Miten suuri kynnys on antaa lapselle tukkapöllyä tai pieni luunappi?
Kuinka suuresta kiukuttelusta tai pahan teosta lähdet tähän, ettei enää sanallinen toruminen riitä? Esimerkkejä?
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut molempia, joten ainakin tiedän miltä tuntuu. Siinä kajotaan fyysiseen koskemattomuuteen tavalla, joka ei ole hyväksyttävä. On myös tapauksia, että nuoren hiukset on leikattu lyhyiksi, kun vanhemmat eivät ole hyväksyneet 'hippityyliä' tms. Se on myös samanlaista tuomittavaa kajoamista, nuoren identiteettiin ja minäkuvaan kohdistuvaa.
Vaikka minusta ilmeisesti yritettiin luunapittamalla ja tukistamalla parempaa tyyppiä, niin siinä ainakin vetivät vesiperän. Sanoisinpa kuitenkin, että henkinen väkivalta on ollut se kaikkein kauhein kestettävä.
No mistä ne tukistukset ja luunapit oli rangaistus? Etkö voinut olla tekemättä pahuuksia joista rangaistukset tulee?
Ja ei kai nyt nuorelle enää tuollaisia rangaistuksia anneta, vaan jotain että otetaan kännykkä pois. Eikä kukaan leikkaa nuoren hiuksia vasten tämän tahtoa, hullu ajatus.
En ole koskaan tyon kynnyksen yli astunut. Lapset ovat jo aikuisia.
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt unohdetaan hetkeksi että puhutaan laittomasta toiminnasta, niin mitä te ruumiillisen kurituksen kannattajat oikein kuvittelette?
Luuletteko, että rajaton, turvaton, levoton ja aggressiivinen oppilas mystisesti rauhoittuu saadessaan selkään? Päättää, että voi sentään, minua lyötiin, alanpa oikein mallioppilaaksi nyt? Ei. Se oppilas on edelleen rajaton, turvaton, levoton ja aggressiivinen, ja tietääpä nyt senkin, että väkivaltakin on keinovalikoimassa. Todennäköisesti purkaa ensi tilassa kokemansa nöyryytyksen jollekin heikommalle, ja päättää että ei ikinä enää tee mitään sen opettajan hyväksi, mahdollisuuksien mukaan alkaa myös lintsata.
Ennen vanhaan oli toinen maailma, yhtenäiskultuuri ja häpeäkasvatus, eikä tullut kuuloonkaan kertoa omille vanhemmille mistään ongelmista koulussa. Niinpä piti yrittää hoitaa asiat niin, että koulustakaan päin ei kuulunut kotiin. Se ei ollut yksinomaan hyvä asia.
Kasvatusongelmat ovat kyllä erittäin yleisiä, mutta ei se kyllä fyysisen väkivallan puuttumiseen liity. Lähtisin ennemmin ratkomaan vaikka siitä suunnasta, että isoilla nuorisojoukoilla ei ole mitään järkevää tekemistä, mistä voisi saada positiivista palautetta ja terveitä rakennuspalikoita itsetunnolle.
Se että vanhempi antaa luunapin tai tukistaa on täysin eri asia kuin se että annetaan selkään tai että opettaja tekisi lapselle jotain. Ei muutenkaan kouluikäisiä enää rangaista luunapilla vaan sillä että otetaan kännykkä ja muut pelikoneet pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta, joista vanhin 13v. Ei ole tarvinnut käyttää väkivaltaa koskaan. Itseäni on kuritettu ja olen päättänyt, että en tule käyttämään sitä koskaan lapsiini. Hyväkäytöksisiä lapsia ja ysillä alkavat keskiarvot.
Kenenkään keskiarvot/koulumenestys ei kyllä liity tähän mitenkään.
Muistan lukeneeni joskus tutkimuksen jonka mukaan väkivaltaa käyttävien vanhempien lapsista tulee tyhmempiä.
Mutta onhan se sanomattakin selvää että tyhmistä vanhemmista sikiää tyhmiä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta, joista vanhin 13v. Ei ole tarvinnut käyttää väkivaltaa koskaan. Itseäni on kuritettu ja olen päättänyt, että en tule käyttämään sitä koskaan lapsiini. Hyväkäytöksisiä lapsia ja ysillä alkavat keskiarvot.
Mitä olet tehnyt siinä tapauksessa että lapset ovat tehneet jotain tosi pahaa, ja jatkavat vain vaikka sanot että ei saa ja estät tekemästä, mutta tekevät heti taas kun lopetat estämisen? Lapsi vain nauraa torumisellesi ja jatkaa pahantekoa? Lapsi vahingoittaa pahasti pienempikokoista sisarusta?
