Mitä mieltä abortinvastustajat ovat kohdunulkoisen raskauden hoidosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohdunulkoinen raskaus ei liity aborttiin millään tavalla. Hanki tietoa ennen kuin rupeet täällä provosoimaan.

On sielläkin hedelmöittynyt munasolu jakautumassa. Senkö kehittymisen saa lopettaa?

On siinä aika iso ero lopettaako alkion kehittymisen tilanteessa jossa se ei missään olosuhteissa kehittyisi eläväksi vauvaksi, kuin että lopettaa täysin normaalin raskauden jonka lopputulos olisi elävä vauva.

Abortin vastustajat vastustavat aborttia kaikissa tilanteissa, myös silloin kun lapsella ei ole elinmahdollisuuksia syntymän jälkeen. Logiikka ontuu nyt tässäkin tapauksessa.

Kohdunulkoisella raskaudella ja abortilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.ovat eri asioita.

Molemmissa on tapahtunut hedelmöittyminen ja molemmissa sen tulos poistetaan. Onko sitten niin ettei hedelmöittynyt munasolu olekaan sama kuin ihminen?

Kohdunulkoinen raskaus on sairaustila,hengenvaarallinen hoitamattomana.

Normaali raskaus ei vaadi mitään lääketiteellistä hoitoa,ei ole sairaus.

Mielenkiintoista. No Suomessa on sitten tuhlattu aivan järkyttävä määrä rahaa raskaana olevien naisten seuraamiseen neuvolassa ja lääkärissä, sekä vielä hillittömämpi määrä rahaa ulkoistamalla synnytykset pääasiassa sairaaloihin ja niihin jopa perustettu ihan omat synnytysosastot. Kun raskaus ei kerran vaadi mitään lääketieteellistä hoitoa niin mikseivät naiset vaan synnytä kotonaan. Jos repeävät tai vuotavat kuiviin tai saavat kohtutulehduksen tai vauva kuristuu napanuoraan synnytyksen seurauksena tai jää jumiin ja sekä vauva että äiti kuolevat, niin turhan paha, sillä sehän ei ole sairaus, joten mitä sitä lääketieteellisesti hoitamaan.

 Naiset ennen maalla synnytti ilman sairaaloita.Maailmalla vieläkin.

Synnytykseen kuolleiden määrä lienee vähentynyt niistä ajoista ihan merkittävästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, voin omasta puolestani vastata, ettei sikiö selviä kohdun ulkopuolella ja äidin takia on pakko poistaa (en tiedä, miten tehdään). En näe siinä mitään väärää.

    Tehdään leikkaiksella, sisäinen verenvuoto, hirveät tuskat , oli viedä henkeni.Kiiruusti ambulansilla sairaalaan ja suoraan leikkaukseen , niin henkeni säästyi.

Minullakin oli kohdunulkoinen raskaus, mutta onnekseni meni kesken ennen kuin olisi munanjohdin revennyt, koska niinhän siinä käy, jos alkio ehtii kasvaa liian isoksi väärässä paikassa. Tällöin voi henki lähteä, jos ehtii verta vuotaa liikaa vatsaonteloon. Jos alkio ei ole liian iso, voidaan hoitaa myös lääkkeellisesti, jolloin ei munasarjat kärsi ja hyvällä tuurilla säilyy molemmat munanjohtimet ehjinä.

Ikävää vaan, että kun on kerran tämän sairastunut, uusiutumisriski on 10% uudella yrityksellä... :(

Tuliko alkio siis itsestään pois munanjohtimesta? Kysyn, kun tiedän asiasta niin vähän.

En ole tuo keneltä kysyit, mutta kyllä, ilmeisesti aika usein munanjohtimessa oleva raskaus voi keskeytyä itsekseen. Silloinkin tilaa pitää seurata ultraäänien ja/tai hcg-hormoniarvomittausten avulla (hcg on se, jonka pitoisuutta esim. tavalliset raskaustestit mittaavat), jotta voidaan olla varmoja, ettei raskausmateriaalia ole jäänyt elimistöön. Omalla kohdallani kesti 3kk tästä ”keskenmenosta” ennen kuin hcg-taso oli normaali, päivittäisiä kipuja n. 1,5kk.

