Paljonko sinulla oli rahaa kun muutit omillesi?

Ei mitään, olin 20- vuotias ja ostin omakotitalon lainarahalla. Töissä olin ollut jo neljä vuotta, mutta säästöjä ei ollut. Suoraan vanhemmilta omakotitaloon siis ja nyt 36- vuotiaana perheen kanssa asun siellä edelleen.

Kuukauden työmarkkinatuki, josta oli edellisiltana juhlittu törkeän iso osa, eli varmaan pari sataa. Muistan kun sain ensimmäisen asumistuen takautuvasti parin kuukauden ajalta, noin 660e ja olin tosi rahoissani kun tilillä oli yli 1000e, pari viikkoa ollut just oikeasti rahaton ja sitten pääsi rälläämään. Oli huoletonta elämää🙂

N. 10 000 e, kun muutin opiskelemaan, valmistumisen jälkeen solusta omaan kotiin muuttaessa muutama satanen.

n. 10 000 markkaa, olin itse kerännyt kesätöistä ja osa oli rippi- ja ylioppilaslahjoja.

Sänky, pöytä, tuoli ja 1200mk tilillä v. 2000

Vaikka minulla oli muutama tuhat euroa säästöjä kun muutin pois kotoa, olen tavallaan tyytyväinen, että lapsuus- ja varhaisen nuoruuteni vuodet olimme välillä köyhiä. Taloudelliset huolet olivat vanhemmilleni varmasti todella rankkoja enkä sellaista toivoisi kenellekään, mutta opin elämään tarpeen vaatiessa niukasti ja välttelemään turhaa velkaa. Omaisuutta ei hurjasti ole päässyt kertymään, mutta ei ole velkaakaan muuta kuin nopeasti kasvavan kaupungin keskustassa olevasta asunnosta. Osaan arvostaa nykytilannetta, kun tulen toimeen eikä jokaista senttiä tarvitse laskea. Se on arvokas perintö.

Ei ollut rahaa ei. Ei mun vanhemmat ikinä ymmärtäneet ajatella lapsiaan, ei tullut mitään apuja (rahaa tai henkistä tukea). Ja sama jatkuu edelleen.

Muutama sata euroa taisi olla. Olin lukiossa, joten sain opintotuen ja asumislisän.

Reilu 2400€

1976 lähdin 16 vuotiaana merille, rahaa taskussa 20 mk. Muovikasissa vaihto housut, parit sukat ja kalsarit.

Mutta pääsinpä pois vanhempien nurkista. Joskus oli rankkaa, jälkeen päin ajatellen se kuitenkin kasvatti kovan luonteen, periksi ei anneta ja mitään ei pyydetä, kaikkia arvostan riippumatta heidän ns. statuksesta.

Älä koskaan väheksy pienen tilan tyttöä, äläkä pientä haavaa, molemmista voi tulla jotain suurta.

Itse sitä on täytyny kaikki kerätä,tyhjästä yrittäjäksi ,asuntovelalliseksi ja sitten konkurssin jälkeen taas 

hillitöntä työntekoa ja velkojen maksua vallesmannille.Lopulta kaikki helpotti ja selviydyin vaikka söin

välillä popkornia kun en avustuksia saanu mistään.Velipoika helppas lunastamalla perintöosuuden

vanhempien kämpästä.Mutta koitti se päivä risukasaankin ja maksut on maksettu ja kukaan ei saanu siipeensä ,joten nyt en omista mitään mutta sponssaan tyttärieni elämistä ja toimeen tuloa.

Velallinen,katse vaan eteenpäin kyllä se hyvä ja parempi elämä sieltä joskus piastaa.

Mutta älä kerpele luota edes pankkeihin ,ne ryssi minun  elämäni.

20000

Silloin oli markka-aika. Rahaa oli ehkä 200 mk. No nyt on vain vajaa miljoona euroa kämpissä ym: lla.

Joku reilu 100 euroa oli kun muutin lastensuojelulaitoksesta pois sinä päivänä kun 18 täytin.

Olisikohan ollut noin 1000 euroa kesätöissä tienaamiani rahoja. Sillä ja opintotuella selvisin muutamia kuukausia, mutta sitten etsin opintojen oheen työpaikan.

17v täytettyäni muutin, kotoa oman huoneen irtaimisto ja kauppakassillinen ruokaa matkaan. Tuet juoksemaan ja hieman kesätöistä lisää, niillä pärjäsin hyvin.

Olin muuttaessani 18-vuotias. Muutin yhteen pikaystäväni, parhaan kaverini, sekä parhaan kaverini poikaystävän kanssa. Asuimme siis nelistään.(Asumme edelleen) muutimme yhteiseen omakotitaloon. Meillä oli yksi yhteinen pankkitili asumista varten. Sillä tilillä (Ennen talon ostoa.) oli n. 600 000€ (Huom: siinä oli meidän kaikkien neljän rahat.

Muutin kolmisen kuukautta sitten, silloin pankissa oli n. 500€ olen tehnyt nyt nämä kolme kuukautta töitä, mutta olen myös ostanut ruokaa, maksanut laskuja, veroja jne... niin nyt tilillä on n 1 000€

Muistaakseni 9000 markkaa, jotka olin säästänyt yo-lahjoista ja stipendistä. Muutin lama-aikana enkä ollut päässyt kesätöihin. Soluasunto oli kalustettu ja pärjäsin alkuun opintotuella. Lisäksi sain muutaman satasen päälle vanhemmilta. Rahaa meni telkkariin ja matkoihin, kun muutin aika kauas kotoa. Taloudenhoito oli alkuun haastavaa kun ei ymmärtänyt mihin kaikkeen kuluu rahaa. Lamput esim. olivat tuohon aikaan kalliita ja metsästin puoli vuotta budjettiin sopivaa lamppua. Liinavaatteet ja astiat olin kerännyt valmiiksi nuorena.

Lukion jälkeen vuonna 2000 muutin poikaystävän kanssa opiskelija-asuntoon ja säästössä molemmilla oli jotakuinkin 2000 mk eli euroissa vajaat 350 euroa :D Pesutuvassa käytiin pyykkäämässä kunnes ensimmäisistä kesätyöpalkoista ostettiin pyykkikone omaan kylpyhuoneeseen. Rahaa oli aina riittävästi. Emme käyneet töissä opiskelun ohessa, vaan eleltiin opintotuella, jonkun mielestä varmasti aika nihkeästi mutta itse emme kokeneet koskaan pulaa mistään. Kesätöissä oltiin joka kesä koulun loppumisesta koulun alkuun asti, niillä rahoilla sitten paikattiin tilannetta aina vuoden aikana kunnes taas kesätyöt koittivat.

Ja asunto sisustettiin alkuun kaiken maailman vanhoilla huonekaluilla ja astioilla, mitä sukulaisten nurkista löytyi. Myöhemmin hankittiin mieleisiä.