Millainen on huono kummi?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en missään nimessä haluaisi kummiksi. Olisin enemmän kuin huono sellainen. Ihmettelen, että miksei kukaan muu tunnu sitä tajuavan.
Eipä kummius mitään kummempaa vaadi. Ristiäisissä seisot siellä edessä joko vauva sylissä tai ilman. Myöhemmin sitten ehkä menet synttäreille ja muihin lapsen juhliin ja käyttäydyt asiallisesti. Halutessasi vietät lapsen kanssa aikaa muulloinkin kuin juhlissa. Ei ole vaikeaa. Lähes kuka tahansa pystyy tuohon.
No minä en kuulu niihin lähes keihin tahansa.
Lapsen kummi ei ole ollut yksissäkään juhlissa. Lähtien siis ristiäisistä. Tekosyitä ja selityksiä riittää. Lupaili myös lapsen ollessa n. 10v, että lapsi kutsutaan kylään ja sitten on tiedossa kaikkea kivaa lähtien huvipuistosta. Parin vuoden päästä lapsi totesi, ettei tämä toteutunut. Silloin tuntui tosi pahalta.
Valmistujaisiin ym. emme enää edes odota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en missään nimessä haluaisi kummiksi. Olisin enemmän kuin huono sellainen. Ihmettelen, että miksei kukaan muu tunnu sitä tajuavan.
Eipä kummius mitään kummempaa vaadi. Ristiäisissä seisot siellä edessä joko vauva sylissä tai ilman. Myöhemmin sitten ehkä menet synttäreille ja muihin lapsen juhliin ja käyttäydyt asiallisesti. Halutessasi vietät lapsen kanssa aikaa muulloinkin kuin juhlissa. Ei ole vaikeaa. Lähes kuka tahansa pystyy tuohon.
No minä en kuulu niihin lähes keihin tahansa.
Se on hyvä, että tiedosta itse, ettet osaa käyttäytyä asiallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en missään nimessä haluaisi kummiksi. Olisin enemmän kuin huono sellainen. Ihmettelen, että miksei kukaan muu tunnu sitä tajuavan.
Eipä kummius mitään kummempaa vaadi. Ristiäisissä seisot siellä edessä joko vauva sylissä tai ilman. Myöhemmin sitten ehkä menet synttäreille ja muihin lapsen juhliin ja käyttäydyt asiallisesti. Halutessasi vietät lapsen kanssa aikaa muulloinkin kuin juhlissa. Ei ole vaikeaa. Lähes kuka tahansa pystyy tuohon.
No minä en kuulu niihin lähes keihin tahansa.
Se on hyvä, että tiedosta itse, ettet osaa käyttäytyä asiallisesti.
Osaan kyllä, mutta en jaksaisi mennä juhliin tai viettää aikaa hänen kanssaan.
Miksi näitä kummiasioita aina pohditaan täällä? Joko on tekemisissä tai sitten ei. Ei kummiudesta pidä tehdä isoa juttua eikä pakkoa. Tai pohtikaa vain, mutta mielestäni kannattaa antaa kummiuden mennä omalla painollaan.
Naurattaa jos jotkut vielä suhtautuvat kummiuteen kovin vakavasti :D Eikö se ole pääasia että saa jonkun nimen vaan sinne paperiin ja sillä selvä eikä ulkopuolisilta aleta nykyään mitään vaatimaan.
Vierailija kirjoitti:
Sellainen jota ei kummilapsi tai kummilapsen asiat kiinnosta. Hyvä kummi taas pitää yhteyttä mahdollisuuksien mukaan ja on kaveri lapselle. Kyselee kuulumisia, kuuntelee lasta jne. Jos asuu lähellä niin käy tapaamassa lasta silloin tällöin ja tekee asioita lapsen kanssa.
