50-luvun kerrostaloasunnossa asuvat, kertokaa asuntonne plussista ja miinuksista

Mikä on "1950-luvun tyylinen"? Tarkoitatko jotain tiettyä arkkitehtonista tyyliä? Itse asuin 12 vuotta 1953 valmistuneessa kerrostalossa pienessä nurkkayksiössä.

Koska rakennettu ennen kuin jääkaapit yleistyivät, keittiökomerossa oli seinässä ulos asti vievä n. 5-7 cm halkaisijaltaan ollut reikä iylmäkaapille. Se piti tukkia (lämmönhukkaa kylmään aikaan ja ja lämpimään vuodenaikaan sieltä tunki sisään hyönteisiä).

Eristyksestä ei oltu kuultukaan, seinät olivat puoli metriä paksua betonia, siinä eristys. Talvella oli kylmä.

Pistorasioita oli yksi vessassa, yksi keittiössä ja kaksi huonetilassa. Siis johdonpaikkoja. En tarkoita sitä miten nykyisin yhdessä pistorasiassa voi olla kolme tai neljäkin johdonpaikkaa. Jatkojohtoja mateli lattian poikki ja seinänvieriä.

Keittiökomero oli alkuperäinen, erikseen kylmä-kuumahanat ja tiskipöydän taso niin matalalla että hyvä jos itseä ylti vähän yli polven. Selkä tuli kipeäksi astioita pestessä.

Rakentajien käsitys tuuletuksesta oli keskellä taloa kulkeva kuilu johon tuuletusventtiilit johtivat. Jossain ylhäällä oli ritilä ettei sinne kuollut oravia tai lintuja asiakseen, ja katto ettei satanut tai tullut lunta mutta ampiaiset pesivät siellä kesäisin, joten en pitänyt keittiön venttiiliä lainkaan auki ja tuuletin ikkunoista. Venttiilit eivät juuri vetäneet, ei talvella eikä kesällä, ja ikkunoita oli vain yhdellä sivulla asuntoa.

Hyvää siellä oli paksuista rakenteista johtuva äänieristys ja kiinteä kylpyamme. Kun amme lähti kylppärirempassa, lähdin minäkin, koska muut puutteet olivat liian vakavia että olisin jaksanut siellä enää elää tahi ruveta maksamaan 50 euroa korkeampaa hintaa siitä hyvästä että ainoa asunnon vetonaula lähti.

Sen verran hyvät välit oli vuokranantajiin että kun olin muuttamassa kylppärirempan alta pois, usutin vuokraisäntää tekemään myös keittiörempan ja katselmuksella remontoijan edustajan kanssa olivat yhtä mieltä esittämistäni korjaustoimenpiteistä jotka auttaisivat heitä saamaan siihen pitkäaikaisia vuokralaisia.

Sisäilmaongelmaa ei ollut, vaikka ilma ei juuri liikkunut kuin ikkunoista ja kylppärin laastissa seinällä kasvoikin jotain. Minulla oli sen kanssa sopimus siitä että se ei aiheuttaisi minulle hengitystieoireita (olen herkistynyt homeelle koulussa ja työssä) ja minä kastelisin sen noin kerran viikossa ottaessani suihkun kylvyn sijaan. Hyvin toimi.

Vessahan noissa on tosiaan metrin kanttiinsa ja samassa tilassa suihku ja pesukone. Hieman ahdasta on.

Plussia: hyvä pohja, ihana fiilis/tunnelma asunnossa (vaikka täysin remontoitu), ei pelkoa homeesta tms., mahtavat naapurit, kaunis talo ja alue, kun kaikki 50-luvun taloja.

Miinuksia: meillä ei ole ikkunoita vaihdettu ja pakkasilla niistä saattaa vetää. Toisaalta ilmanvaihto toimii eli eipä tuo haittaa. Muuten on lämmin kyllä. Kylppäri on ok mutta toinen vessa on minikokoinen. Alkuperäiset vaatekaapit olivat todella pienet ja vaihdoimme ne remontissa uusiksi, vaikka harmittikin hävittää vanhat.

Plussat ehdottomasti peittoavat miinukset. En vaihtaisi!

Kesällä kuima ja ilma seisoo, talvella jäätyy.

Vierailija kirjoitti:

Plussia: hyvä pohja, ihana fiilis/tunnelma asunnossa (vaikka täysin remontoitu), ei pelkoa homeesta tms., mahtavat naapurit, kaunis talo ja alue, kun kaikki 50-luvun taloja.

Miinuksia: meillä ei ole ikkunoita vaihdettu ja pakkasilla niistä saattaa vetää. Toisaalta ilmanvaihto toimii eli eipä tuo haittaa. Muuten on lämmin kyllä. Kylppäri on ok mutta toinen vessa on minikokoinen. Alkuperäiset vaatekaapit olivat todella pienet ja vaihdoimme ne remontissa uusiksi, vaikka harmittikin hävittää vanhat.

