Autistinen lapsi kieltäytyy toppatakista ja talvikengistä, koulu teki lasun
Meillä on autistinen 15 v poika, joka pitää samoja vaatteita kesät-talvet, ei luistele, ei hiihdä ja opettaja teki lastensuojeluilmoituksen. Luuleeko se einstein tosiaan että emme anna lapselle muita vaatteita?! Kuinka hiton ohut on opettajien tietämys autismin kirjosta, kun näitä omituisuuksia on paukutettu vuosi toisensa jälkeen koululle tietoon? Turhaanko vien epikriisit opettajan luettavaksi?
Kommentit (253)
Entä jos kyseessä olisi ekaluokkalainen lapsi, joka tulee pakkasella kesävaatteissa kouluun? Tekisikö opettaja silloinkin väärin tehdessään lastensuojeluilmoituksen? Miten tilanne eroaa ap:n tapauksesta? Kummassakaan ei ole kyse aikuisesta ihmisestä vaan alaikäisestä lapsesta, jolla ei ole kykyä huolehtia itsestään.
Pikkulapsi palelee helpommin ja muutenkin vanhemman keinot esim. pakkopukea pikkulapsi on vähän eri tasolla kuin aikuisen kokoisen teinin kanssa.
Oikein tehty koululta. Lapsi pitää saada pukeutumaan sään mukaan. Kenkiä on erilaisia, pitää etsi sellaista mikä sopii jalkaan.
Samoin ulkovaatteita. Meillä lapsi tykkää että ne ovat väljiä eli kokoa isompaa mitä sisävaatteet. Kuomat on ollut meillä lempi kengät saa aikuisten kokoa myös.
Kaikilla on oma makunsa. Lapsi mukaan kauppaan ja kysyä mitä voisi pitää päällään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säänmukainen pukeutuminen ei ole autistisen ja holhouksen alaisen ihmisen valintakysymys. T. 12v. autistin äiti
Pakottamaankaan et saa. Lain mukaan lasta EI saa pitää kotona eikä fyysisesti pakottaa mihinkään.
Ei tietenkään. Ei myöskään kukaan voi pakottaa minua viemään alipukeutunutta lasta kouluun, tai ostamaan karkkipäivänä karkkia. Minä tunnen mun lapsen ja tiedän mikä tehoaa. Autistit pitävät normeista ja rutiineista joten toimivat keinot mahdollisimman toimivaan elämään etsitään pienestä pitäen. Ap.n kohdalla minä selvittäisin mikä lasta talvivaatteissa ärsyttää. Veisin myös ostamaan itselle mieluiset. Antaisin lapsen valita. Omani suostuu pariin tuttuun kauppaan lähtemään suosiolla. Jos on agressiivinen autistinen läheinen siihen on olemassa lääkkeet. Ei meistä tavisihmisistäkään kukaan saa alasti juosta ulkosalla ilman seuraamuksia.
T. 12v. autistin äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säänmukainen pukeutuminen ei ole autistisen ja holhouksen alaisen ihmisen valintakysymys. T. 12v. autistin äiti
Pakottamaankaan et saa. Lain mukaan lasta EI saa pitää kotona eikä fyysisesti pakottaa mihinkään.
Ei tietenkään. Ei myöskään kukaan voi pakottaa minua viemään alipukeutunutta lasta kouluun, tai ostamaan karkkipäivänä karkkia. Minä tunnen mun lapsen ja tiedän mikä tehoaa. Autistit pitävät normeista ja rutiineista joten toimivat keinot mahdollisimman toimivaan elämään etsitään pienestä pitäen. Ap.n kohdalla minä selvittäisin mikä lasta talvivaatteissa ärsyttää. Veisin myös ostamaan itselle mieluiset. Antaisin lapsen valita. Omani suostuu pariin tuttuun kauppaan lähtemään suosiolla. Jos on agressiivinen autistinen läheinen siihen on olemassa lääkkeet. Ei meistä tavisihmisistäkään kukaan saa alasti juosta ulkosalla ilman seuraamuksia.