Kohdunulkoisen raskauden hoitotavan valinta riippuu juurikin tuosta hcg-istukkahormonin määrästä, ultralla tehtävästä arviosta alkion sijainnista ja koosta sekä tietysti äidin oireista ja toiveista.

Saitko mitään lääkehoitoa tms., vai hoituiko keskenmeno ihan itsestään? Munanjohtimessa oleva alkio siis voi hävitä itsestään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, voin omasta puolestani vastata, ettei sikiö selviä kohdun ulkopuolella ja äidin takia on pakko poistaa (en tiedä, miten tehdään). En näe siinä mitään väärää.

Myös tietyt kehitysvammat aiheuttavat lapsen kuoleman muutaman päivän kuluessa syntymän jälkeen. Näitäkö ei kuitenkaan saa abortoida, vaikka varma kuolema tulee lapselle joka tapauksessa? Synnytyksessä myös äiti voi aina kuolla. Kenen elämää tässä edistetään vai kiusaako vain halutaan tehdä naiselle ja perheelle?

Kerro mikä on tällainen kehitysvamma, joka varmuudella johtaa heti syntymän jälkeen kuolemaan?

Tämä tapahtui ennen kuin raskauksia alettiin seuloa ultraäänellä rutiininomaisesti, mutta oma tätini synnytti lähes täysiaikaisen lapsen, jonka tiedettiin kuolevan pian synnytyksen jälkeen. Asia todettiin ultrassa hyvin myöhään ja synnytys käynnistettiin.

Vauva oli epämuodostunut, mm. sisäelimet olivat väärillä paikoilla. Diagnoosi oli kehitysvamma, ilmeisesti kyseessä ei lopulta ollut kromosomihäiriö. Kamala tapaus, koska nykyään se olisi huomattu jo

NT-ultrassa n. viikolla 12. Tätini omin sanoin olisi mieluummin keskeyttänyt raskauden aikaisin kuin synnyttänyt lapsen, jonka tiesi kuolevan.

Mikä kehitysvamma?

En tiedä, enkä ymmärrä että mitä väliä sillä on.

Siinä mielessä on kun kehitysvamma ei itsessään aiheuta tuollaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, voin omasta puolestani vastata, ettei sikiö selviä kohdun ulkopuolella ja äidin takia on pakko poistaa (en tiedä, miten tehdään). En näe siinä mitään väärää.

Myös tietyt kehitysvammat aiheuttavat lapsen kuoleman muutaman päivän kuluessa syntymän jälkeen. Näitäkö ei kuitenkaan saa abortoida, vaikka varma kuolema tulee lapselle joka tapauksessa? Synnytyksessä myös äiti voi aina kuolla. Kenen elämää tässä edistetään vai kiusaako vain halutaan tehdä naiselle ja perheelle?

Kerro mikä on tällainen kehitysvamma, joka varmuudella johtaa heti syntymän jälkeen kuolemaan?

Tämä tapahtui ennen kuin raskauksia alettiin seuloa ultraäänellä rutiininomaisesti, mutta oma tätini synnytti lähes täysiaikaisen lapsen, jonka tiedettiin kuolevan pian synnytyksen jälkeen. Asia todettiin ultrassa hyvin myöhään ja synnytys käynnistettiin.

Vauva oli epämuodostunut, mm. sisäelimet olivat väärillä paikoilla. Diagnoosi oli kehitysvamma, ilmeisesti kyseessä ei lopulta ollut kromosomihäiriö. Kamala tapaus, koska nykyään se olisi huomattu jo

NT-ultrassa n. viikolla 12. Tätini omin sanoin olisi mieluummin keskeyttänyt raskauden aikaisin kuin synnyttänyt lapsen, jonka tiesi kuolevan.