Plussat ehdottomasti peittoavat miinukset. En vaihtaisi!

Miten niin ei pelkoa homeesta?

Vierailija kirjoitti:

Kesällä kuima ja ilma seisoo, talvella jäätyy.

Ai, ei meillä, juuri päinvastoin. Kivitalo pysyy viileänä pitkään ja toisaalta meillä läpitalonhuoneisto eli saa läpivedon.

Mä asun -54 rakennetussa talossa ja tykkään tosi paljon. Mun asunto on täysin remontoitu, vessa, keittiö, sähköt, ikkunat ja kaikki pinnat on uusittu. Asunnossa on tosi kiva pohja ja vessakin aika tilava, koska siinä on varmaan joskus ollut kylpyamme joka on poistettu ja nyt suihkukaappi. Miinuksena pieni surkea parveke ja todella huono vintti, sekä pimeä ja kulahtanut rappu. Oma asunto on hyvä, mutta yleiset tilat surkeat. Pyöränkellarikin on kellarissa, minne pitäisi pyörää raahata kaksissa rappusissa. Sijainti on loistava, aivan kaupungin keskustassa.

- pieni vessa

- sokkeloinen pohjaratkaisu (toisaalta myös + koska on aika symppis)

- ei vaatehuonetta, mutta

+ huoneissa seinäkomerot sentään

+ isot huoneet

Vierailija kirjoitti:

Plussia: hyvä pohja, ihana fiilis/tunnelma asunnossa (vaikka täysin remontoitu), ei pelkoa homeesta tms., mahtavat naapurit, kaunis talo ja alue, kun kaikki 50-luvun taloja.

Miinuksia: meillä ei ole ikkunoita vaihdettu ja pakkasilla niistä saattaa vetää. Toisaalta ilmanvaihto toimii eli eipä tuo haittaa. Muuten on lämmin kyllä. Kylppäri on ok mutta toinen vessa on minikokoinen. Alkuperäiset vaatekaapit olivat todella pienet ja vaihdoimme ne remontissa uusiksi, vaikka harmittikin hävittää vanhat.

Plussat ehdottomasti peittoavat miinukset. En vaihtaisi!

Meillä vaihdettiin ikkunat pari vuotta sitten ja siihen loppui raikas sisäilma. Uudet ikkunat tekivät asunnosta umpion jonka ilkunat ovat joka aamu näin talvisin jäässä/huurteessa ja kesällä happi tuntuu loppuvan jollei jokainen ikkuna ole auki.

Mekin haluttiin 50 -l asunto, eikä todella ole kaduttanut. Fiilis on ihana, omasta mielestäni ajaton. Hyvä tunnelma on jo asuinalueessa. Talojen väliin on jätetty paljon tilaa ja vihreyttä, ei tarvitse tuijotella naapuria ikkunasta ikkunaan.  Vaikka asuinalue on lähellä isohkon kaupungin keskustaa, kaava estää uuden rakentamisen, joten yllätyksiä ei ole tulossa viereiselle viheralueelle. 

Talossa paksut seinät, joka takaa todella hyvän äänieristyksen. Wc on meilläkin aika pieni ja kaappitilaa vähemmän kuin uusissa. Kannattaa katsoa, että saatte mahtumaan lisäkaappeja. Meidän asunnot on remontoitu 2000 -luvulla täysin (kaikki pinnat on uusittu koko talossa, ilmanvaihto, ikkunat jne.) Onneksi on kuitenkin  jätetty vanhoja kaappeja ja ovia. Ehkä tuosta remontista johtuen, meillä ei ole "vanhan talon hajua" (mikä ei itselle olisi mikään kauhistus) ja ikkunoista ei vedä. Jos on vanhat ikkunat ja talo meluisalla paikalla, voi myös äänet kuulua ulkoa hyvin. 

Omassa kaupungissa keskustan kerrostaloissa on ongelmia sokeritoukkien kanssa, tuostahan kannattaa kysyä etukäteen naapureilta, ettei tule yllätyksenä. Remontit pitää tietysti selvittää, mitä on tehty ja mitä tulossa. 

Mulla oli puulattiat -55 rakennetussa talossa. Ihan kivat.

Asuin 50-luvun kaksiossa, jossa oli hyvä äänieristys paksujen seinien ansiosta, ihanat, leveät (syvät?) ikkunalaudat, iso ikkuna keittokomerossa, asunnossa pääsi kulkemaan ympäri, eli huoneissa oli kaksi ovea. Kodikas asunto ja helppo sisustettava.

