Oman miehen kehumisketju
Tänne saa tulla kehumaan omaa miestään, jos katsoo sen aiheelliseksi. Olen niin paljon nähnyt huonoja miehiä sekä omassa elämässäni että lähipiirissäni, että nyt on pakko hehkuttaa, kun lopultakin olen löytänyt uskomattoman fiksun, vastuullisen ja täysipäisen miehen.
Ollaan seurusteltu kaksi vuotta ja vieraskoreus on kadonnut suhteestamme, mutta silti siinä on säilynyt lämpö, läheisyys ja tunne siitä, että olen rakastettu ja arvostettu. Mies ei käytä mitään päihteitä ja omaa muutenkin terveelliset elämäntavat. Harrastamme monia eri liikuntalajeja yhdessä ja muutenkin priorisoimme aikaa vain toisillemme. Mies ei ravaa kaveri-illoissa ja omissa harrastuksissaan, vaan laittaa ajankäytössään etusijalle lapsensa ja minut. Yksi miehen harrastuksista on ruoanlaitto ja saan tietenkin nauttia sen tuloksista itsekin samalla oppien lisää. Täysin pyytämättä hän korjaa aina jäljet, tarttuu imuriin ja muutenkin auttaa taloni töissä. Hän osaa korjata laitteita ja remontoida.
Olen niin onnellinen, kun onnistuin löytämään luonteeltaan mitä ihanimman ja kilteimmän kultakimpaleen rinnalleni. Kummallakin on oma koti ja talous, joten ei tarvitse pelätä toisen lokkeilevan. Mieheni on rauhallinen, tasapainoinen ja arvostaa minua tasaveroisena kumppanina. Ei tarvitse riidellä mistään tai kuunnella lyttäämistä ja kiukuttelua. On ihanaa voida luottaa täysin miehen sanaan ja hän on tukena tarvittaessa. Hän on saanut sydämeni täysin itselleen. Tämän paremmasta rakkaudesta en olisi osannut edes unelmoida.
Kommentit (388)
Turha surra katkerikkoja, täällä kirjoittavat miehet ei tiedä mikä hyvä suhde onkaan.
J-P kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyydessä on se huono puoli, ettei kukaan voi mitenkään muuttua älykkäämmäksi kuin on. Pitäisi itse osata tai hoksata, ei sitä voi opettaa (ainakin matikan opettajat tietävät tämän). Myöskään ilkeydestä harva haluaa luopua, koska ilkeä tarvitsee ilkeyttä oman itsensä pönkittämiseen. Ilkeäkään ei tajua, että ilkeydet kuvaavat häntä itseään eivätkä muita.
Toisaalta, ihminen on myös oppivainen otus, ja viisastuu elämänkokemuksen karttuessa, näin ainakin olen halunnut uskoa.
Lapsikin oppii kerrasta, että kuumalle keittolevylle ei kannata kättä pistää, eikä kieltä vesiränniin pakkasella...
Uskoni alkaa kyllä pikkuhiljaa horjua tätä palstaa lukiessa, tässäkin ketjussa joku aasi painaa kätensä sille kuumalle levylle kerta toisensa jälkeen.
Sorry offtopic :)
Suurin osa oppivat kokemastaan, mutta eivät kaikki. Vakavampaa diagnoosia silloin takana. Viittasin kommentillani siihen, että rajat tulevat vastaan jossain kohtaa meillä kaikilla. Silloin on parempi vain antaa toisen olla, koska omia fyysisiä, psyykkisiä ja geneettisiä rajoja ei pysty meistä kukaan ylittämään.
Mieheni on parasta mitä elämä on mulle koskaan antanut. Ihana rakas ja täydellinen kaikinpuolin. Ihminen joka kohtelee minua tasavertaisena kumppanina. On aidosti läsnä ja tekee kaikkensa minun sekä perheemme vuoksi. Rakastan mun miestä ❤️
Juuri tänään sanoin miehelleni, että sinä se tulet toimeen kaikkien ihmisten kanssa. Ja tuo todellakin pitää paikkansa ja on nykyään niin harvinaista, kun kaikenmaailman riidankylväjiä on joka paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa ketjusta, että miehellä hyvä ominaisuus on se että ei pelaa videopelejä/tietokonepelejä. Liittyykö tämä jotenkin siihen, että miehen oma aika pitäisi käyttää lihaksien treenaamiseen/naisen viihdyttämiseen tai palvelemiseen?
No minä ainakin toivon, että mies käyttäisi aikaansa mieluummin vaikkapa itsensä kehittämiseen.
Mitä ihmettä :D Kehitätkö sinä itseäsi koko ajan 24/7? Et siis ikinä vaihda vapaalle tai tee asioita, jotka ovat sinusta pelkästään hauskoja tai mukavia?
Ja sitä paitsi, enemmän se pelaaminen kehittää kuin tv-sarjojen katselu...
Pystyykö toisen pelatessa juttelemaan samalla tavalla kuin telkkaria katsoessa?
