Anoppi tuo lapsillemme mieheni vanhoja likaisia ja reikäisiä vaatteita
Voi että ottaa päähän. Anoppi ja appi hamstraavat kaiken! Kaapit ihan ammuttu täyteen tavaraa ja lisää haalivat jos vain jostain halvalla saa. Ovat säästäneet tietysti lapsiensa kaikki vaatteet, kengät, urheiluvälineet yms. Nyt kantavat näytä "aarteitaan" meille. He tuovat näitä likaisia ja rikkinäisiä kamppeita kuin kultaa kantaisivat ja selvästi se tuottaa heille surua (luopuminen siis). No minä olen nämä julmasti vienyt tekstiilijätteeksi. Olen kamala, mutta kyllä tuokin on aivan järjenköyhää touhua. En ikinä pukisi lapsiani 30v vanhoihin vaatteisiin jotka aivan pilalla jo valmiiksi.
Ajatuksia?
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Omat lapsuudenvaatteethan on ihania, nostalgisia. Ei niillä tietysti sulle ole tunnearvoa. Mutta ehkä jonkun hyväkuntoisen voisi ottaa silti käyttöön? Ottaa vaikka kuvankin muistoksi.
https://areena.yle.fi/1-3988497
Tuolla oli se äskenmainittu virkattu palli ja olipa virkkuukoukkukin itse tehty:-)
Sääliksi käy nyt tuo uudempi hölmöläissukupolvi, ei mahda mitään:-X
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu, ja suoraan roskiin tai kierrätykseen lentävät myös täällä samantien kun anoppi kaartaa pihasta pois. Ärsyttää suunnattomasti koska ylimääräistä vaivaahan tuosta ainoastaan on meille kun joutuu toisten romut hävittämään. Parasta kuitenkin on kun tuo välillä myös ruokaa meille tai lähinnä lapsille. Avattuja, parhaimmillaan vuosi sitten vanhaksi menneitä pakkauksia. Ällöttää ja vituttaa.
Toi on jo joku mentaalipuolen ongelma tollainen. Miksi ihmeessä sä olet vihainen?
Helppo homma vahtia että lapset ei syö vanhaksi mennyttä ruokaa, pahimmassa tapauksessa anoppi syö nekin homeet jossain hoarder-kolossaan.
Miksi toisten ihmisten auttaminen on niin mahdotonta. Mikä ihmisiä vanhoissa avuttomissa ihmisissä suututtaa?
Sekö että kulkee ympäriinsä omat heikkoudet esillä eikä edes tajua tilannettaan?
Kyllähän se pistää vihaksi jos läheiset ihmiset käyttää hyväkseen, tässä tapauksessa ilmaisena jätteenkäsittelylaitoksena.
Jos anoppi on tuossa kunnossa, että söisi homeista ruokaa niin sehän joutaisi laitokseen.
Auttaminen on itsellekin tärkeää, mutta kun se jätehuolto on jo olemassa. Ei sellaisissa asioissa tarvitse auttaa jotka on muutenkin jo järjestetty.
ohis
Roskiin vaan ja jos kyselee perään niin sanot ilosesti että joo oli ihana, mutta meni ekassa pesussa riekaleiksi.
Mun appivanhemmat asuvat isossa talossa, joka oli täynnä soopaa.
Mies jäi työttömäksi ja kysyin olisiko heillä kirppistavaraa . Johan alkoi talo tyhjentyä.
Myin vuosia vähän kerralla. Sitten sain diilin yhdestä kirppikseltä ja mies oli samaan aikaan töissä, sai pari krt ottaa pakettiauton lainaa.
Huh ! Välillä ajattelen siitäkin selvittiin .
Nykyään heillä on upea koti, jossa ei ole yhtään pinoa, kasaa, epämääräistä kasaa. Muistan, heillä oli kaikkien ovien sivuissa lehtipinoja, lattiasta kattoon.
Jokaisen oven vieressä, kummallakin puolella oli tällainen kasa. En koskaan saanut selvyyttä miksi.
Mm heillä oli kylmäeteinen täynnä rikkinäisiä kodinkoneita. Jääkaappeja, helloja, pesukoneita. Kaikkia väh 2. Yksitellen toivat ne meille, kun kävivät kerran kk.
Meillä oli kellarissa tilaa näille.
Kun pari krt vuodessa tuli keräysauto, vietiin ne yksitellen nokkakärryllä torille, on meidän kodin vieressä. Muistan pari krt henkilökunta nikotteli, kun sanoivat tänne saa tuoda vain yhden perheen koneet per kerta ja mulla oli 4-5 kodinkonetta. Otti onneksi vastaan.