Miinuksia liian vanhat keittiökalusteet ja kylpyhuone kaipasi remonttia. Kylpyamme oli kiva, vaikka en usein sitä käyttänyt. Kaappitilaa oli reilusti tai sitten mulla oli tavaraa vähemmän. Reilut tilat ullakolla ja kellarissa. Selkeät ja siistit rappukäytävät.

-Jos alkuperäinen keittiö niin tasot tosi matalalla - myös niissä ”pieteetillä remontoiduissa”.

-Ei oikeita liesituulettimia, rempan yhteydessä saatettu laittaa kivihiilisuodattimella varustettu liesituuletin. Eli kun sunnuntaina paistat pihvejä, teillä haisee vielämtiistainakin paistokäry.

- Yhteiset ruuanlaittoajat koko taloyhtiössä. Jäänne jostain 50-luvulta jolloin aamupuuroa keitettiin 06-07, lounasta 11-12.30 jne jne. Yhteinen ilmanvaihto on näihin aikaan päällä ja imee kaikista kämpistä ruuan hajun rappukäytävään. Ja aina on se yksi Martta-Marjatta joka rakastaa perinneruokia kuten silakoita ja kaalilaatikkoa. Niitä sitten haistelee koko rappu.

- Hemmetin pienet kylppärit, ei mahdu edes käsiä levittämään. Vaikka putket ja vessarempat tehty ”pieteetillä vanhaa kunnioittaen”, pitää kylppäristä poistaa karmit, jotta saat nykyaikaisen pesukoneen sisälle. Pesutornista on turha edes haaveilla.

- Jos onnistut saamaan autotallin, voit hankkia korkeintaan vuoden 1965 mallisen auton, leveämmät ei mahdu talliin ja pihaparkkeja on tosi vähän.

- Naapureiksi saat näennäisesti nuoria ihmisiä, mutta kämpät omistaa kärttyisät vanhat mummot, jotka eivät äänestä yhtiökokouksessa yhdenkään uudistuksen puolesta ”koska näin on eletty jo kuusikymmentä vuotta!”.

- Jos haluat harmonisen sisustuksen, älä haaveile valtavasta löhösohvasta tai 10 hengen ruokapöydästä. 50-luvun asuntoon sopii sirot huonekalut. Asuntoja ei myöskään ole suunniteltu tälläiselle vaatemäärälle joka meillä nykyään on.

+ Yleensä kivat pohjat jotka helposti muunneltavissa

+ Kivitaloissa ei ole niin paljoa sisäilmaongelmia - paitsi tosiaan jos ikkunat uusittu

+ Kodikasta

tekniset ratkaisut ihan talokohtaisia, keskimäärin parempia kuin seuraavilla vuosikymmenillä

tuon ikäisissä on juuri isot remontit (putki, julkisivu, salaojat...) tehty ja jos ne on maksettu niin halpoja asumisvuosia edessä

monet hissittömiä ja arkiliikunta voi muodostua rasitteeksi vaikka kun jalka kipeytyy tai ikää tulee ym

Asun suojellussa 50-luvulla rakennetussa helsinkiläistalossa, aika hyvin on jo tuotu plussat ja miinukset esiin. Hyvä, selkeä pohjaratkaisu, ei hukkaneliöitä, keittiön nurkassa jääkaappikylmä siivouskomero, pieni vessa jonka edelliset asukkaat remppasi tee-se-itse tyyliin ja joitain pikkuvikoja jo paljastunut (puulistat turpoaa, pieniä mustia pilkkuja silikoneissa).

Ikkunaremppa ja sähköremppa oli muutama vuosi sitten, sisälämpötila vähän päälle +20c. Kivat leveät ikkunalaudat. Väliovi piti rakennuttaa itse.

Olemme asuneet nyt muutaman vuoden 1960-luvulla rakennetussa kerrostalossa, joka kuitenkin on arkkitehtuuriselta tyyliltään 1950-lukua. Tässä on muutama samanlainen talo samassa pihapiirissä, joten ensimmäiset on varmaankin rakennettu 50-luvulla ja jatkettu sitten samalla tyylillä.

Plussiksi sanoisin ehdottomasti omaa silmääni miellyttävän arkkitehtuurin, halvan hinnan verrattuna esimerkiksi uusiin asuntoihin, pohjaratkaisut ovat toimivia, keittiö on meillä todella tilava, ikkunalaudat ja vanhat ikkunat ovat ihania jne. Asuntoon tehty remonttia, mutta ei ihan viime vuosina. Miinuksina kylpyhuoneen pieni koko yhdistettynä sen malliin (neliö, esim. pesukoneen voisi sijoittaa järkevämmin, jos olisi vähän eri mallinen pohja) ja muutenkin se alkaisi olla vähän remonttia vailla, ikkunoista vetää talvisin ja kesällä taas on kuuma (asunnon ikkunat etelään ja länteen). Lisäksi vinttivarasto on aika epämiellyttävä paikka, samoin rappukäytävä ei ole mitenkään kutsuva, mutta eipä niissä tarvitse asua.