Mä ainakin pystyn. Miehellä on aina yksi korva nakuna, että hän kuulee mua. Ja miksi luullaan, että kun mies pelaa, sitten hän vain pelaa? Mun mies laittaa ruokaa, ulkoilee kanssani, lukee kirjoja ja niin edelleen. Pelaa aika paljon, mutta on samana aikana läsnä minulle ja kyllä se on parempi kun se, että olis jossain baarissa tai salilla. Miksi pelaaminen on ylipäätä pahaa? Se on ihan oma laji - kilpailuja järjestetään ja moni tienaa sillä rahaakin? Ja mieheni on töissä johtavassa asemassa ja hyvinkin fiksu. Miksi sitten se pelaaminen olisi jotenkin pahaa? Nainen voi olla jossain vauvapalstalla, mutta mies ei saa pelata? T. Nainen 39
Vierailija kirjoitti:
Voi että teillä on ihania miehiä. Mistä ihmeestä sitä löytäis jonkun vastaavanlaisen itselleni sopivan miehen. Siis kertakaikkiaan voinko tuollaisia ollakaan. Olkaa onnellisia naiset. Ja niinhän te kirjoitusten perusteella tunnutte olevankin. Kummallista tämä elämä, jotkut löytää hyviä, suorastaan ihania parisuhteita ja puolisoita. Ja sitten toiset jää lehdelle soittelemaan, vaikka ihan normaali ihana nainen olenkin. Yhtä aikaa iloinen ja surullinen tästä ketjusta.
Kiitos sinulle ihanasta kommentista! Toivon kovasti, että löydät sen oikean ja juuri sinulle sopivan ihanan kumppanin! Itse olin 5 vuotta väkivaltaisen suhteen jälkeen yksin ja sitten tavattiin puolison kanssa ihan sattumalta kirjastossa.
onko täällä kehuttu niitä ketkä matolla kumartelee turhinpäiten kesken päivää ollenkaan?
ei taida olla niissä kehumista
Mun mies on ihan helmi. Kuuntelee minua avoimin mielin ja on tukena yrittämättä joko lakaista maton alle tai korjata kaikkia asioita. Osaa yleensä tuoda asioihin hyviä näkökulmia, sellaisia joita itselle ei tulisi mieleen. Siivoaa kotona ja laittaa ruokaa myös, yhdessä teemme lähes aina tällaiset puuhat. Hän osaa tarvittaessa sanoa "ei", eikä kaihda hankaliakaan tilanteita, mutta osaa selvittää ne ihmisten kanssa silleen rakentavasti ja jämäkästi, ettei konfliktit eskaloidu vaan kaikki tyydyttävä ratkaisu löytyy. On myös komea (ainakin minun silmissäni) ja homma pelaa tosi hyvin sängyssäkin hänen kanssaan. On myös melkoisen älykäs tai kyvykäs yksilö, voittaa kaikki seurapelit, ratkaisee melko sutjakasti sellaiset loogiset päättelytehtävät, ja on lukenut niin paljon että tietovisoissakaan ei menisi sormi suuhun.
Nyt oltu yli 10 vuotta yhdessä ja yhtä kivaa on kuin suhteen alussakin.
on itseohjautuva
paitsi kotona keittiössä ei ole, mutta muuten on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa ketjusta, että miehellä hyvä ominaisuus on se että ei pelaa videopelejä/tietokonepelejä. Liittyykö tämä jotenkin siihen, että miehen oma aika pitäisi käyttää lihaksien treenaamiseen/naisen viihdyttämiseen tai palvelemiseen?
No minä ainakin toivon, että mies käyttäisi aikaansa mieluummin vaikkapa itsensä kehittämiseen.
Mitä ihmettä :D Kehitätkö sinä itseäsi koko ajan 24/7? Et siis ikinä vaihda vapaalle tai tee asioita, jotka ovat sinusta pelkästään hauskoja tai mukavia?
Ja sitä paitsi, enemmän se pelaaminen kehittää kuin tv-sarjojen katselu...
Pystyykö toisen pelatessa juttelemaan samalla tavalla kuin telkkaria katsoessa?
Mä ainakin pystyn. Miehellä on aina yksi korva nakuna, että hän kuulee mua. Ja miksi luullaan, että kun mies pelaa, sitten hän vain pelaa? Mun mies laittaa ruokaa, ulkoilee kanssani, lukee kirjoja ja niin edelleen. Pelaa aika paljon, mutta on samana aikana läsnä minulle ja kyllä se on parempi kun se, että olis jossain baarissa tai salilla. Miksi pelaaminen on ylipäätä pahaa? Se on ihan oma laji - kilpailuja järjestetään ja moni tienaa sillä rahaakin? Ja mieheni on töissä johtavassa asemassa ja hyvinkin fiksu. Miksi sitten se pelaaminen olisi jotenkin pahaa? Nainen voi olla jossain vauvapalstalla, mutta mies ei saa pelata? T. Nainen 39
Sitä kyselin, kun joskus on ollut kommentteja miten mies ei huomaa lasta vaikka tämä huutaisi vieressä. Itse palstailen nyt, mutta katson samalla elokuvaa ja pystyn tässä samalla puhumaan miehen kanssa.