Itse tein noita kaikkia kummilastani kohtaan, siis hyvänä kummina. Kyselin, pidin yhteyttä, kävin synttäreillä, otin luokseni, vietin aikaa hänen kanssaan. Lapsen kasvaessa ja aikuistuessa odotin, että suunta olisi ollut myös päinvastainen, mutta ei. Lahjomisen lopetin ammattiin valmistumiseen 19-vuotiaana, mutta kuulumisia olisi kiva vaihdella, mutta kun se oli aina aloitteellista minun, kummitädin, puolelta, niin annoin hiipua. Ei tupata, kun ei tykätä. Lahjat kelpasivat ja kaikki muut onnittelut, mutta yhtään ei ollut aloitteellisuutta tänne päin. Lahjoja en odottanut, mutta puhelinsoitto tai tekstari syntymäpäivänäni olisi vallan ilahduttanut. Mutta ei. Itse olen antanut koulukuvat omien lasten kummeille koko kouluajan, mutta tältä sain muistaakseni yhden koko 12 vuotta kestäneeltä taipaleelta..
Vierailija kirjoitti:
Sellainen joka manipuloi kummilastaan. Veljeni kummi sai veljeni kertomaan itselleen isämme kuolinpesän asioista, vaikka olimme nimenomaan sopineet, ettei niistä kerrota kenellekään. Hän on ollut sairaalloisen kiinnostunut kuolinpesän asioista, vaikka ne eivät hänelle kuulu lainkaan. Veljelläni on Aspergerin oireyhtymä ja elämäni on ollut helvettiä hänen ailahtelevan mielensä takia. Kun sain tietää veljeni kertoneen kuolinpesän asioista kummilleen suutuin hänelle ja veljeni raivostui minulle ja muun muassa sanoi tappavansa minut. Tämän jälkeen en ole ollut veljeni kanssa missään tekemisissä. Hän ei myöskään tajua, että hänen kumminsa on perintörahojen perässä. Varmasti hän saa manipuloitua ne itselleen, koska on onnistunut joka ikisessä manipuloinnissaan tähänkin mennessä.
Aika monet kuolinpesän asiat tulevat muidenkin kuin osakkaiden tietoon riippumatta siitä puhuvatko osakkaat niistä muille. Esim. Kauppalehdessä ilmoitetaan perinnässä olevat velat. Kyllä menee tieto moneen paikkaan. Kuolinpesä ja perikunta ei ole mikään suojelukohde ja vaitiolovelvollisuuden piirissä kuten perikuntasi osakkaat ovat luulleet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen joka manipuloi kummilastaan. Veljeni kummi sai veljeni kertomaan itselleen isämme kuolinpesän asioista, vaikka olimme nimenomaan sopineet, ettei niistä kerrota kenellekään. Hän on ollut sairaalloisen kiinnostunut kuolinpesän asioista, vaikka ne eivät hänelle kuulu lainkaan. Veljelläni on Aspergerin oireyhtymä ja elämäni on ollut helvettiä hänen ailahtelevan mielensä takia. Kun sain tietää veljeni kertoneen kuolinpesän asioista kummilleen suutuin hänelle ja veljeni raivostui minulle ja muun muassa sanoi tappavansa minut. Tämän jälkeen en ole ollut veljeni kanssa missään tekemisissä. Hän ei myöskään tajua, että hänen kumminsa on perintörahojen perässä. Varmasti hän saa manipuloitua ne itselleen, koska on onnistunut joka ikisessä manipuloinnissaan tähänkin mennessä.
Aika monet kuolinpesän asiat tulevat muidenkin kuin osakkaiden tietoon riippumatta siitä puhuvatko osakkaat niistä muille. Esim. Kauppalehdessä ilmoitetaan perinnässä olevat velat. Kyllä menee tieto moneen paikkaan. Kuolinpesä ja perikunta ei ole mikään suojelukohde ja vaitiolovelvollisuuden piirissä kuten perikuntasi osakkaat ovat luulleet.