Mikä kehitysvamma?

En tiedä, enkä ymmärrä että mitä väliä sillä on.

Siinä mielessä on kun kehitysvamma ei itsessään aiheuta tuollaista.

Kehitysvammojen aiheuttajia on useita, esim. tässäkin ketjussa mainitut kuolemaan johtavat trisomiat.

Ei raskaus ole mikään sairaus, jota pitäisi hoitaa, kuten ap aloituksessaan esittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, voin omasta puolestani vastata, ettei sikiö selviä kohdun ulkopuolella ja äidin takia on pakko poistaa (en tiedä, miten tehdään). En näe siinä mitään väärää.

    Tehdään leikkaiksella, sisäinen verenvuoto, hirveät tuskat , oli viedä henkeni.Kiiruusti ambulansilla sairaalaan ja suoraan leikkaukseen , niin henkeni säästyi.

Minullakin oli kohdunulkoinen raskaus, mutta onnekseni meni kesken ennen kuin olisi munanjohdin revennyt, koska niinhän siinä käy, jos alkio ehtii kasvaa liian isoksi väärässä paikassa. Tällöin voi henki lähteä, jos ehtii verta vuotaa liikaa vatsaonteloon. Jos alkio ei ole liian iso, voidaan hoitaa myös lääkkeellisesti, jolloin ei munasarjat kärsi ja hyvällä tuurilla säilyy molemmat munanjohtimet ehjinä.

Ikävää vaan, että kun on kerran tämän sairastunut, uusiutumisriski on 10% uudella yrityksellä... :(

Tuliko alkio siis itsestään pois munanjohtimesta? Kysyn, kun tiedän asiasta niin vähän.

En ole tuo keneltä kysyit, mutta kyllä, ilmeisesti aika usein munanjohtimessa oleva raskaus voi keskeytyä itsekseen. Silloinkin tilaa pitää seurata ultraäänien ja/tai hcg-hormoniarvomittausten avulla (hcg on se, jonka pitoisuutta esim. tavalliset raskaustestit mittaavat), jotta voidaan olla varmoja, ettei raskausmateriaalia ole jäänyt elimistöön. Omalla kohdallani kesti 3kk tästä ”keskenmenosta” ennen kuin hcg-taso oli normaali, päivittäisiä kipuja n. 1,5kk.

Kohdunulkoisen raskauden hoitotavan valinta riippuu juurikin tuosta hcg-istukkahormonin määrästä, ultralla tehtävästä arviosta alkion sijainnista ja koosta sekä tietysti äidin oireista ja toiveista.

Saitko mitään lääkehoitoa tms., vai hoituiko keskenmeno ihan itsestään? Munanjohtimessa oleva alkio siis voi hävitä itsestään?

Sain sytostaattipiikin ja siitä muutaman päivän kuluttua tuli keskenmeno.

Muistaakseni n. 30 % munanjohdinraskauksista menee itsestään kesken eli hoituvat ihan vain seurannalla. Voi olla, että muistan luvun väärin. Kaipa ne joskus voivat myös vain jotenkin itsekseen kuivua kasaan ja hävitä.

Joka tapauksessa kohdunulkoinen raskaus vaatii aina gynekologin arvion ja seurantaa sillä tilanne voi muuttua todella nopeasti vaaralliseksi. Oman kokemuksen perusteella suosittelen hakeutumaan nopeasti lääkäriin, jos on syytä epäillä ku-raskautta. Omalla kohdallani ainoa oire oli toispuoleinen kipu, ei tippaakaan verta. Tiesin olevani raskaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohdunulkoinen raskaus ei liity aborttiin millään tavalla. Hanki tietoa ennen kuin rupeet täällä provosoimaan.

On sielläkin hedelmöittynyt munasolu jakautumassa. Senkö kehittymisen saa lopettaa?

On siinä aika iso ero lopettaako alkion kehittymisen tilanteessa jossa se ei missään olosuhteissa kehittyisi eläväksi vauvaksi, kuin että lopettaa täysin normaalin raskauden jonka lopputulos olisi elävä vauva.

