi esiin.  Käyttäydyt hiukan ylimielisesti tms.

Pikkasen em.kuvan sinusta saa, kun lukee sinun aloitustasi.

Ei ihminen itse koskaan tai ainakin hyvin harvoin, huomaa niitä kielteisiä puolia itsestään.

Ei piikittely välttämättä tarkoita kateutta, siihen sisältyy monia muitakin asioia.

Kielteisiä piirteitä on kaikissa, mutta kateellinen projisoi omat kielteiset piirteensä kateuden kohteeseen (eli ylimielisyyden).  Kielteiset piirteet eivät ole syy piikitellä ketään, vaan piikittelijästä ne syyt löytyvät. 

Mutta tietysti koulukiusaajatkin löytävät selityksen kiusatusta. Siinä on myös kyse omien hävettävien ja kiellettyjen piirteiden projisoimisesta muualle ja häpäisemisen tarpeesta. Piikittelijä on häpäisijä ja psyykkisesti ihminen ei tunne tarvettä kiusata ja häpäistä ketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mieti, maalaiset haukkumassa kaupunkilaisia... tavisautoilijat teslakuskeja... mistähän onkaan kyse?

Eli niitä piikitellään, jotka ovat ylimielisen oloisia ja antavat olettaa olevansa parempia kuin muut.

Tekstisi on kateellisen sanavarastoa parhaimmillaan, ainaista vertailua muihin. Kateellisen tunnistaa hänen kielenkäytöstään todella helposti.

Kaupunkilaiset nyt vaan yleensä tuppaavat pitämään maalaisia juntteina ja sivistymättömiä, ja yleensä niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. En mulla ole mitään kadehdittavaa heissä.

Tai sitten sinä luulet, että kaupunkilaiset pitävät maalaisia tietynlaisina etkä vaivaudu tutustumaan erilaisiin ihmisiin, vaan projisoit heihin omat harhasi eli alemmuudentuntosi.

Enköhän mä ole jo ihan tarpeeksi moneen ehtinyt tutustunut, kun 20 vuotta Helsingissä asunut. Ja yllättävän monella aikuisella on ajatusmaailma, että Suomi = Helsinki. Joten kiitos vaan ehdotuksesta, mutta tuosta ei ole kyse.

Vierailija kirjoitti:

Piikittely eli puhutaanpa suoraan, huonotapaisuus tai jopa ilkeys, kertoo ainoastaan piikittelijästä itsestään. Se ei myöskään ole älykästä tai jää piiloon kuten nämä luulevat. Jos joku ei sano takaisin, se ei tarkoita sitä ettei henkilö ymmärrä mitä yritit tarkoittaa tai ei osaisi piikitellä (tämä harhaluulo on monilla ja ovat ylpeitä omasta "taidostaan"). Se vain tarkoittaa sitä ettei hakua alentua samalle tasolle.

En ainakaan minä yritä peitellä piikittelyäni. Tuo ei ole hyvää käytöstä, mutta parempaa kuin aivan suoraan *** tuilu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse piikittelen tyhmille ja köyhille, enkä nyt ihan heti keksi, mitä heissä kahdehtisin.

Kateellisen on pakko saada kokea olevansa parempi kuin edes joku, "tyhmä" tai "köyhä", koska hän tuntee aina olevansa kilpailuasemissa muiden kanssa ja vertailee. Ylempi, alempi ja hui kauhistus, keskinkertainen ei kateellinen ainakaan halua olla. Kateus ilmenee tavassa millä puhuu muista ihmisistä.

Kateellinen piikittelee ja häpäisee jopa omia lapsiaan huumorin varjolla, koska hänellä on niin vahvat alemmuudentunteet. Siksi pitää aina nimenomaan heikompia kiusata, vähätellä ja tölviä, että itse vaikuttaisi paremmalta (kateellinen ei tajua, että muut pitävät häntä raukkamaisena ja ilkeänä käytöksensä takia). Kadehtimiaan puolestaan kateellinen usein mielistelee edessäpäin, mutta takanapäin on sitten aivan toinen meininki.

Salakavaluus ja itseään heikompina kokemansa ihmisten mollaaminen ja pilkkaaminen on tyypillistä kateelliselle. Yksi inhottavimpia piirteitä ihmisessä minusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla niinkin, että sinä jotenkin ärsytät heitä.

Ja kenties olet tietämättäsi ihminen, joka puhut paljon itsestäsi, kehut liikaa itseäsi, tuot itseäsi ja tekemisiäsi esiin.  Käyttäydyt hiukan ylimielisesti tms.

Pikkasen em.kuvan sinusta saa, kun lukee sinun aloitustasi.

Ei ihminen itse koskaan tai ainakin hyvin harvoin, huomaa niitä kielteisiä puolia itsestään.

