Lue keskustelun säännöt.
Hei sinä jonka puoliso on osoittautunut huonoksi isäksi/äidiksi! Oliko tästä mitään merkkejä olemassa ennen lasten syntymää?
17.01.2021 |
En tarkoita mitään väk i valt ajuttuja tai muuta vakavaa. Tarkoitan esim. sitä, että puolisoa ei kiinnosta viettää lasten kanssa aikaa tai hän ei suostu osallistumaan kotitöihin. Tai ajattelee itseään enemmän kuin lapsia. Ei suostu keskustelemaan kasvatusmentelmistä jne.
Mietin vain, että jos näin on käynyt, onko se tullut yllätyksenä? Vai oliko merkkejä jo aikaisemmin?
Kommentit (49)
Tuli aivan yllätyksenä. Tai varmaan itse olin täysin sokea näille piirteille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Vauvakuumeileva mies halusi lopulta minulle vain pallon jalkaan. Lähin pallon ollessa 4, nyt hän on jo aikuinen.
Ei ollut mitään merkkejä. Nyt on erottu jo muutama vuosi sitten.
Mies teki minua enemmän kotitöitä ennen kuin saimme lapsia. Vuosisadan vedätys. En nähnyt merkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Vauvakuumeileva mies halusi lopulta minulle vain pallon jalkaan. Lähin pallon ollessa 4, nyt hän on jo aikuinen.
Näin se menee. Minullekin laitettiin pallo tai pallot jalkaan. Mies tietää, etten helposti lähde lasten takia. Nyt voi maata sohvalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies teki minua enemmän kotitöitä ennen kuin saimme lapsia. Vuosisadan vedätys. En nähnyt merkkejä.
Osti tietenkin teille astianpesukoneen ja robotti-imurin saatuaan sinut raskaaksi. Tiedän tuollaisen miestyypin. Hemmetti mikä sika!
Poltti tupakkaa kaikkien raskauksien ajan. Itse olin/olen savuton. Ja koitinko puhua järkeä? Sen miljoona kertaa. Olen mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuudenkodin arvot. Jos anoppisi passaa appiukkoa, niin todennäköisesti poika odottaa samaa tulevalta vaimoltaan.
Jos on luonteeltaan kovin laiska tai uusavuton niin voi olla odotettavissa haastavia aikoja. Mikäli kodinhoito, ruoanlaitto ja kaikki muut elämän käytännön asiat sujuu mallikkaasti, niin luultavasi lastenhoitoonkin panostetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies teki minua enemmän kotitöitä ennen kuin saimme lapsia. Vuosisadan vedätys. En nähnyt merkkejä.
Osti tietenkin teille astianpesukoneen ja robotti-imurin saatuaan sinut raskaaksi. Tiedän tuollaisen miestyypin. Hemmetti mikä sika!
Ei muuten ostanut. Kun meillä oli kolmevuotias ja vauva, niin muutimme asuntoon, jossa ei ollut tiskikonetta. Ilmoitti, että ei tarvita. No asuin siinä murjussa muistaakseni 3 kuukautta ja hankin uuden kodin, johon ostin omilla rahoillani sen astianpesukoneen.
Ei mitään merkkejä. Oltiin yhdessä 8 vuotta ennen lasta, siitä asuttiin yhdessä 5. Siihen asti tehtiin kotityöt ym yhdessä, en edes osannut laittaa ruokaa, hän teki niitä hienompia ruokia. Koiran hän hoiti paremmin kuin minä.
Lapsen tultua hän jotenkin sanoutui irti siitä projektista, tarvitsi tilaa ja omaa aikaa ja lepoa ja mitälie. Erottu ollaan nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenkodin arvot. Jos anoppisi passaa appiukkoa, niin todennäköisesti poika odottaa samaa tulevalta vaimoltaan.
Tiedän tapauksen, jossa anoppi on tällainen miestään passaava kätevä emäntä, mutta poikansa on tullut äitiinsä eli passaa naistansa ja nainen käskyttää minkä kerkeää. Ehkäpä tässä on käynyt juuri toisinpäin eli ei halua olla kuin isänsä ja ei tahdon puolisolleen samaa kohtaloa kuin äidilleen.
Ei. Minulla oli jo lapsi, kun tavattiin. Mies on mitä huomaavaisin, siistein ja ahkerin, käy kaupassa, on antelias, kantaa kauppakassit ja availee ovet. Mutta lapset on kuin outoja lemmikkejä, joiden kanssa hän ei osaa olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En edes jälkiviisaana keksi, mistä olisin voinut aavistaa, miten kelvottomaksi isäksi eksä osottautuisi. Ennen lasta hän teki kotitöitä vähintään yhtä paljon kuin minä, kävi töissä, leikki tuttujen lasten kanssa, haaveili siitä, mitä kaikkea tekisi oman lapsen kanssa, oli valmis käyttämään talosäästöt lapsettomuushoitoihin, kun raskautta ei alkanut kuulua jne. Raskausaikana alkoi sitten vetäytyä, muuttui negatiiviseksi ja alkoi käyttää enemmän alkoholia.