Viime vuosi oli ensimmäinen, kun ei ollut yhtään rikkinäistä konetta vietävänä. Meillä meni pesukone rikki, mutta se meni samaan kyytiin, mistä uusi tuli.
Me itse ajateltiin me tehtävä on joskus tyhjentää talo. Näin me saatiin myös vähän rahaakin ja tyhjennys meni aika helposti. Ainakin jälkikäteen .
Muutama vuosi sitten, aika lailla heti sen jälkeen, kun koti oli kunnossa, sinne iski putkivuoto. On iso mahdollisuus asunto olisi mennyt jopa matalaksi.
Vierailija kirjoitti:
Mun appivanhemmat asuvat isossa talossa, joka oli täynnä soopaa.
Soopaa?
Mukava ulkoistaa kierrätys ja roskisreissut muille. Ovela anoppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2000-luvun alkupuolella 70-luvun lastenvaatteista maksettiin järkkyjä summia. Mutta ehkä nuo kasari-ysärivaatteet ei kestä aikaa?
Ovat varmaan nähneet, kuinka on m u o t i a kulkea resuissa ja revityissä vaatteissa, eivät voi käsittää, että joku sellaisia kaupastakin ostaa?
NYT on muotia tehdä matonkuteita yms. Kai he kuvittelevat, että teilläkin ymmärretään viimein kierrättää kuituja, siis melkein kaikista pystyy virkkaamaan huonekaluina käytettyjä "palleja"! Varmaan olis kannattanut ostaa se virkkuukoukkukin valmiiksi? Sellaiset vaatteet, mitä ei tarvitse: niillä voi täyttää sen pallin.
Täytä itse omat pallisi.
Olen itsekin kierrätyksen kannalla, mutta roinan kärrääminen toisen kotiin puoliväkisin on törkeää.
Vanhemmilla ihmisillä on omituinen suhde tavaraan.
No voi hirveetä. Minä otin miehen vanhat vauvanvaatteet, ymmärsin että on heille nostalgista nähdä lapsenlapsi samassa potkupuvussa. Sitten räpsittiin kuvia muistoksi että isä ja poika samassa. Tuolla ne on kaapissa ja menee varmaan kolmannellekin sukupolvelle ja miksei sitäkin seuraavalle, sen verran tymäkkää froteeta oli 70-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilla ihmisillä on omituinen suhde tavaraan.
Ei siinä ole mitään omituista, kun mietit asiaa hieman.
Vierailija kirjoitti:
Juuri Ap:n kaltaiset pilaavat tämän planeetan. Ainoa pelastus on, että kaikki kulkevat kävellen, pitkätkin matkat, sekä
ensisijaisesti vain kierrätettyjen vaatteiden käyttö
Jos itse kulkisit kuluneet farkut ja reikäinen villapaita päällä koulussa ja olisit 9-16 vuotias sinua kiusattaisiin pahasti ja saisit mielenterveys ongelmia joutuisit johonkin laitokseen tai tappaisit itsesi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri Ap:n kaltaiset pilaavat tämän planeetan. Ainoa pelastus on, että kaikki kulkevat kävellen, pitkätkin matkat, sekä
ensisijaisesti vain kierrätettyjen vaatteiden käyttöJos itse kulkisit kuluneet farkut ja reikäinen villapaita päällä koulussa ja olisit 9-16 vuotias sinua kiusattaisiin pahasti ja saisit mielenterveys ongelmia joutuisit johonkin laitokseen tai tappaisit itsesi
Täh? Sellaisissahan ne nykyään just kulkeekin. Reikäisiä ja kulutettuja farkkuja ostetaan suoraan kaupasta. Vai yrittikö tuo olla sarkasmia?
Vierailija kirjoitti:
Meillä appiukko jemmaa varastossaan (joka on niin täyteen ammuttu, ettei sieltä tarvittaessa löydä mitään) miehen vanhoja ihan kivoja leluja, kirjoja ja vaatteita. Mielelläni olisin ottanut omalle pojalle, mutta herra ei raaski antaa, vaan säilöö itsellään.
Junaradankin osti pojalle, mutta säilytettäväksi hänen luonaan, että muutkin lapsenlapset saavat sillä leikkiä, mutta meidän poika saa sen sitten perinnöksi.
Anoppi taas kantaa muiden lastensa vanhoja räjähtäneitä pehmoleluja meille, ja luovutuksen ehtona on se, että hän saa itse päättää lelujen nimet.
Kaikenlaisia!
Paras!