Minä luulen että sun lapset ei ole koskaan olleet niin itsepäisiä ja tehneet pahuuksia kuin jollain toisella, siksi luulet että se on kaikille niin helppoa. Jotkut lapset on luonteeltaan rauhallisia ja tottelevaisia, eikä se liity kasvatukseen mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Itse sain lapsena selkään remmin solkipäälläkin ja mikä vaan sattui olemaan käden ulottuvilla, puinen henkari mm. Ei ole koskaan tullut mieleenkään kohdella omaa lastani samalla tavalla.
Tuo on ihan eri asia kuin antaa luunappi tai vähän tukistaa jos lapsi tekee jotain tosi pahaa eikä sanomista tottele. Sua on vaan pahoinpidelty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sain lapsena selkään remmin solkipäälläkin ja mikä vaan sattui olemaan käden ulottuvilla, puinen henkari mm. Ei ole koskaan tullut mieleenkään kohdella omaa lastani samalla tavalla.
Tuo on ihan eri asia kuin antaa luunappi tai vähän tukistaa jos lapsi tekee jotain tosi pahaa eikä sanomista tottele. Sua on vaan pahoinpidelty.
Vähän päästä repiminenkin on pahoinpitelyä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se kynnys on niin korkea, että lapsen henki pitäisi olla välittömässä vaarassa, mikäli en tukkapöllyä/luunappia anna. En tosin keksi yhtään esimerkkiä, missä tällainen kuritus voisi lapsen hengen pelastaa...
Molempia olen itse saanut, kynnys on yleensä ollut ihan vain äidin hermostuminen, mikä on ollut riippuvainen melkolailla tuolloin kolmivuorotyötä tehneen äitini työvuoroista... Omien lasteni ei tarvitse tätä koskaan kokea.
Ja taas kerran, verrataan sitä että antaa kohtuullisen rangaistuksen jostain mistä lapsi itsekin tietää että on tehnyt todella pahasti ja väärin, siihen että äiti vaan väsymykseltään hermostuu jostain syyttä.
En voisi kuvitellakaan harjoittavani ruumillista kuritusta lapseen.
Ihminen, joka sellaiseen turvautuu, on huono kasvattaja. Parempia keinoja on vaikka kuinka paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta, joista vanhin 13v. Ei ole tarvinnut käyttää väkivaltaa koskaan. Itseäni on kuritettu ja olen päättänyt, että en tule käyttämään sitä koskaan lapsiini. Hyväkäytöksisiä lapsia ja ysillä alkavat keskiarvot.
Mitä olet tehnyt siinä tapauksessa että lapset ovat tehneet jotain tosi pahaa, ja jatkavat vain vaikka sanot että ei saa ja estät tekemästä, mutta tekevät heti taas kun lopetat estämisen? Lapsi vain nauraa torumisellesi ja jatkaa pahantekoa? Lapsi vahingoittaa pahasti pienempikokoista sisarusta?
Minä luulen että sun lapset ei ole koskaan olleet niin itsepäisiä ja tehneet pahuuksia kuin jollain toisella, siksi luulet että se on kaikille niin helppoa. Jotkut lapset on luonteeltaan rauhallisia ja tottelevaisia, eikä se liity kasvatukseen mitenkään.
Miten lapsesi reagoi, kun kerrot että NYT pitää lopettaa: teillä on jäätelöä jälkiruokana, ja jos lapsi vielä tekee tyhmyyden, hän ei saa. Eikä sitten saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se kynnys on niin korkea, että lapsen henki pitäisi olla välittömässä vaarassa, mikäli en tukkapöllyä/luunappia anna. En tosin keksi yhtään esimerkkiä, missä tällainen kuritus voisi lapsen hengen pelastaa...
Molempia olen itse saanut, kynnys on yleensä ollut ihan vain äidin hermostuminen, mikä on ollut riippuvainen melkolailla tuolloin kolmivuorotyötä tehneen äitini työvuoroista... Omien lasteni ei tarvitse tätä koskaan kokea.
Ja taas kerran, verrataan sitä että antaa kohtuullisen rangaistuksen jostain mistä lapsi itsekin tietää että on tehnyt todella pahasti ja väärin, siihen että äiti vaan väsymykseltään hermostuu jostain syyttä.
Lapsi pitää kouluttaa siihen miten toimitaan kun toinen toimii väärin. Meillä se oli väkivalta ja itsekin nykyään alan välillä väkivaltaiseksi aikuisia kohtaan kun hermostun vaikka teen töitä että pääsisin pahasta tavasta eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta, joista vanhin 13v. Ei ole tarvinnut käyttää väkivaltaa koskaan. Itseäni on kuritettu ja olen päättänyt, että en tule käyttämään sitä koskaan lapsiini. Hyväkäytöksisiä lapsia ja ysillä alkavat keskiarvot.
Mitä olet tehnyt siinä tapauksessa että lapset ovat tehneet jotain tosi pahaa, ja jatkavat vain vaikka sanot että ei saa ja estät tekemästä, mutta tekevät heti taas kun lopetat estämisen? Lapsi vain nauraa torumisellesi ja jatkaa pahantekoa? Lapsi vahingoittaa pahasti pienempikokoista sisarusta?