T. 12v. autistin äiti
Eli niin kuin ajattelinkin, ei ole tarjota mitään toimivaa keinoa, kunhan tuuli huulia liikuttaa ;)
Meillä oli muuten hyvät opettajat. Mutta sitten tuli sijainen. Vihossa oli koululta tämän tyylisiä viestejä (vilmaa ei siihena ikaan vielä ollut) "Ei ala tekemään tehtäviä, jää unelmoimaan". Hei ope, jos kuitenkin älyltään ikätasoijnen lapsi alkaisi tekemään itse tehtäviä eikä unelmoisi, hän luultavasti ei olisi koko erityisluokkaa tarvinnut. Jotkut eivät vain soveltuneet erityisluokalle. Muilta vanhemmilta tuli viestiä, että samantapaisista asioista huomautettu, eli asioista, joiden takia lapsi yleensä erityisluokalla oli.
varaa kättä pidempää eteiseen sitä varten jos alkaa konahtelemaan jos omat kädet ei riitä kysy naapurista monioajaa voi olla insinööri tai lääkäri se tietää miten homa alkaa skulaamaan
En tiedä lapsenne kehityksen tasosta mutta koettaisin teroittaa, että eläimilläkin on talviturkki ja kesäturkki luonnossa, eli ei voi mennä ulkona samoilla kamppeilla vuodenajasta toiseen.
Ja sitten koettaa löytää ulkoversiot niistä vaatteista mitä hän suostuu pitämään ja hyödyntämään kerrospukeutumista ja luonnon materiaaleja, joilla hyvä eristys.
Kokeile ennakkoluulottomasti työtakkeja, armeijan varusteita jne.
Onko hänellä esim. jotain suosikkihahmoja? Ehkä voisi vaikka silittää jonkun supersankarin, tietokonepelihahmon tms, kuvan takkiin?
Älkää yrittäkö neuvoa. Ammattilaiseltakin vaatii tarkkaa perehtymistä ja analyysia, että pystyy ehdottamaan kokeilemisen arvoista suunnitelmaa, kuinka treenata jotain hankalaa asiaa autistin kanssa. Esimerkiksi autistin kohdalla syy toppatakkikauhuun saattaa olla esim a) aistiyliherkkyydet b) ajatusvääristymät c) pakko-oireisuus d) kaikkien kombo e) ei mikään edellisistä, vaan joku muu tekijä mitä ei ole yhdelläkään autistilla ollut kertaakaan aikaisemmin ja mitä nentin aivot eivät pysty edes kuvittelemaan.
Esimerkiksi kerran työskentelin autistin kanssa, joka ei pystynyt matkustamaan bussilla, sillä bussissa ollessa hänen aivonsa laittavat päälle erään Frank Sinatran kappaleen, joka oli sietämätöntä kuunneltavaa.
Joten voitaisiinko sopia, että ap ansaitsee myötätuntoa, opettaja ansaitsee myötätuntoa ja tässä viestiketjussa ei kukaan pysty antamaan yhtään käyttökelpoista neuvoa toppatakki-ongelmaan.
Vierailija kirjoitti:
No eihän siinä mitään väärää ole, että tekivät lasun. Ymmärrän, että sua harmittaa, mutta ei se lastensuojeluilmoitus nyt niin vaarallinen ole. Sittenpähän on asia tutkittu.
Harmittaa? Autististen lasten perheet ovat jo valmiiksi niin kuormittuneita, että heillä on hyvin vähän ylimääräistä voimaa kohdata tällaisia lisäharmituksia.
Erityisen ikävää heille on se, että iso osa kasvatuksen ammattilaisista luulee, että autismi johtuu huonosta vanhemmuudesta. Siksi he joutuvat aivan liian usein vakuuttamaan omaa vanhemmuuttaan.