Me ihmiset ollaan hassuja.
Ja muistot on niin kalliita.
Silloin, kun oli paljon köyhempää kuin nykyään, hankittiin ... oli varaa hankkia vähän ja niitä muistoja sitten on säilötty.
Minäkin säästelen ja veikkaan, että ei nuo tule kelpaamaan tai sitten tulee.
Kaveri käytti juuri sellaisia nostalgisia vaatteita omilla lapsillaan. Välillä.
Ei noista loukkaantua kannata. Saa perspektiiviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri Ap:n kaltaiset pilaavat tämän planeetan. Ainoa pelastus on, että kaikki kulkevat kävellen, pitkätkin matkat, sekä
ensisijaisesti vain kierrätettyjen vaatteiden käyttöJos itse kulkisit kuluneet farkut ja reikäinen villapaita päällä koulussa ja olisit 9-16 vuotias sinua kiusattaisiin pahasti ja saisit mielenterveys ongelmia joutuisit johonkin laitokseen tai tappaisit itsesi
Nykyään retroa ja kulunutta... on muotia. Ihan niinkuin moni muukin.
Sitä paitsi kaikki on suhteellista. Se köyhyys tai rikkaus myös.
Oma äitini on myös hillonnut kaikenlaista lastentarviketta, mm hiutuneita pyyhkeitä 70-80-luvuilta sekä leluja, joita kukaan sisaruksistani ei muista omistaneensa. Pahoitteli kovasti ensimmäisen lapsenlapsen syntyessä, että meillä käytössä olleet lastenvaunut on jo laitettu kiertoon. Ne olivat muistaakseni jo homepilkkuja täynnä nuorimman sisaruksen vauva-aikana... Sitten suuttuu, kun kukaan ei halua niitä käyttöön. Olemme kaikki kiittämättömiä ja jätämme "meidän tavaroita" viemään tilaa hänen kodissaan. Miljoona kertaa sanottu, että ne voi heittää roskiin.
Roskiin vaan jos ei miellytä silmää. Näin mekin tehdään.
Anoppi tyhjensi ensin menehtyneen sisaruksensa kämpän meille. Ajatteli vissiin että meillä on käyttöä (=täytyy kelvata kun annetaan) vanhan ihmisen vaatteille ja kengille, ja tuli sieltä paljon muutakin. En kehdannut sanoa surevalle ihmiselle ei.
Seuraavaksi alkoi siivota omia komeroitaan ajatuksella ettei jonkun muun tarvitse sitä sitten joskus tehdä. Ja taas sitä nyssäkkää alkoi kantautua meille. Kyllähän meillä nyt on käyttöä heidän kauhtuneille lakanoille ja virttyneille kylpypyyhkeille ja lasten kanssa sellaiset välttää. Juu ei kiitos!
Tästä episodista saatiinkin kunnon martyroinnit ja mielet pahoitettua.
Jos on täyttänyt omat kaappinsa turhuuksilla voi ihan itse huolehtia niiden hävityksestä. Meillä on se mitä me tarvitaan ja siinä ei ole mitään kiittämätöntä etten suostu olemaan jollekin sukulaiselle jätteidenhävityspiste.
Vierailija kirjoitti:
Anoppi tyhjensi ensin menehtyneen sisaruksensa kämpän meille. Ajatteli vissiin että meillä on käyttöä (=täytyy kelvata kun annetaan) vanhan ihmisen vaatteille ja kengille, ja tuli sieltä paljon muutakin. En kehdannut sanoa surevalle ihmiselle ei.
Seuraavaksi alkoi siivota omia komeroitaan ajatuksella ettei jonkun muun tarvitse sitä sitten joskus tehdä. Ja taas sitä nyssäkkää alkoi kantautua meille. Kyllähän meillä nyt on käyttöä heidän kauhtuneille lakanoille ja virttyneille kylpypyyhkeille ja lasten kanssa sellaiset välttää. Juu ei kiitos!
Tästä episodista saatiinkin kunnon martyroinnit ja mielet pahoitettua.
Jos on täyttänyt omat kaappinsa turhuuksilla voi ihan itse huolehtia niiden hävityksestä. Meillä on se mitä me tarvitaan ja siinä ei ole mitään kiittämätöntä etten suostu olemaan jollekin sukulaiselle jätteidenhävityspiste.
Me sanottiin kaikille kiitos ja vietiin kirppikselle. Joskus anoppi kysyi jonkun perään, vastasin aina nyt en muista.
Sun äiti varmaan vie ne sun entiset jollekin muulle, sitten sanot et on hävittänyt:-D