Ei piikittely välttämättä tarkoita kateutta, siihen sisältyy monia muitakin asioia.

Kielteisiä piirteitä on kaikissa, mutta kateellinen projisoi omat kielteiset piirteensä kateuden kohteeseen (eli ylimielisyyden).  Kielteiset piirteet eivät ole syy piikitellä ketään, vaan piikittelijästä ne syyt löytyvät. 

Mutta tietysti koulukiusaajatkin löytävät selityksen kiusatusta. Siinä on myös kyse omien hävettävien ja kiellettyjen piirteiden projisoimisesta muualle ja häpäisemisen tarpeesta. Piikittelijä on häpäisijä ja psyykkisesti ihminen ei tunne tarvettä kiusata ja häpäistä ketään.

Olen eri, mutta pakko nyt tähän kommentoida. On totta, että syy piikettelyyn löytyy aina piikittelijästä itsestään. Samoin kuin koulukiusaamisessa syy on kiusaajassa. Mutta jotain siinä piikiteltävässä ihmisessä on sellaista, mikä laukaisee sen piikettelijän tarpeen/halun piikitellä. Se voi olla kateutta, kyllä. Mutta ihan yhtä lailla se voi olla jokin ärsyttävä tapa tai luonteenpiirre, tai piikittelijästä poikkeava ajatusmaailma tms. Piikittelissä herää joitain negatiivisia tunteita, jotka hän sitten purkaa piikittelynä ulos. Voi olla, että se on se tapa, minkä hän on kotona oppinut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla niinkin, että sinä jotenkin ärsytät heitä.

Ja kenties olet tietämättäsi ihminen, joka puhut paljon itsestäsi, kehut liikaa itseäsi, tuot itseäsi ja tekemisiäsi esiin.  Käyttäydyt hiukan ylimielisesti tms.

Pikkasen em.kuvan sinusta saa, kun lukee sinun aloitustasi.

Ei ihminen itse koskaan tai ainakin hyvin harvoin, huomaa niitä kielteisiä puolia itsestään.

Ei piikittely välttämättä tarkoita kateutta, siihen sisältyy monia muitakin asioia.

Kielteisiä piirteitä on kaikissa, mutta kateellinen projisoi omat kielteiset piirteensä kateuden kohteeseen (eli ylimielisyyden).  Kielteiset piirteet eivät ole syy piikitellä ketään, vaan piikittelijästä ne syyt löytyvät. 

Mutta tietysti koulukiusaajatkin löytävät selityksen kiusatusta. Siinä on myös kyse omien hävettävien ja kiellettyjen piirteiden projisoimisesta muualle ja häpäisemisen tarpeesta. Piikittelijä on häpäisijä ja psyykkisesti ihminen ei tunne tarvettä kiusata ja häpäistä ketään.

Olen eri, mutta pakko nyt tähän kommentoida. On totta, että syy piikettelyyn löytyy aina piikittelijästä itsestään. Samoin kuin koulukiusaamisessa syy on kiusaajassa. Mutta jotain siinä piikiteltävässä ihmisessä on sellaista, mikä laukaisee sen piikettelijän tarpeen/halun piikitellä. Se voi olla kateutta, kyllä. Mutta ihan yhtä lailla se voi olla jokin ärsyttävä tapa tai luonteenpiirre, tai piikittelijästä poikkeava ajatusmaailma tms. Piikittelissä herää joitain negatiivisia tunteita, jotka hän sitten purkaa piikittelynä ulos. Voi olla, että se on se tapa, minkä hän on kotona oppinut.

Eli on kiusaaja, joka ottaa jokaisen erilaisen ihmisen silmätikukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla niinkin, että sinä jotenkin ärsytät heitä.

Ja kenties olet tietämättäsi ihminen, joka puhut paljon itsestäsi, kehut liikaa itseäsi, tuot itseäsi ja tekemisiäsi esiin.  Käyttäydyt hiukan ylimielisesti tms.

Pikkasen em.kuvan sinusta saa, kun lukee sinun aloitustasi.

Ei ihminen itse koskaan tai ainakin hyvin harvoin, huomaa niitä kielteisiä puolia itsestään.

Ei piikittely välttämättä tarkoita kateutta, siihen sisältyy monia muitakin asioia.

Kielteisiä piirteitä on kaikissa, mutta kateellinen projisoi omat kielteiset piirteensä kateuden kohteeseen (eli ylimielisyyden).  Kielteiset piirteet eivät ole syy piikitellä ketään, vaan piikittelijästä ne syyt löytyvät. 

Mutta tietysti koulukiusaajatkin löytävät selityksen kiusatusta. Siinä on myös kyse omien hävettävien ja kiellettyjen piirteiden projisoimisesta muualle ja häpäisemisen tarpeesta. Piikittelijä on häpäisijä ja psyykkisesti ihminen ei tunne tarvettä kiusata ja häpäistä ketään.