Mieheni saa minut aina nauramaan. On mahtava ja heittäytyvä isä
On se vaan niin suloinen, vuodesta toiseen, vuosikymmenestä toiseen, kolmanteen, neljänteen...
Minun aviomiehelläni on 20cm ihana penis ja hän on todella hyvä nuolemaan 🥰 Kätevä käsistään myös remppa- ja kotitöissä. Eri mukava.
Kehun eksääni:
Siitäkin huolimatta, että halusin erota hänestä, olen sitä mieltä että hän on ihana ihminen.
Hän on hauska, kannustava, idearikas. Vaikka hän on itsepäinen, on hänen tarkoituksena useimmiten hyvä. Sängyssä hän on keskivertoa parempi, huomaavainen ja kekseliäs.
Toivon, että hän löytää vielä rakkauden. Naisen, joka rakastaa häntä kuten hän ansaitsee.
Mun mieheni tekee valtavasti kotitöitä, laittaa hyvää kalaruokaa, on upea isä lapsellemme, antaa minulle pieniä tarpeellisia asioita/lahjoja, ostaa mun lempiruokia. Olen tosi kiitollinen hänestä. Yhteistä taivalta meillä on takana 19 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
ekalla sivulla sellainen 70% puhdasta vi**uilua. Ei yllättänyt
#miesvihanäkyväksi
Nyt se lääkitys kuntoon! Täällä kehutaan miehiä. Ymmärrän ettet voi samaistua hyvään mieheen kun et ole sellainen itse, mutta älä sekaannu asioihin joita et ymmärrä.
Mun mies on hyvä, se siivosi just kissojen hiekkikset. Ja ennen kuin u.lizija loukkaantuu verisesti, niin itse teen saman homman aina aamuisin.
Mieheni on ehdottoman uskollinen, herrasmies, hyväkäytöksinen ja kunnioittava. Pitää aina sanansa, joka tilanteessa. On itsenäinen ja asettaa minut ja tyttäreni etusijalle. Jopa kysyy aina, sopiiko meille, jos hän lähtee vaikkapa kaveriaan tapaamaan, vaikka tasan tarkkaan tietää, ettei siitä mitään haittaa ole, päin vastoin.
Kun meille tuli kriisi ja olin valmis lyömään hanskat tiskiin, hän etsi ensi töikseen parisuhdeterapeutin vaikkei todellakaan ole sitä tyyppiä, että kertoisi avoimesti tunteistaan varsinkaan kenellekään ulkopuoliselle. Terapia maksoi paljon, mutta hän oli valmis satsaamaan niin paljon kuin oli tarvis. Ja nyt puhutaan miehestä, joka on hyvin tarkka rahasta.
Hän ei ole koskaan lyönyt minua eikä pakottanut minua seksuaalisesti mihinkään. Jos alussa koin epävarmuutta ja kieltäydyin seksistä vaikka kesken esileikin, lopetti hän heti ja kysyi, ettei vain ollut tehnyt mitään väärin.
Huonon (ihan p*sk*n) miehen jälkeen löysin aivan ihanan miehen. En uskonut, että oikeasti elämä voisi näin paljon muuttua. Jonkun mielestä hän saattaisi olla ihan tavallinen, mutta minä osaan arvostaa sitä, että elämä on ennalta-arvattavaa ja turvallista. Sovitut asiat pitävät, auttaa ja haluaa tehdä asioita yhdessä. Lisäksi kun vielä muutenkin kemiat pelaavat ja hän on mielestäni hurjan komea, miehekäs mies, niin en voisi olla onnellisempi, että sain rakastua juuri häneen. Ja vielä että hänkin rakastui minuun.
- Ei koskaan vilkuile toisten naisten perään läsnäollessani tai flirttaile
- Huolehtii fyysisestä kunnostaan
- Hyvä hygienia
- Puhuu suoraan, ei kiertele tai kaartele
- Energinen sängyssä ja hyvin varustettu, kuuntelee toiveita
- Tuo kukkia ja lempiruokia
- Pyytää lähes aina anteeksi tekemiään virheitä
- Kehuu minua välillä ja kertoo rakastavansa
- Rakastaa eläimiä
- Omaa tavoitteita ja kunnianhimoa
- Ei viihdy huomion keskipisteenä tai puhu paljon itsestään (exäni ei muuta tehnytkään)
- Tuo taloudellista turvaa (toki mulla myös omat tulot ja säästöt)
Voin kertoa että intohimoinen treenaaja ei ole myöskään ajankäytöltään se helpoin puoliso, vaikka timmiä kroppaa onkin kiva hipelöidä.