Oletko asioinut sosiaalitoimistossa? Miksi ja saitko apua?

Mulla on aika pahoja mielenterveyden ongelmia, jonka takia kerran tuli vuokravelkaa. Sossu maksoi sen, mutta edellytti että otan vastaan asumisohjausta. Otin, etten saa häätöä velan takia. Ohjauksessa priorisoitiin laskut, että pysyy katto, ruoka ja lääkkeet. Luottotiedot on valitettavasti jo menneet, ja jotkut laskut laitettiin suosiolla joukon jatkoksi jotta perusasiat saa maksetuksi. Enää en onneksi voi saada velkaa.

Jonkin aikaa meni ok, kunnes tuntui että mielenterveys taas hajoaa. Soitin samalle sossulle ja pyysin että voisin tulla juttelemaan mun tilanteesta. Kerroin etten ole saanut varattua aikaa terveuskeskuksesta ja aika avoimesti kerroin mun kaikki ongelmat ja traumoja... Sossu soitti ilmeisesti johonkin virkanumeroon tapaamisen jälkeen ja sain ajan muutaman viikon päähän. Sossu tuli mukaan tälle ekalle käynnille, koska olin kertonut kuinka se pelottaa.

Tässä välissä oli meillä yksi aika, jossa oli myös te-toimesta tyyppi. Me sovittiin, että selvitetään ensin terkassa asioita ja sitten mietitään jotain että pääsisin työmarkkina tuelle...

Sain sitten lopuksi lähetteen lääkäristä psykiatriseen poliklinikkaan. Sossun kautta käyn nyt 2pv viikossa muiden kuntoutujien kanssa sellaisella pajalla. Sinne sain bussilippun että pääsen paikalle. Nyt sitten psykalla selvitetään lähteekö se psykan sossu hakemaan mulle jotain vaativampaa kuntoutusta vai alkaako määräaikainen työkyvyttömyyseläke.

Tämä koko juttu on siis kestänyt nyt melkein vuoden, ja sinänsähän ei oo tilanne muuttunut. En tietenkään ajatellut että sossu mua parantaisikaan yhtäkkiä. Apua olen kuitenkin saanut, nyt sentään käyn jossain arkena ja olen hoidossa.

Suosittelen kyllä että soittaa sossuun ja kertoo avoimesti mikä on vialla, ja kysyy onko heillä mitään keinoja auttaa. Ei siinä mitään häviä, jos niillä ei ole apua niin ehkä ne osaa kertoa mihin pitäisi mennä (kuten minä menin sitten hoitoon). Mun kokemuksen mukaan apua saa, mutta ne myös edellyttää jotain kuten sitä asumisohjausta tai pajaa tms.

Jos jotain saisin, niin pyytäisin rahaa talvivaatteisiin. Ajattelinkin soittaa ja kysyä kannattaako edes hakea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, kun pelkän itsenäistymisen vuoksi ei Kelakaan myönnä vuokravakuutta tai muuttoapua. Se itsenäistyminen kun nimenomaan sitä, että lähdetään pärjäämään omillaan. 

Olen 37-vuotias. Todellakaan ei ole normaalia, että näin vanha joutuu asumaan lapsuudenkodissaan isänsä kanssa varsinkin kun välit ovat huonot. Sossun, Kelan, TE-toimiston ja ties kenenkä muun muun tahon mielestä tässä ei kuitenkaan ole mitään outoa.

Olen tehnyt töitä sosiaaliohjaajanakin ja neuvoisin sinua tulojasi ja tilannettasi tarkemmin tietämättä että laitat hakemuksen kunnan/kaupungin vuokra-asuntoon. Perustele tilanteesi ja kerro että on kohtuutonta että olet vasten tahtoasi jumissa kotitalossa isäsi kanssa ja tarvitset oman asunnon ja itsenäisen elämän. Mitä vähemmän laitat ehtoja asunnolle, sen paremmat mahdollisuudet että sellainen löytyy. Siinä kysytään myös minkä hintainen asunto saisi olla, niin googlaa KELA hyväksyttävät asumismenot ja sieltä löydät listan minkä verran asuinpaikkakunnallasi saa yhden hengen vuokra maksaa ja laitat sen hakemukseen.  Jos sinulle tarjotaan kalliimpaa asuntoa, et voi ottaa sitä, sillä Kela ei juuri harkitsekaan vuokravakuuden myöntämistä jos se on enemmän kuin muutamia euroja yli rajojen. Vesimaksu ei sisälly Kelan vuokrahintoihin vaan se tulee erikseen vuokran päälle, joten siitä ei tarvitse olla huolissaan.