Voi olla, mutta en itse menisi niistä lavertelemaan kenellekään, jos on sovittu, ettei niistä puhuta. Luottamus on tärkeää. Ilman sitä ei mistään tule mitään.
Mun kummisetä oli mun ensimmäisen oikean työpaikan pomo ja veti välistä törkeästi palkastani.
Ei jääny ikävä kun lähti puujalka hyllylle ja muilta varastava läskisäkki monttuun jossain välissä.
Mun kummisetä osoittautu ihan hirvittäväks kumisedäks tai paremminkin ilman kumia -sedäks. Kävi naimassa kaikkia sukuni naisia ja osa tuli raskaaks hänelle. Että sillai!
Ei varmaan aina ole ihan yksiselitteistä.
Itse olen ollut parilla eri vuosikymmenellä kummi . Aikoinaan ( ns. huonossa kummisuhteessa, joka ei liity ajankohtaan kyllä mitenkään) minun oletettiin hoitavan lapsia joka viikonloppu ( koska olin leski-yh, niin minulla oli aikaa ja mahdollisuutta hoitoapuun)
Nyt on " tasa-arvoinen " suhde. Saan rakkaista kummilapista kuvia ja videoita ja tapaan heitä usein. Tarjoan myös itse hoitoapua vanhemmille ja tiedän olevani hyvä tuossa hommassa, meillä on aina tosi kivaa kummilasten ja sisarusten kanssa :)
Minä. Minulla oli huono oma kummi joten perin sen käytöksen jolla olen päässyt jo yhtä huonoon tulokseen. Ja en kummilapseni uusioperheen varallisuuteen yllä joten köyhis-lahjani ovat säälittäviä muutenkin nykyään. Yritin alussa mutta kummilapsen kasvettua menetin yhteyden, en osaa olla hänen kanssa väleissä. Nämä tuotteet joita yläaste ikäiset haluaa jää monelta palkkatyössä olevalta aikuiselta ostamatta itselleen.
No , lapseni kummisetä ei ole nähnyt kummilastaan yli kahteen vuoteen vaikka asuu samassa kaupungissa. Ei mitään ehdotuksia näkemiseen tms. Soittelen itse hänellä aktiivisesti kuulumisia. Olen pettynyt
Ei ole tullut kertaakaan kummilapsensa syntymäpäiville. Aina jokin tekosyy ja lahja tulee postissa.
Minä. Yritin alussa paljonkin, mutta en enää jaksa. Lapsi haukkui aina lahjani, vaikka minulle oli valehdeltu että juuri tätä X nyt toivoo syntymäpäivälahjaksi jne, ja antamistani rahoista ei koskaan kiitetty. Pinnallisia juttuja, mutta liian monen kerran jälkeen into koko hommaan alkoi kummasti hiipua kaikilla tasoilla.
No en tiedä koenko olevani huono, mutta jos nyt muotoillaan näin, että kadun kun lähdin yhdelle ystävän lapselle kummiksi. Mua vähän jopa painostettiin siihen hommaan. Noh. Valitettavasti ei oikein kemiat kohtaa tämän ystävän kanssa enää tänä päivänä ja lapsi ei tunnu lainkaan tärkeältä. Kaiken lisäksi se, että en omien kolmen lasten takia voi ottaa tätä lasta hoitoon , on ongelma ja saan kuulla kuinka luuli minun auttavan heitä , koska tiedän , ettei heillä ole tukiverkkoja. :) Koen, että minut pyydettiin kummiksi lapsenlikan toivossa.
En ole nähnyt kummilasta pian vuoteen. Hänen vanhemmilla mt ongelmia, elämä pelkkää valitusta. Muuttivat kauas ja olen onneksi voinut vedota kiinteisiin. Nyt sitten viimeisen kuukauden on ollut näkemässä meille ja valittaa kun ei ole lastenvahtina. En vain jaksa
Sellainen joka ei suostu kummiksi. Vanhempien käytöksen perusteella en kyllä kadu päätöstäni.