Mutta kun abortin vastustajat aina ilmoittavat että sen alkion täytyy saada elää, niin miten sen nyt tässä tilanteessa saakin yhtäkkiä poistaa? Mutta hyvin vammaisena syntyvää, jo kahden päivän kuluttua kuolevaa ja ehkä äidinkin siinä sivussa tappavaa, ei saa?

Vierailija kirjoitti:

Ei raskaus ole mikään sairaus, jota pitäisi hoitaa, kuten ap aloituksessaan esittää.

Kyllä se voi olla kuin "sairaus", jos se vammauttaa äidin vaikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei raskaus ole mikään sairaus, jota pitäisi hoitaa, kuten ap aloituksessaan esittää.

Kyllä se voi olla kuin "sairaus", jos se vammauttaa äidin vaikeasti.

Kohdunulkoinen raskaus on sairaustila.

Tavallinen raskaus ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei raskaus ole mikään sairaus, jota pitäisi hoitaa, kuten ap aloituksessaan esittää.

Kyllä se voi olla kuin "sairaus", jos se vammauttaa äidin vaikeasti.

Kohdunulkoinen raskaus on sairaustila.

Tavallinen raskaus ei ole.

Hyvänen aika mitä jankutusta.

"Tavallinenkin" raskaus on erittäin suuri riski naiselle. Esimerkiksi e-pillereistä varoitellaan veritulppariskin vuoksi, mutta raskaana olevilla veritulppariski on moninkertainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, voin omasta puolestani vastata, ettei sikiö selviä kohdun ulkopuolella ja äidin takia on pakko poistaa (en tiedä, miten tehdään). En näe siinä mitään väärää.

    Tehdään leikkaiksella, sisäinen verenvuoto, hirveät tuskat , oli viedä henkeni.Kiiruusti ambulansilla sairaalaan ja suoraan leikkaukseen , niin henkeni säästyi.

Minullakin oli kohdunulkoinen raskaus, mutta onnekseni meni kesken ennen kuin olisi munanjohdin revennyt, koska niinhän siinä käy, jos alkio ehtii kasvaa liian isoksi väärässä paikassa. Tällöin voi henki lähteä, jos ehtii verta vuotaa liikaa vatsaonteloon. Jos alkio ei ole liian iso, voidaan hoitaa myös lääkkeellisesti, jolloin ei munasarjat kärsi ja hyvällä tuurilla säilyy molemmat munanjohtimet ehjinä.

Ikävää vaan, että kun on kerran tämän sairastunut, uusiutumisriski on 10% uudella yrityksellä... :(

Tuliko alkio siis itsestään pois munanjohtimesta? Kysyn, kun tiedän asiasta niin vähän.

En ole tuo keneltä kysyit, mutta kyllä, ilmeisesti aika usein munanjohtimessa oleva raskaus voi keskeytyä itsekseen. Silloinkin tilaa pitää seurata ultraäänien ja/tai hcg-hormoniarvomittausten avulla (hcg on se, jonka pitoisuutta esim. tavalliset raskaustestit mittaavat), jotta voidaan olla varmoja, ettei raskausmateriaalia ole jäänyt elimistöön. Omalla kohdallani kesti 3kk tästä ”keskenmenosta” ennen kuin hcg-taso oli normaali, päivittäisiä kipuja n. 1,5kk.

Kohdunulkoisen raskauden hoitotavan valinta riippuu juurikin tuosta hcg-istukkahormonin määrästä, ultralla tehtävästä arviosta alkion sijainnista ja koosta sekä tietysti äidin oireista ja toiveista.

Saitko mitään lääkehoitoa tms., vai hoituiko keskenmeno ihan itsestään? Munanjohtimessa oleva alkio siis voi hävitä itsestään?

Sain sytostaattipiikin ja siitä muutaman päivän kuluttua tuli keskenmeno.