Sitten soitat sosiaalitoimistoon, kerrot tilanteen ja kysyt voisivatko he puoltaa asuntohakemustasi kunnan/kaupungin vuokra-asuntoihin. Tämä toimii todella hyvin toisissa paikoissa, mutta toisissa asuinpaikoissa taas huonosti. Puollot ei toimi yleensä kuin oman paikkakunnan omiin vuokra-asuntoihin.  Jos olet joskus asunnut niissä vuokralla ja sinne jäänyt rästiä, tuskin saat asuntoa ennen kuin rästit maksettu. Siinä tapauksessa etsi asuntoja muilta tarjoajilta samoilla ohjeilla.

Jos sinulle tarjotaan vuokra-asuntoa, älä missään nimessä allekirjoita vuokrasopimusta heti, sillä samalla todennäköisesti sitoudut maksamaan kahden kuukauden vuokran vaikket pääsisi edes siihen asumaan. Sanot, että allekirjoitat sen kunhan Kelan vuokravakuudesta on tullut päätös.  Laita perustoimeentulotukihakemus Kelaan ja tarvittaessa soita perään ja kiirehdi sen käsittelyä.  Mikäli sinulla on perustoimeentulotuki oikeus, todennäköisesti saat vuokravakuuden, mutta ei haittaa vaikka tulot olisikin vähän liian isot, kunhan ei liikaa. Jos et aa vakuutta, niin soita taas sosiaalitoimistoon ja kysy onko heillä mahdollista laittaa puoltolausunto kelaan ja pyytää päätöksen tarkistusta. Usein sosiaalitoimiston lausunto merkkaa Kelassa paljon. 

Kun asuntoasia on kunnossa, hae kelasta asumistukea. Sen jälkeen huolehdi että haet perustoimeentulotukea joka kuukaudelle, lue tarkasti Kelan päätökset, joka sana ja toimi ohjeiden mukaisesti.

Lisäksi toivon, että otat yhteyttä tehveyskeskukseen ja kerrot tarvitsevasi apua mielenterveyden ongelmiin.

Nii-i. Meinaatko, että se mielenterveys ja toimintakyky riittää tällaiseen prosessiin?

Jos se mielenterveys ja toimintakyky ei riitä asunnon hakemiseen, niin miten mahtaa onnistua itsenäinen asuminen? Aivan oikein, ei mitenkään.

olen, 90-luvulla

muutin 18-vuotiaana opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Saatiin bensarahat+vuokra-auto koska matka 700km eikä omaa autoa tai korttia. Mutsi oli työtön yh just sillä hetkellä.

Vierailija kirjoitti:

-Kapanteri.- kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aika paljon kotona aikaa viettävä vähän yli 20v nainen. Mulla oli/on pelkoa soaiaalisissa tilanteissa ja talous aika kuralla... Otin yhteyttä sossuun, kesti tosi kauan että uskalsin. Senkin vaan siksi kun kuulin että voi laittaa tekstarin eikä tarvi soittaa.

Pääsin sellaiseen sossun omaan juttuun missä sain tukihenkilön. Tehtiin harjoituksia bussissa jne että uskaltaisin liikkua yksin. Sitten oli sellainen ryhmä netissä missä oli muita samassa tilanteessa. Tämän järjesti siis se sossu. Lisäksi sen kanssa avattiin mun kaikki laskut ja käytiin läpi mitä voi laittaa kelaan jne. Soitettiin joihinkin että tein maksusuunnitelmia jos pystyin.. Tämä oli viime vuonna. Nyt olen kuntottavassa työtoiminnassa, saan siitä sen 9e/päivä. Käytän sen rahan niihin maksusuunnitelmiin, koska sossu maksaa mulle tän 6kk ajan bussilipun sinne töihin ja salikortin 19.90/kk, kun aloin yhden kaverin kanssa käydä salilla. Vieläkin joskus ahdistaa ihmiset jne, mutta kyllä se asiakkuus on auttanut. Tarkotus olis että haen kouluun ja asiakkuus loppuisi sen 6kk kuluttua enkä sit saa enää tukea noihin kortteihin. En tiedä vielä pysyykö luottotiedot, vaikka ei paljon velkaa olekaan. Ainakin oon yrittänyt ja toiminut niinkuin se sossu neuvoi, ja ajattelen että se on kuitenkin se ammattilainen tässä. Mutta siis positiivinen kokemus on ollut.