Tuskin sinäkään tykkäsit siitä että vuorovaikutustasi lapsesi kanssa kuvataan jossain testihuoneessa ja sitten arvioidaan kriittisesti jokainen katse, liike ja lause, jonka olet kuvaamisen aikana tehnyt.
"Tuossa kohdassa oli huono katsekontakti." - Tietenkin oli kun lapsi välttelee katsekontaktia.
Katsekontakti aiheuttaa hänelle kipua. Vanhemman kertoessa tämän asian, kirjataan muistiin, että "vanhemmilla riittää selityksiä".
Toki vanhemmat ymmärtävät prepata lasta ennen niitä tarkkailuja. Opetetaan lasta katsomaan otsaan tai nenään tai edes leukaan. Mutta nämäkin ovat lapselle vaikeita stressaavassa tilanteessa. Eikä se leukaan katsominen oikein riitä "katsekontaktiksi" huolestuneille tarkkailijoille. Autistille on aina stressaavaa joutua tarkastelun kohteeksi, tai uuteen paikkaan, tai ihmisten lähelle. Siksi se autistinen köytös korostuu niissä tarkkailutilanteissa, ja aiheuttaa
h u o l t a.
Miksi tämmöiseen pitää tuhlata yhteiskunnan rahoja näiden autististen lasten kanssa.
Se, että opettajalla heräsi huoli kun autistinen lapsi käyttäytyi autistisella tavalla, ei ole oikein hyvä syy.
Vierailija kirjoitti:
Oikein tehty koululta. Lapsi pitää saada pukeutumaan sään mukaan. Kenkiä on erilaisia, pitää etsi sellaista mikä sopii jalkaan.
Samoin ulkovaatteita. Meillä lapsi tykkää että ne ovat väljiä eli kokoa isompaa mitä sisävaatteet. Kuomat on ollut meillä lempi kengät saa aikuisten kokoa myös.
Kaikilla on oma makunsa. Lapsi mukaan kauppaan ja kysyä mitä voisi pitää päällään.
Oikeastiko luulet että autistisen lapsen vanhempi uskaltaa ostaa yhtään vaatetta selvittämättä pystyykö lapsi käyttämään sitä vai ei. Kyllä niitä pipoja ja käsineitäkin sovitetaan kaikki mahdolliset ja monessa kaupassa. Sitä saa huutaa hallelujaa jos jostain löytyy edes yksi kelvollinen vaihtoehto.
Kyse ei ole pelkästään materiaalista, saumoista, vaatteen löysyydestä tai tiukkuudesta. pesulapuista, kankaan kudoksesta tai vaatteesta kuuluvasta äänestä (kahiseeko se, rahiseeko se), vaan myös väri on tärkeää.
Vaikka lapsi pitäisi punaisesta ja keltaisesta, ei hän ehkä voi käyttää vaatetta jossa on punaista ja keltaista tietynlaisena kuviona. Se sattuu silmiin. Joku toinen kuvio samoilla väreillä voi olla ihan kelvollinen.
Tiukkuus/löysyys on myös yksi iso asia. Moni tykkää käyttää tiukkoja vaatteita. Osa siksi että oman asennon hahmottaminen on helpompaan kun saa syvätunnolle jotain aistimusta. Osalle taas väljät vaatteet saattavat aiheuttaa kipua osuessaan liian kevyesti iholle.
Et kait oikeasti kuvitellut että tällaisten lasten vanhemmat tarvitsevat neuvon: "ota lapsi mukaan kauppaan".
Vierailija kirjoitti:
Oikein tehty koululta. Lapsi pitää saada pukeutumaan sään mukaan. Kenkiä on erilaisia, pitää etsi sellaista mikä sopii jalkaan.