Sairaalasta kotiutumisen jälkeen lapsen hoito ja kotityöt eivät sitten kuuluneetkaan millään tavoin hänelle, vaan hän vietti kaiken aikansa autotallissa tissutellen ja tiuski ja raivosi, jos kehtasin pyytää apua jossain, että saisin esimerkiksi nukkua joskus koliikkivauvan kanssa. Varmaan kyseessä oli jonkinlainen masennus, mutta kun toinen ei suostunut puhumaan eikä hakemaan apua ja arki oli aivan sietämätöntä, ei jäänyt kauheasti muita vaihtoehtoja kuin ero. Senkin jälkeen eksä omisti elämänsa minun elämäni hankaloittamiselle, kunnes löysi uuden naisen.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenkodin arvot. Jos anoppisi passaa appiukkoa, niin todennäköisesti poika odottaa samaa tulevalta vaimoltaan.
Olin varautunut siihen, että mieheni saattaisi yrittää tuota. Hänen vanhemmat ovat juuri tuollaisia, että appiukko ei paljoa muuta tee töiden ohella kuin istuu passiivisena sohvalla tuijottamassa telkkua, hyvä ettei anoppi syötä häntä ja sido hänen kengännauhoja. Toisaalta apella ei ole myöskään sananvaltaa omassa kodissaan, anoppi osaa olla melkoinen justiina.
Vähän yllättäen mieheni ryhtyi samanlaiseksi, kuin äitinsä. Meidän piti käydä eron partaalla ennenkuin hän tajusi, ettei voi sanella ja päsmäröidä perheessämme, vaan että meillä keskustellaan ja neuvotellaan asioista kuten ennenkin lasta.
Miesten synnytyksen jälkeinen masennus varmaan jää huomaamatta ja hoitamatta. Onhan se valtava järkytys, että mennyt elämä on iäksi mennyttä, ja nyt on ihan uusi kuvio.
Silti, pitäisi tehdä se yhdessä, eikä heittää puolisoa junan alle.
Vähän off topiv, mutta minä elän uusperheessä. Tuo mies ei ole vuoden isä, ja kyllä minä pystyin näkemään sen jo ennalta, ennenkuin näin hänet yhdessä lasten kanssa:
Mies oli aktiivinen töissä, mutta ei kotona. Hän on yrittäjä ja jonkinasteinen työnarkomaani. Hän ei koskaan välittänyt ulkoilla, vaan ennemmin viettää aikaa kuntosalilla tai leffoja katsellen. Hän syö itsekin paljon karkkeja eikä välitä terveysvaatimuksista.
Kyllähän tämä kaikki on nähtävissä, miten on lastensa kanssa: makaa sohvalla, ei välitä ulkoilla heidän kanssaan, eikä pelata mitään vaan ennemmin laittaa leffan pyörimään. Syöttää karkkia ja ruokailut miten sattuu. Ja työnarkomaanit nyt eivät ole lähtökohtaisesti perhekeskeisiä ihmisiä.
Eli hieman ihmettelen, mitkä silmälasit heillä on päässä, jotka eivät merkkejä osaa lukea. Tai sitten he ovat luulleet, että mies muuttuu lasten saatuaan toisenlaiseksi. Tai sitten lapset tehty nopeasti, alta kahden vuoden.
Vierailija kirjoitti:
Vähän off topiv, mutta minä elän uusperheessä. Tuo mies ei ole vuoden isä, ja kyllä minä pystyin näkemään sen jo ennalta, ennenkuin näin hänet yhdessä lasten kanssa:
Mies oli aktiivinen töissä, mutta ei kotona. Hän on yrittäjä ja jonkinasteinen työnarkomaani. Hän ei koskaan välittänyt ulkoilla, vaan ennemmin viettää aikaa kuntosalilla tai leffoja katsellen. Hän syö itsekin paljon karkkeja eikä välitä terveysvaatimuksista.
Kyllähän tämä kaikki on nähtävissä, miten on lastensa kanssa: makaa sohvalla, ei välitä ulkoilla heidän kanssaan, eikä pelata mitään vaan ennemmin laittaa leffan pyörimään. Syöttää karkkia ja ruokailut miten sattuu. Ja työnarkomaanit nyt eivät ole lähtökohtaisesti perhekeskeisiä ihmisiä.
Eli hieman ihmettelen, mitkä silmälasit heillä on päässä, jotka eivät merkkejä osaa lukea. Tai sitten he ovat luulleet, että mies muuttuu lasten saatuaan toisenlaiseksi. Tai sitten lapset tehty nopeasti, alta kahden vuoden.
Minä taas hieman ihmettelen, minkälaiset lasit sinulla on päässä, kun et ymmärrä että muut miehet eivät ole sinun miehesi klooneja. Hienoa että teillä ei tullut yllätyksiä asiassa. Sinulla on käynyt tuuri. Tosin, jos sinä olet lasten äitipuoli, niin kuinka tarkasti sinä edes lopulta tiedät siitä ajasta, kun miehestäsi tuli isä?
Vanhemmaksi tulo muuttaa ihmistä aina enemmän ja vähemmän jollain tavalla, ja etukäteen on mahdotonta tietää varmaksi, miten. Siinä ei auta, vaikka olisi ollut kumppaninsa kanssa yhdessä sata vuotta ja tuntisi hänet läpikotaisin. Jotain viitteitä voi etukäteen olla, mutta lopullista totuutta on mahdotonta tietää ennen kuin vanhemmaksi on tultu ja uuteen rooliin kasvettu.