Sossun työntekijänä on tosi mukava kuulla, että olet saanut apua. Ne, jotka eivät ole saaneet, niin aina voi kysyä uudestaan ja pyytää perustelut, jos ei saa apua. Samoin kuuluu saada kielteinen päätös, josta voi sitten valittaa.

Kaikillahan ei riitä välttämättä jaksaminen näihin uudelleen kysymisiin ja valitteluihin, jos ennestään jo menee huonosti. Eli ahdingosta poispääseminen on tehty ehkä hieman liian vaikeaksi toisille...

Joku raja hyysäämiselläkin. Ei me teidän valituksia vielä aleta teidän puolesta tekemään. 

Kunniakansa sai toimeentulonsa täällä helposti. 

Ihan samat ohjeet ja lait koskee kaikkia. t: sosiaalityöntekijä

Joo joo. -Ompas tarpeellinen titteli.

kdlfösöfs kirjoitti:

Minulla tai tuttavallani on huonoja kokemuksia.

Itse olen aina saanut töitä, pitänyt itsestäni hyvää huolta, joten terveyskin ollut hyvä, kop, kop. jne.

Olen siinä käsityksessä, että tukia käytetään paaaaljon väärin. Jos saisin valtaa, laittaisin kaikki kynnelle kykenevät jonkilaisiin töihin. Kotona makaamisesta ei saisi rahaa. Kotona makaaminen laiskistaa ihmisen, tuhoaa terveyden ja on väärin töissäkäyviä veronmaksajia kohtaan. Kaikille löytyy jonkinlaista aktivoivaa, yhteenkuuluvuutta lisäävää, kannustavaa, puuhastelua, jota vastaan saa minimi korvaukset. Poislukien vanhukset ja oikeasti sairaat.

Ja se huono kokemus: Tuttavani vanha, lapseton sukulainen oli huomaamatta dementoitunut pikku hiljaa. Oli noin vuodessa saanut raha-asiansa sekaisin. Tiliotteista tilanne näkyi jälkikäteen. Asunnosta löytyi mm. 4 uutta silitysrautaa yms. Liekö joku käyttänyt tilannetta myös hyväksi, koska oli ilmaantunut uusia "ystäviä". Tuli terveysongelmia, lääke- ja sairaalamaksuja. Tuttava yritti auttaa entuudestaan tuntemattomassa tukiviidakossa, ei onnistunut. Tuli kielteisiä päätöksiä. Lopulta vanhus nukkui pois ja sukulaiset maksoivat hautajaiset, eivät olleet sellaisia, jotka olisivat hakeneet tukia.

Summa summarum. Veroeuromme menee enimmäkseen sellaisille, jotka pitäisi vaan laittaa töihin. Siellä se mielikin piristyy. Ja jos oikeasti tarvitset apua, tuen hakeminen on sellaista kvanttifysiikkaa, ettei normi ihminen oman työn ja arjen ohessa osaa auttaa. Sitten on näitä tulijoita, jotka saavat kaiken kuin manu illallisensa.

Paljon olisi korjattavaa. Suomi pysyy pystyssä vain, jos ihmiset tekevät tuottavaa työtä ja IHAN JOKAISEN pitää kantaa kortensa kekoon. Ei niitä tietä, kouluja, sairaaloita, sosiaalitoimistoja, kirjastoja yms. muuten saada maksetuksi. 

Komppaan ihan täysin! Paljon maksetaan sellaisille henkilöille jotka pystyisivät käymään töissä ja jotka käyttää tukia väärin! Kaikki huumeidenkäyttäjät, kaljankittaajat, yms saavat ovista ja ikkunoista rahaa! Ja ulkomaalaiset saavat uusia kalusteita myöten maksusitoumuksen!

Kyllä monet osaa kusettaa sossua

kiltit, tunnolliset, arat, pienipalkkaiset, opiskelijat, eläkeläiset yms, jäävät sivuun ja joka sentti kyylätään tarkkaan!