En usko, että lastensuojelussa on autismin asiantuntijoita, jotka pystyisivät auttamaan pukeutumisongelmassa. Perhe tarvitsee tukea ja asiantuntija-apua, mutta oikea paikka hakea sitä ei ole lastensuojelu, vaan lääkärin, psykiatrin tai neurologin lähetteellä toimintaterapia, nepsy-valmennus tmv. Siis sellainen taho, jossa on ammittilaisia, joilla on kokemusta ja ratkaisukeinoja nimenomaan tämän tyyppisiin haasteisiin. Ikävämpi juttu on, että hakuprosessi voi olla todella hidas, eikä tukea saa juuri silloin kun sitä eniten kaivattaisiin. Jos vanhemmilla on varaa, niin näitä palveluita voi toki ostaa itsekin.
Lastensuojeluilmoitus on aiheellinen siinä tapauksessa, että vanhemmat eivät suostu hakemaan mitään apua lapsen haasteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei autistikaan voi -15 - 25 -asteen pakkasessa olla sisävaatteissa, sellaisia on nyt luvattu pitkin Suomea. Ymmärrän hyvin opettajaa. Nuoren käytös vaarantaa hänen terveytensä, paleltumavammat jne. Eikö aloittaja sinua huoleta lainkaan? Oman terveyden vahingoittaminen on itsetuhoista, ja aina lastensuojeluasia. Näin myös autistien kohdalla. Toivottavasti löydätte yhdessä keinoja ratkaista tilanne.
T: sossu
No olipas taas mielipide. Ilmeisesti sossuilla on ratkaisu ihan kaikkeen.
Ei ollut mielipide, eikä sossuilla ole ratkaisua kaikkeen. Ideana on miettiä, miten ja mikä taho nuorta ja vanhempia auttaisi parhaiten. Ammattilaisia löytyy kyllä. Emme voi antaa autistin paleltua vanhempien toiveesta huolimatta, se on viranomaisen vastuu, ja opettaja toimi oikein puuttuessaan asiaan.
T: sossu
Väärin! Opettaja tekee silloin oikein, kun konsultoi tämän autistipojan toimintaterapeuttia/neuropsykologia ja yhdessä tehdään suunnitelma näitä tilanteita varten, esim. poika saa jäädä välituntien ajaksi rauhalliseen luokkaan, eikä kaikille liikuntatunneille voi osallistua.
Asiakas-, eli lapsilähtöisyys, kunniaan.
Autistit tarvitsevat omia kouluja ja ammattitaitoisen opettajan ja kuntoutustiimin!
T. Neuropsykologi
Moi feikkipsykologi. Ei opettaja voi konsultoida lasta hoitavia lääkäreitä tai pyytää kenenkään terveystietoja mistään. Hän on opettaja, hänen tehtävänsä on opettaa. Lapsen terveydenhuolto ja muu huolenpito ei ole opettajan asia. Ope tekee lasun jos on huolissaan, näin asia siirtyy oikeille ihmisille. Me täältä lasusta voimme sitten konsultoida perheen luvalla sinua.
Moi feikki-lasu-ihminen.
Sosiaalialan järjestelmät tunteva osaisi perusopetuslain ja sen yhteistyövelvoitteet.
Hän tuntisi myös palvelujärjestelmän, jossa lastensuojelu on se viimeinen mahdollisuus.
Totuus on jossain lähempänä neuropsykologin kuvaamaa kuin sinun kuvaamaa käytäntöäsi.
Autismi vaatii erityisesti neuropsykiayrian ja erityispedagogiikan osaamista. Sosiaalityöntekijä hallitsee vain palvelujärjestelmät ja lait. Voit suositella terveydenhuollolle vain toimintaterapian lisäämistä.
-myös alalla
Ei tässä tarvitse koululle suuttua.
Vaan tällaista elämä on erityislapsen vanhempana.
Voimia ap!