Nyt olemme muuttamassa toiselle paikkakunnalle oikeasti 1950-luvulla rakennettuun kerrostaloon. Sielläkin samat plussat arkkitehtuurin, pohjan ja hinnan suhteen sekä hyvä pohja, nyt jopa kylppärin lisäksi toinen vessa. Molemmat ovat toki pieniä, mutta kylppäri malliltaan toimivampi kuin tässä vanhassa. Yleiset tilat vaikuttivat olevan paljon siistimmässä kunnossa kuin tässä, joten senkään suhteen ei valittamista. Miinuksia vielä vähän vaikea kertoa näin etukäteen. Tuohonkin asuntoon remontteja tehty, taitavat olla tuoreempia.

Itse valitsisin 50-luvun talon siis paljon mielummin kuin tylsän uuden...

Täällä Helsingissä moni 50-luvun kerrostalo on rakennettu vuokratontille. Kaupunki ja esimerkiksi Vantaan seurakuntayhtymä ovat juuri nostaneet porrastetusti tonttivuokriaan ja tämä näkyy asukkaille hurjana vastikkeen npusuna seuraavien 5-10 vuoden aikana. Tästä kannattaa tarkasti ottaa selvää, sillä myynti-ilmoituksissa puhutaan yleensä nykyisestä vastikkeesta ja noususta kertomista vältellään.

Esimerkiksi Lehtisaaresta saa tällä hetkellä naurettavan halvalla asuntoja merinäköalalla, mutta jos maksat asuntolainan lisäksi 2000€ vastiketta kuussa, tulee kämpälle vähän turhan paljon hintaa. Sama asuinalueen kerrostaloissa.

Aivan ihana! Suosittelen kyllä.

Muistuttaisin kuitenkin, että talot vaativat aina ylläpitoa ja remonttia. 50-luvun talossa täytyy olla ikkunat vaihdettu, sellaiseen taloon ei kannata muuttaa jossa ikkunat alkuperäiset. Samoin uudet putket ja sähköt tulee olla, alkuperäisten kanssa eläessä on putkirikko lähellä. Sähköremontin yhteydessä niitä pistorasioita toki lisätään alkuperäiseen nähden.

Homeettomuudella viitattiin varmaan 50-luvun kivitaloihin, jotka tosiaan ovat umpikiveä. Näitä on aika vaikea saada homehtumaan.

50-luku oli se viimeinen vuosikymmen, jolloin rakennettiin hyvää ja kestävää. Toki 60- ja 70-luvun rakennuskannassakin on valioyksilöitä, mutta suurin osa ei... Vanhoja rakennuksia kannattaa arvostaa ja rakastaa. Ja osa sitä rakentamista on myös niiden kunnosta ylläpitäminen. Rakennus kyllä kestää, mutta sitä ylläpitoremontointiakin tarvitaan.

Mistä tämä kivitalojen sisäilmaongelmattomuus luulo tulee? Esim. betoni on todella huokoista ja hyvä kasvualusta mikrobeille kostuessaan. Huokoinen materiaali myös imee itseensä haitallisia aineita esim. käytetyistä pintamateriaaleista. Eikä kivitalotkaan ole mitääm 100% kivitaloja, väli- ja kattorakenteissa puuta. Sädesieni ei tarvitse kuin kosteuslähteen ja pysyyy sitten kasvamaan kaikenlaisilla pinnoilla turvaten rihmastoillaan vedensaantinsa.

Vesivahinkoja tapahtuu myös vanhoissa taloissa ja ne likavedet imeytyy rakenteisiin.

Kivitalojen home on myös "vaarallisempaa" sisäilmaongelmien valossa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä vaihdettiin ikkunat pari vuotta sitten ja siihen loppui raikas sisäilma. Uudet ikkunat tekivät asunnosta umpion jonka ilkunat ovat joka aamu näin talvisin jäässä/huurteessa ja kesällä happi tuntuu loppuvan jollei jokainen ikkuna ole auki.

Tämä! Ikkunoiden vaihtaminen huonontaa ilmanvaihtoa ja myös vie ihanaa fiilistä pois, koska lähes aina tilalle vaihdetaan nykyaikaiset tylsät vakiomuotoiset ikkunat. Ruudutus muuttuu ja jos on ollut tammilistaa ikkunalasin reunoja koristamassa niin eipä ole enää. 50-luvun ikkunan näköisiä ikkunoita ei saa tehdasvalmisteisina ja vanhojen ikkunoiden korjaaminen on kallista.