Jos häpeää huoltoon menoa, saa kannustimen yrittää pärjätä omillaan.  Jos huollon tarve vähenisi meillä, niin uutta tyhjätaskua pukataan ulkomailta, joille on tiedossa varma toimeentulo.

"Kolaukset" usein menevät alkon antimiin. Valtion herrat saavat hieman verosaaliista takaisin.

Tämä on pahin epäkohta sosiaali"turvassa"  kuin myös ulkomaan elättien haaliminen taakkasakiksi.

Sen verran itsekunnioitusta tuli verenperintönä, ettei elämä vapaamatkustajana eli yhteiskunnan elättinä onnistuisi. Hyvä, että vanhempani tekivät perillisiä ja tämä työn kunnioitus geeni on levinnyt. Sieltä, kotikasvatuksesta se tulee rehellisyys ja ahkeruus ja täytyy sanoa, että elämä on aika mallillaan ja omatunto kohdillaan. Ei tarvitse selitellä ja valehdella itselleen eikä muille.

Itse olen aiemmin sosiaaliohjaajana olessani kuullut näitä samoja, että kyllä narkkarit ja turvapaikanhalijat saa sossusta rahaa jättikokoisiin taulutelkkareihin ja lippulaiva älypuhelimiin ja kulkevat merkkivaatteissa. Ihan kuulemma on varmaa tietoa ja omin silmin nähtyä ja kuultua ihan omalla kylällä.  En tiedä mistä he rahansa saavat mikäli sitä reilusti on, mutta ei sossusta. Sossun pitää tutkia asiakkaiden varallisuus tositteiden perusteella, ei mitään voida myöntää siksi että asiakkaalla on hyvät puhelahjat tai osaa vaatia. Päätökset pitää perustella ja perustua pitkälti ennalta määrättyihin linjauksiin.  Harkinnanvaraa on todellisuudessa todella vähän. Monella turvapaikanhakijalla voi olla kotimaassa varakkaat vanhemmat, jotka ylläpitävät lapsensa elämäntyyliä Suomessa, eivätkä he saisi sossusta sen takia mitään vaikka hakisivatkin. Päihdeongelmaisillakin on läheisiä, jotka auttavat ja valitettavasti myös varastettua tavaraa liikkuu edullisesti. Merkkivaatteet voi usein olla muutaman euron kopioita. Maksusitoumuksia sossusta ei myönnetä taulutelkkareihin, eikä edes kahvinkeittimiin, sillä pannukahvit voi keittää kattilassakin.  Lapsiperhe saattaa sen liikkeen halvimman pesukoneen saada, mutta siihenkin pitää olla perusteet. Ja maksusitoumuksessa lukee pyykinpesukone, eikä sillä voi ostaa muuta kuin pyykinpesukoneen. Kunnissa ja kaupungeissa on varmasti pieniä eroja täydentävän toimeentulotuen myöntämisohjeissa, mutta tuskimpa suuria.

Jep.Joskus nuorena,kun merihädässä oltuamme kaikki vaatteet menivät merenpohjaan.Tarkoitus oli siis olla useampi viikko saaressa ja kamat oli sen mukaan. Sinne meni takit ja kenkiä jäi vain yhdet ym...Menin sitten kysymään vaaterahaa,kun en opiskelijana saanut edes opintotukea kesällä. En saanut apua.Pelkkä asian käsittely olisi kestänyt kolme viikkoa...Ihan kiva, kun mulla ei ollut takkiakaan ja kenkinä oli työsandaalit.Eikä ollut edes lämmin kesä,vaan jotain +10 astetta. Onneksi vähärahainen äiti auttoi sitten, sain jotkut vaatteet edes ja kengät kesäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko niillä siellä joku pisteytyssysteemi vai? Että tämä aasiakas on ottanut jo viidesti yhteyttä, pitäskö sitä jo auttaa? Yksi tai kaksi kertaa ei vielä oikein riitä, sil ei varmasti oo vielä niiiin paha avuntarve, että sitä pitäisi auttaa. Katotaan parin kuukauden päästä, sillon se on varmaan jo valmis täyteen sossumankelointiin!