Koulu tekee mitä heidän täytyy tehdä. Lastensuojelussa asiaa selviää varmasti niin että siellä autismia ymmärretään - mutta vaikka miten koulu on autismista tietoinen , sen on tehtävä velvollisuutensa.
Ap:n kokemus vaan kuuluu asioihin, mitä erityilasten vanhemmat valitettavasti joutuu kokemaan ja kestämään. Pattitilanteet, joiden ratkaiseminen vaikeutuu huomattavasti lapsen varttuessa.
Nämä on asioita , joista kannattaa toki keskustella koulun kanssa. Ja koittaa keskustella lapsenkin kanssa. Autisti ei ymmärrä asiaa vanhempien kannalta välttämättä mutta jos tuntee empatiaa, voisi selittää että vanhemmat joutuu vaikeuksiin, kun hän ei suostu pukemaan ulkovaatteita. Se saattaa toimia! Tai yhdessä sellaisten ulkovaatteiden hankkiminen, jotka tuntuu nuoresta hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Et kait oikeasti kuvitellut että tällaisten lasten vanhemmat tarvitsevat neuvon: "ota lapsi mukaan kauppaan".
Niinpä :D Autistisen lapsen äitinä annan neuvon, joka toivottavasti ei ole typerä: vie valmisvaatteita ompelijalle muokattavaksi tai teetä alusta asti sopiva vaate, jos itsellä ei ole mahdollisuutta ommella. Mä opettelin ompelemaan, kun en löytänyt lapselle oikeanlaisia vaatteita, aloitin tekemällä pieniä muutoksia kirppisvaatteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säänmukainen pukeutuminen ei ole autistisen ja holhouksen alaisen ihmisen valintakysymys. T. 12v. autistin äiti
Pakottamaankaan et saa. Lain mukaan lasta EI saa pitää kotona eikä fyysisesti pakottaa mihinkään.
Ei tietenkään. Ei myöskään kukaan voi pakottaa minua viemään alipukeutunutta lasta kouluun, tai ostamaan karkkipäivänä karkkia. Minä tunnen mun lapsen ja tiedän mikä tehoaa. Autistit pitävät normeista ja rutiineista joten toimivat keinot mahdollisimman toimivaan elämään etsitään pienestä pitäen. Ap.n kohdalla minä selvittäisin mikä lasta talvivaatteissa ärsyttää. Veisin myös ostamaan itselle mieluiset. Antaisin lapsen valita. Omani suostuu pariin tuttuun kauppaan lähtemään suosiolla. Jos on agressiivinen autistinen läheinen siihen on olemassa lääkkeet. Ei meistä tavisihmisistäkään kukaan saa alasti juosta ulkosalla ilman seuraamuksia.
T. 12v. autistin äiti
Ihan vaan vinkkinä, että lapsen teini-ikään kannattaa valmistautua henkisesti. Se aika on sinulla lähellä.
Autistille teini-ikä on yleensä keskimääräistä vaikeampi. Autistisen oireilun vaikeutuminen on hyvin tavallista. Ne lapsuuden keinot eivät toimikaan teiniin, joka sanoo pelkästään E, ja kiskoo hupun nauhat niin kireälle ettei edes nenää näy. Eikä suostu lähtemään sinne tuttuun kauppaan., "E!" Eikä suostu syömään lääkkeitään. "E!"
Sitten tulee vielä sitä, että käytetään niitä yksiä ja samoja vaatteita kesät talvet. Mitään muuta ei voi käyttää. Ei vaan pysty. "E!"
Eikä kouluun meneminenkään ole itsestäänselvyys. Ei missään vaatteissa. Vanhempi saa olla iloinen jos lapsi menee sinne kouluun ja vielä jaksaa olla siellä koko päivän, tai edes puoli päivää.
Sitä 180cm, 90 kg teiniä ei pakkopueta ihan samalla tavalla kuin taaperoa. Kun iso äijä saa raivarin, voi siinä käydä huonosti.