Muistaakseni n. 30 % munanjohdinraskauksista menee itsestään kesken eli hoituvat ihan vain seurannalla. Voi olla, että muistan luvun väärin. Kaipa ne joskus voivat myös vain jotenkin itsekseen kuivua kasaan ja hävitä.

Joka tapauksessa kohdunulkoinen raskaus vaatii aina gynekologin arvion ja seurantaa sillä tilanne voi muuttua todella nopeasti vaaralliseksi. Oman kokemuksen perusteella suosittelen hakeutumaan nopeasti lääkäriin, jos on syytä epäillä ku-raskautta. Omalla kohdallani ainoa oire oli toispuoleinen kipu, ei tippaakaan verta. Tiesin olevani raskaana.

Kiitos vastauksesta! Niin, ehkä ku-raskaus voi hävitä itsestään, "imeytyy elimistöön" tms., etenkin jos on hyvin aikaisessa vaiheessa.

Toivottavasti voit nykyään hyvin!

Ihan relevantti kysymys. Mitähän mieltä esimerkiksi Petrus Schroderus on tästä?

Vierailija kirjoitti:

Ihan relevantti kysymys. Mitähän mieltä esimerkiksi Petrus Schroderus on tästä?

Varmaan haluaa kieltää tämänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, voin omasta puolestani vastata, ettei sikiö selviä kohdun ulkopuolella ja äidin takia on pakko poistaa (en tiedä, miten tehdään). En näe siinä mitään väärää.

Myös tietyt kehitysvammat aiheuttavat lapsen kuoleman muutaman päivän kuluessa syntymän jälkeen. Näitäkö ei kuitenkaan saa abortoida, vaikka varma kuolema tulee lapselle joka tapauksessa? Synnytyksessä myös äiti voi aina kuolla. Kenen elämää tässä edistetään vai kiusaako vain halutaan tehdä naiselle ja perheelle?

Kerro mikä on tällainen kehitysvamma, joka varmuudella johtaa heti syntymän jälkeen kuolemaan?

Tämä tapahtui ennen kuin raskauksia alettiin seuloa ultraäänellä rutiininomaisesti, mutta oma tätini synnytti lähes täysiaikaisen lapsen, jonka tiedettiin kuolevan pian synnytyksen jälkeen. Asia todettiin ultrassa hyvin myöhään ja synnytys käynnistettiin.

Vauva oli epämuodostunut, mm. sisäelimet olivat väärillä paikoilla. Diagnoosi oli kehitysvamma, ilmeisesti kyseessä ei lopulta ollut kromosomihäiriö. Kamala tapaus, koska nykyään se olisi huomattu jo

NT-ultrassa n. viikolla 12. Tätini omin sanoin olisi mieluummin keskeyttänyt raskauden aikaisin kuin synnyttänyt lapsen, jonka tiesi kuolevan.

Mikä kehitysvamma?

En tiedä, enkä ymmärrä että mitä väliä sillä on.

Siinä mielessä on kun kehitysvamma ei itsessään aiheuta tuollaista.

Kehitysvammojen aiheuttajia on useita, esim. tässäkin ketjussa mainitut kuolemaan johtavat trisomiat.

Juuri näin kehitysvamman aiheuttava tekijä voi johtaa kuolemaan. Ei kehitysvamma

Niin mikä tässä oli epäselvää..?

Olen abortinvastustaja, eli vastustan toimenpiteitä, joiden ainut tarkoitus on syntymättömän ihmiselämän lopettaminen. Sen sijaan en vastusta toimenpiteitä, joilla pelastetaan äidin (enkä sen puoleen kenenkään muunkaan) henki.

Raskaus ja sikiön kehitys muualla kuin kohdussa ei ole mahdollista, joten tuon surullisen tilanteen hoitaminen ei myöskään ole abortti. Lapsi kuolee joka tapauksessa, mutta toimenpiteellä pelastetaan äidin henki.

Hyvin toimittu siis, vaikka kukaan ei minun tuomiotani tai mielipidettäni asiasta kaipaakaan.