Ei siellä pisteytyssysteemiä ole vaan tarkasti katsotaan tulot ja menot. Jos hakee rahaa vaikka vuokrarästiin, niin siellä otetaan vuokranantajalta selvää, milloin rästi on syntynyt ja sitten katsotaan tulot ja tiliotteet ja kuinka paljon on ollut käytössä rahaa. Jos vaikka alunperin rästi on tullut marraskuussa ja tulojen mukaan sinulla olisi pitänyt olla rahat siihen, mutta sen sijaan maksoitkin vaikka  Ellosta ja Klarnaa niin katsotaan, että sinulla oli varat vuokraan mutta päätit sitten maksella jotain muita laskuja tai ehkä käyttää ne alkoon. Jokaisen pitäisi ymmärtää, että vuokra pitää maksaa tai pahimmillaan tulee häätö. Sossu ohjeistaa, että jos pitää valita ruoka, vuokra, lääkkeet tai vanhat velat, niin antaa velkojen mennä ulosottoon kun muita ei voi riskeerata. Pitää myös itse huolehtia, että vuokrat tulee maksettua. Jos asumistuki onkin jostain syystä, vaikka virheellisesti maksettu omalle tilille, niin pitäisi hälytyskellojen soida että mikäs raha tuo on, ettei nyt olisi jossain tullut virhe. Jos rahan käyttää ja sitten tulee vuokranantajalta muistutus rästistä, niin ihan itse on silloin raha-asiansa sotkenut. Tilanne on eri jos sinulla olisi marraskuussa ollut vaikka iso sairaalalasku ja maksoit sen. Silti olisi se vuokra pitänyt ensin hoitaa ja huolehtia että ruokaan ja lääkkeisiin jää rahaa, mutta silloin on sentään ollut joku järkevä itsestä riippumaton syy miksi vuokra jäi rästiin. Silti katsotaan tuloja että onko mahdollista maksaa rästi erissä vuokranantajalle.

 

Huomaatko itse selittäväsi ihan asian vierestä omia juttujasi? Oli puhe asunnon saamisen avusta, sinä alat puhumaan jostain olemattomista vuokrarästeistä? Jos minä otan yhteyttä sosiaalitoimistoon ja pyydän apua, avuksi annetaan paperi ja sanotaan soittamaan parin kuukauden päästä uudelleen, jos ei onnistu, niin joku yhteydenottopisteytys siellä näyttää olevan, kun ei heti auteta, vaan roikotetaan kuukausia oman onnensa nojassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus menin juoppoäidin ulospotkimana kyselemään apuja, ohjasivat juoppomajaan, antoivat asuntoneuvojalle ajan, joka sitten antoi lapun yksityisistä vuokra-asuntofirmoista kouraan, tutki tietojani koneella ja kehottivat hakemaan realian asuntoja, oliko OikotieltäSanoi, että ota yhteyttä parin kuukauden päästä, jos ei onnistu. No en ottanut, kun ei sieltä mitään apuja näyttänyt saavan, enkä saanut yhtäkään asuntoa vuokrattua, lukuisista näytöistä huolimatta. Siinä sitä otti sitten pullon käteen ja pari vuotta humpsahti lääkekännitokkurassa, kaverien luona lojuen. Lopuksi kaverin kämppikseksi, jonka jälkeen mennyt ihan ok, sossurottana vieläkin, motivaatiota normaalielämään nolla.

Ja tämä oli siis sossun vika kun et vain heti saanut kämppää? Tiesitkö, ettö sossuilla ei ole kämppiä antaa. Isoissa kaupungeissa edes kaupungin asunnot ei ota enää mitään sossun puoltoja vastaan, jollei ne ole lastensuojelusta. Kerron kohta mistä tiedän, eka oma tarinani.

Menin sossuun, kun oli ero ja vaikea elämäntilanne. Kelan päätöksessä sanottiin, että kela ei kohta maksa koko vuokraa kun asunto oli "liian kallis", siis mulle 2 kahdelle lapselle. Olin pienemmän kanssa silloin kotona. Isompi koulussa. Asunto oli tonnin neliö, kaupungin asunto, olin kyllä vaihtojonossa. Halusin asua samalla alueella koska vanhempi lapsi on erityislapsi ja kaikki tukitoimet ja koulukyydit oli alueella.

Sossu kirjoitti lausunnon Kelaan että hyvöksyvät, että haen vain omalta alueelta asuntoa, ja vuokra maksetaan siihen asti kokonaan että löydän halvemman. Virkailija oli mukava ja kävin läpi eroa, ymmärrän kyllä ettei sossu ole terapeutti, mutta tsemppasi lastenvalvojan ajanvarauksissa ja muissa. Sanoi että kyllä elämä vielä helpottaa ja nyt vaan huolehdit lapsista. Lisäksi tuki vanhemman lapsen harrastuksessa, kunnes menin taas töihin.