Olen eri, mutta pakko nyt tähän kommentoida. On totta, että syy piikettelyyn löytyy aina piikittelijästä itsestään. Samoin kuin koulukiusaamisessa syy on kiusaajassa. Mutta jotain siinä piikiteltävässä ihmisessä on sellaista, mikä laukaisee sen piikettelijän tarpeen/halun piikitellä. Se voi olla kateutta, kyllä. Mutta ihan yhtä lailla se voi olla jokin ärsyttävä tapa tai luonteenpiirre, tai piikittelijästä poikkeava ajatusmaailma tms. Piikittelissä herää joitain negatiivisia tunteita, jotka hän sitten purkaa piikittelynä ulos. Voi olla, että se on se tapa, minkä hän on kotona oppinut.

Eli on kiusaaja, joka ottaa jokaisen erilaisen ihmisen silmätikukseen.

Eikö siis ole mitään mahdollisuutta siihen, että toinen osapuoli käyttäytyy huonosti ja tästä tuohtuneena toinen alkaa nostamaan esiin väärin tehtyjä asioita, joka koetaan piikittelyksi?

- eri

Mulle tuli mieleen, että jotkut ihmiset myös ottaa herkästi piikittelynä sellaisia sanomisia, mitkä ei edes ole piikittelyä tai sellaiseksi tarkotettuja. Jos esim jokin asia tai aihe on heille herkkä paikka, niin jo pelkästään siitä kysyminen tai kommentointi voidaan kokea loukkaavana piikittelynä. Tai joidenkin tiettyjen ihmisten sanomisia pidetään piikittelynä, mutta jos joku toinen sanoisi ihan samaa, niin sitä ei pidettäisi.

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuli mieleen, että jotkut ihmiset myös ottaa herkästi piikittelynä sellaisia sanomisia, mitkä ei edes ole piikittelyä tai sellaiseksi tarkotettuja. Jos esim jokin asia tai aihe on heille herkkä paikka, niin jo pelkästään siitä kysyminen tai kommentointi voidaan kokea loukkaavana piikittelynä. Tai joidenkin tiettyjen ihmisten sanomisia pidetään piikittelynä, mutta jos joku toinen sanoisi ihan samaa, niin sitä ei pidettäisi.

Harvinaista tuollainen. Mun mielestä on yleisempää, että piikittelijä kuvittelee olevansa hauska, kun tosiasiassa on v-mäinen ja kateellinen luonne, jonka aina pitää saada sanoa jotain ilkeää. 

Tuollaisia oli ennen minunkin ystäväpiirissä, mutta eipä ole enää. Jossain vaiheessa vain tulee mitta täyteen. Jonkunasteista narsistisuuttahan tuollainen ihmistyyppi ilmentää, koska ei tervepäisesillä ole tarvetta mollata muita itseään korostaakseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla niinkin, että sinä jotenkin ärsytät heitä.

Ja kenties olet tietämättäsi ihminen, joka puhut paljon itsestäsi, kehut liikaa itseäsi, tuot itseäsi ja tekemisiäsi esiin.  Käyttäydyt hiukan ylimielisesti tms.

Pikkasen em.kuvan sinusta saa, kun lukee sinun aloitustasi.

Ei ihminen itse koskaan tai ainakin hyvin harvoin, huomaa niitä kielteisiä puolia itsestään.

Ei piikittely välttämättä tarkoita kateutta, siihen sisältyy monia muitakin asioia.

Kielteisiä piirteitä on kaikissa, mutta kateellinen projisoi omat kielteiset piirteensä kateuden kohteeseen (eli ylimielisyyden).  Kielteiset piirteet eivät ole syy piikitellä ketään, vaan piikittelijästä ne syyt löytyvät. 

Mutta tietysti koulukiusaajatkin löytävät selityksen kiusatusta. Siinä on myös kyse omien hävettävien ja kiellettyjen piirteiden projisoimisesta muualle ja häpäisemisen tarpeesta. Piikittelijä on häpäisijä ja psyykkisesti ihminen ei tunne tarvettä kiusata ja häpäistä ketään.

Olen eri, mutta pakko nyt tähän kommentoida. On totta, että syy piikettelyyn löytyy aina piikittelijästä itsestään. Samoin kuin koulukiusaamisessa syy on kiusaajassa. Mutta jotain siinä piikiteltävässä ihmisessä on sellaista, mikä laukaisee sen piikettelijän tarpeen/halun piikitellä. Se voi olla kateutta, kyllä. Mutta ihan yhtä lailla se voi olla jokin ärsyttävä tapa tai luonteenpiirre, tai piikittelijästä poikkeava ajatusmaailma tms. Piikittelissä herää joitain negatiivisia tunteita, jotka hän sitten purkaa piikittelynä ulos. Voi olla, että se on se tapa, minkä hän on kotona oppinut.