Minä luulen että sun lapset ei ole koskaan olleet niin itsepäisiä ja tehneet pahuuksia kuin jollain toisella, siksi luulet että se on kaikille niin helppoa. Jotkut lapset on luonteeltaan rauhallisia ja tottelevaisia, eikä se liity kasvatukseen mitenkään.
Hankalien erityislasten vanhempana en ole koskaan turvautunut väkivaltaan.
Sinulta on auktoriteetti ollut ilmeisesti kadoksissa alusta saakka. Takaisin et sitä väkivallalla ainankaan saa.
Ei kovin suuri tilanteessa, että näkee oman lapsen lyövän vierasta lasta, eikä tottele normikäskyä, niin kyllä, kyllä annoin luunapin. Lapsi 4 -vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Ei kovin suuri tilanteessa, että näkee oman lapsen lyövän vierasta lasta, eikä tottele normikäskyä, niin kyllä, kyllä annoin luunapin. Lapsi 4 -vuotias.
Lapsi pitää kouluttaa siihen miten toimitaan kun toinen toimii väärin. Meillä se oli väkivalta ja itsekin nykyään alan välillä väkivaltaiseksi aikuisia kohtaan kun hermostun vaikka teen töitä että pääsisin pahasta tavasta eroon.
Vierailija kirjoitti:
Ei kovin suuri tilanteessa, että näkee oman lapsen lyövän vierasta lasta, eikä tottele normikäskyä, niin kyllä, kyllä annoin luunapin. Lapsi 4 -vuotias.
Etkö tosiaan osaa estää 4-vuotiasta muuten kuin väkivallalla? Etkö sinä ole aikuinen? Kaiken huipuksi se lapsi oppii käyttämään väkivaltaa ongelmien ratkaisuun. Eli itse aiheutat sen, että lapsi on väkivaltainen.
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli sentään kuria ja auktoriteetteja kunnioitettiin. Vielä esim 80-luvulla ei tullut mieleenkään kyseenalaistaa opettajan valtaa.
Minä olin koulussa 80-luvulla ja kyllä niitä opettajan vallan kyseenalaistajia oli aika montakin yläasteella.
Sama minulle, että mitä kaiken maailman kukkahattutädit sanoo, mutta kunnon tukkapölly tekis hyvää nykypenikoillekin.
Jos haluat opettaa lapsesi siihen, että lyömällä saa helposti pienemmät näyttelemään tottelevaista, niin siitä vaan. Tai älä sittenkään. Parempi, ettei väkivaltaisuutta siirretä eteenpäin seuraavalle sukupolvelle.
Kun ei äly ja hermot riitä, otetaan väkivalta avuksi. Väkivalta kertoo aina tekijästään, ei sen kohteesta.
Vierailija kirjoitti:
Luunappi EI satu. Se on kuin äänen korotus.
Mikä tässä saa pershedelmän tottelemaan?
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista hyväksyy luunapin. Luotan tässä normaaliin järkeen.
Ja kyseessä lienee nimenomaan se puolikas, joka itse kasvattajan roolissakin on ehtinyt luunappia (laillisesti) käyttää. Tästä voi normaalilla järjellä päätellä, että tulevaisuudessa prosentti tulee putoamaan reippaasti.
Jos nyt unohdetaan hetkeksi että puhutaan laittomasta toiminnasta, niin mitä te ruumiillisen kurituksen kannattajat oikein kuvittelette?
Luuletteko, että rajaton, turvaton, levoton ja aggressiivinen oppilas mystisesti rauhoittuu saadessaan selkään? Päättää, että voi sentään, minua lyötiin, alanpa oikein mallioppilaaksi nyt? Ei. Se oppilas on edelleen rajaton, turvaton, levoton ja aggressiivinen, ja tietääpä nyt senkin, että väkivaltakin on keinovalikoimassa. Todennäköisesti purkaa ensi tilassa kokemansa nöyryytyksen jollekin heikommalle, ja päättää että ei ikinä enää tee mitään sen opettajan hyväksi, mahdollisuuksien mukaan alkaa myös lintsata.
Ennen vanhaan oli toinen maailma, yhtenäiskultuuri ja häpeäkasvatus, eikä tullut kuuloonkaan kertoa omille vanhemmille mistään ongelmista koulussa. Niinpä piti yrittää hoitaa asiat niin, että koulustakaan päin ei kuulunut kotiin. Se ei ollut yksinomaan hyvä asia.
Kasvatusongelmat ovat kyllä erittäin yleisiä, mutta ei se kyllä fyysisen väkivallan puuttumiseen liity. Lähtisin ennemmin ratkomaan vaikka siitä suunnasta, että isoilla nuorisojoukoilla ei ole mitään järkevää tekemistä, mistä voisi saada positiivista palautetta ja terveitä rakennuspalikoita itsetunnolle.