Ja siitö tiedän, että vqihdoin työpaikkaa ja olen nykyään sossussa etuuskäsittelijänä, eli käsittelen joitain täydentävän tuen hakemuksia, joskus sossun ohjeilla, joskus ei. Sossut tekee sitten sitä ehkäisevää tukea. Ohjaan hakemuksia sossuille ja lajittelen niitä, joten tiedän kyllä paljon käytännöistä. Olen siis koulutukseltani merkonomi.

Itse sinä tuon syytöksen kyhäsit tikuistasi. Tässä kysyttiin kokemuksia ja sinä päätit hyökätä, kertoo kai enemmän sinusta kuin minusta. Olin nuori silloin, se nyt sattui tulemaan ensimmäisenä mieleen, kun ei noita asuntoja minulle haluttu vuokrata, ennen ulosheittoakaan. Minkä minä sille mahdan, jos ei vuokrata, niin ei vuokrata. En minä voi ketään pakottaa vuokraamaan minulle asuntoa, olin pätkittäin töissäkin, ei sekään riittänyt. Tämä on minun syyni, ymmärrän kyllä sen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus menin juoppoäidin ulospotkimana kyselemään apuja, ohjasivat juoppomajaan, antoivat asuntoneuvojalle ajan, joka sitten antoi lapun yksityisistä vuokra-asuntofirmoista kouraan, tutki tietojani koneella ja kehottivat hakemaan realian asuntoja, oliko OikotieltäSanoi, että ota yhteyttä parin kuukauden päästä, jos ei onnistu. No en ottanut, kun ei sieltä mitään apuja näyttänyt saavan, enkä saanut yhtäkään asuntoa vuokrattua, lukuisista näytöistä huolimatta. Siinä sitä otti sitten pullon käteen ja pari vuotta humpsahti lääkekännitokkurassa, kaverien luona lojuen. Lopuksi kaverin kämppikseksi, jonka jälkeen mennyt ihan ok, sossurottana vieläkin, motivaatiota normaalielämään nolla.

Jos olisit ottanut yhteyttä niin olisit varmaan saanut sitä apua

Ottihan tuo kirjoittaja yhteyttä ja sai kehotuksen suksia vaikka sillan alle. Ihan kauhesti varmasti innostaa parin kuukauden päästä mennä saamaan samat paskat naamalleen uudelleen. 

Köyhien mentaliteetti, että pitää saada mitä haluaa ja viimeistään eilen, muu on ilkeilyä ja nöyryytystä.

Teidän alemmuutenne kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus menin juoppoäidin ulospotkimana kyselemään apuja, ohjasivat juoppomajaan, antoivat asuntoneuvojalle ajan, joka sitten antoi lapun yksityisistä vuokra-asuntofirmoista kouraan, tutki tietojani koneella ja kehottivat hakemaan realian asuntoja, oliko OikotieltäSanoi, että ota yhteyttä parin kuukauden päästä, jos ei onnistu. No en ottanut, kun ei sieltä mitään apuja näyttänyt saavan, enkä saanut yhtäkään asuntoa vuokrattua, lukuisista näytöistä huolimatta. Siinä sitä otti sitten pullon käteen ja pari vuotta humpsahti lääkekännitokkurassa, kaverien luona lojuen. Lopuksi kaverin kämppikseksi, jonka jälkeen mennyt ihan ok, sossurottana vieläkin, motivaatiota normaalielämään nolla.

Ja tämä oli siis sossun vika kun et vain heti saanut kämppää? Tiesitkö, ettö sossuilla ei ole kämppiä antaa. Isoissa kaupungeissa edes kaupungin asunnot ei ota enää mitään sossun puoltoja vastaan, jollei ne ole lastensuojelusta. Kerron kohta mistä tiedän, eka oma tarinani.

Menin sossuun, kun oli ero ja vaikea elämäntilanne. Kelan päätöksessä sanottiin, että kela ei kohta maksa koko vuokraa kun asunto oli "liian kallis", siis mulle 2 kahdelle lapselle. Olin pienemmän kanssa silloin kotona. Isompi koulussa. Asunto oli tonnin neliö, kaupungin asunto, olin kyllä vaihtojonossa. Halusin asua samalla alueella koska vanhempi lapsi on erityislapsi ja kaikki tukitoimet ja koulukyydit oli alueella.