Ei pakko olla kateutta, mutta v-mäinen tyyppi on kyseessä kuitenkin. Sitä on turha dumpata muiden syyksi, että ilkeilee ja sitähän piikittely on. Ihan omalla vastuulla, mutta eiväthän tuollaiset tajua olevansa epämiellyttäviä useimpien mielestä. Heitä vain vältellään, jos voidaan.

Usein kai piikittelijä tuntee päin vastoin olevansa yläpuolella ja purkaa turhautumista ja kiukkua. Sitä ei vaan tiedä kumpi on oikeassa kumpi väärässä...

Eli kertokaapa te "piikittelijät" eli ilkeilijät mihin te pyritte tuolla toiminnalla? Sillä rakentavaahan se ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuli mieleen, että jotkut ihmiset myös ottaa herkästi piikittelynä sellaisia sanomisia, mitkä ei edes ole piikittelyä tai sellaiseksi tarkotettuja. Jos esim jokin asia tai aihe on heille herkkä paikka, niin jo pelkästään siitä kysyminen tai kommentointi voidaan kokea loukkaavana piikittelynä. Tai joidenkin tiettyjen ihmisten sanomisia pidetään piikittelynä, mutta jos joku toinen sanoisi ihan samaa, niin sitä ei pidettäisi.

Piikittely on piikittelyä. Ilkeästi sanomisen tarkoitus on pahoittaa toisen mieli, vaikka piikittelijä ei sitä koskaan myöntäisikään.

Onpas sulla iso takapuoli tai tällaiset talot on ihan tusinakamaa (upouudesta valmistalosta) tai kuka tahansa pystyisi tuohon, mutta harva viitsii... Tuossa esimerkkejä piikittelystä, joita on vaikea ymmärtää väärin. Naurunalaiseksi tekeminen muiden silmissä kuuluu tähän kategoriaan myös ja kyllähän se ihan vanhaa kunnon kateutta on eikä mitään muuta.

Ei ole muuten "ylimielistä" tuoda esille oman elämän hyviä asioita tai sitä että on tyytyväinen itseensä. Se on kateellisen omassa päässä se ongelma, jos muiden onni on itseltä pois ja siitä pitää alkaa piikitellä. 

Jooos olet nainen ja minä mies niin toimiessani noin koen lähinnä halua työntää pippelikseni vaginaasi. Ei terve mies naista kadehdi ei siihen ole syytä, toista miestä ehkä jos on sen luonteinen että on kadehtiakseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse piikittelen tyhmille ja köyhille, enkä nyt ihan heti keksi, mitä heissä kahdehtisin.

Tasapainoinen ja elämäänsä tyytyväinen ei koe tarvetta piikitellä ja olla ilkeä muille.

Väitinkö olevani tasapainoinen ja elämääni tyytyväinen? Kyseiset käsitteet eivät liikuta minua, koska minulla on psykopaattisia piirteitä (kliinisestikin todettu). Ja ennen kuin piikittelet alapeukulla, saanen muistuttaa, etten ole valinnut kyseistä synnynnäistä kehityshäiriötäni. Minulla ei ole kykyä empatiaan.

Vierailija kirjoitti:

Piikittely eli puhutaanpa suoraa, huonotapaisuus tai jopa ilkeys, kertoo ainoastaan piikittelijästä itsestään. Se ei myöskään ole älykästä tai jää piiloon kuten nämä luulevat. Jos joku ei sano takaisin, se ei tarkoita sitä ettei henkilö ymmärrä mitä yritit tarkoittaa tai ei osaisi piikitellä (tämä harhaluulo on monilla ja ovat ylpeitä omasta "taidostaan"). Se vain tarkoittaa sitä ettei hakua alentua samalle tasolle.

Joo, ihmisillä on sellainen harhaluulo että v-mäisyys jotenkin indikoi älykkyyttä.

Riippuu vähän tapauksesta, mutta kyllä se varmaan mahdollista on, silti asiaan voi vaikuttaa niin moni muukin asia, esim: omat ongelmat ja vastoinkäymiset ja lisäksi viddumainen luonne.

Itse olen ihmetellyt erään sukulaisen jatkuvaa piikittelyä, enkä ole keksinyt muuta syytä kuin kateus. Hän piikittelee siitä, miten meillä on sellaisia keskiluokkaisen elämäntavan symboleja, joita hänellä ei ole, ikään kuin osoittaakseen että ei hän niitä haluaisikaan. Kun taas meille ei tulisi mieleenkään piikitellä häntä hänen elämäntavastaan.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin itse piikittelen henkilöitä jotka aiheuttavat minulle turhautumista työelämässä.

Turhautumista aiheuttava venyy ja tekee loistavaa työtä samalla kun näet vain, mikä on mielestäsi pielessä ja toisen syy.