Sossu kirjoitti lausunnon Kelaan että hyvöksyvät, että haen vain omalta alueelta asuntoa, ja vuokra maksetaan siihen asti kokonaan että löydän halvemman. Virkailija oli mukava ja kävin läpi eroa, ymmärrän kyllä ettei sossu ole terapeutti, mutta tsemppasi lastenvalvojan ajanvarauksissa ja muissa. Sanoi että kyllä elämä vielä helpottaa ja nyt vaan huolehdit lapsista. Lisäksi tuki vanhemman lapsen harrastuksessa, kunnes menin taas töihin.

Ja siitö tiedän, että vqihdoin työpaikkaa ja olen nykyään sossussa etuuskäsittelijänä, eli käsittelen joitain täydentävän tuen hakemuksia, joskus sossun ohjeilla, joskus ei. Sossut tekee sitten sitä ehkäisevää tukea. Ohjaan hakemuksia sossuille ja lajittelen niitä, joten tiedän kyllä paljon käytännöistä. Olen siis koulutukseltani merkonomi.

Itse sinä tuon syytöksen kyhäsit tikuistasi. Tässä kysyttiin kokemuksia ja sinä päätit hyökätä, kertoo kai enemmän sinusta kuin minusta. Olin nuori silloin, se nyt sattui tulemaan ensimmäisenä mieleen, kun ei noita asuntoja minulle haluttu vuokrata, ennen ulosheittoakaan. Minkä minä sille mahdan, jos ei vuokrata, niin ei vuokrata. En minä voi ketään pakottaa vuokraamaan minulle asuntoa, olin pätkittäin töissäkin, ei sekään riittänyt. Tämä on minun syyni, ymmärrän kyllä sen.

Mielestäni on jo käynyt selväksi, sossulla ole asuntoja. Miten olisivat siis voineet auttaa? Eiköhän ajatus ole, että jos ei ole alaikäisiä lapsia, ensin haet itse kämppää, ja jos ei onnistu millään, katsotaan ensin hakemuksesi läpi, että ovat oikeanlaisia. Jos ei vieläkään onnistu, jotain hätämajoitusta solukämppään. Jos kaikille hommaisiin heti joku hätäasunto, eihän vuokraa kannattaisi maksaa ollenkaan! Varsinkin peli ja päihdeongelmaiset hassaisivat vuokrarahat saman tien, ja taas olisi kunta maksumiehenä. Pakostihan siinä on joku odotusaika ja jonoakin on.

Se sossun työ perustuu siihen palvelun tarpeen arvioon. Jos olet nornaali järkevä ihminen, yrität eka itse, jos ei onnistu niin olet tuen tarpeessa ja otetaan asiakkuuteen. Ei suurimmalla osalla ihmisiä ole mitään tarvetta sossun asiakkuudelle, eikä sossun pitäisi olla eka keneen otetaan vaikeuksissa yhteyttä, vaan sossu auttaa niitä kellä on sellaisia ongelmia, ettei osaa itse asioitan hoitaa (pl. lasu). Siksi haluttiin että yrität eka itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus menin juoppoäidin ulospotkimana kyselemään apuja, ohjasivat juoppomajaan, antoivat asuntoneuvojalle ajan, joka sitten antoi lapun yksityisistä vuokra-asuntofirmoista kouraan, tutki tietojani koneella ja kehottivat hakemaan realian asuntoja, oliko OikotieltäSanoi, että ota yhteyttä parin kuukauden päästä, jos ei onnistu. No en ottanut, kun ei sieltä mitään apuja näyttänyt saavan, enkä saanut yhtäkään asuntoa vuokrattua, lukuisista näytöistä huolimatta. Siinä sitä otti sitten pullon käteen ja pari vuotta humpsahti lääkekännitokkurassa, kaverien luona lojuen. Lopuksi kaverin kämppikseksi, jonka jälkeen mennyt ihan ok, sossurottana vieläkin, motivaatiota normaalielämään nolla.

Jos olisit ottanut yhteyttä niin olisit varmaan saanut sitä apua

Ottihan tuo kirjoittaja yhteyttä ja sai kehotuksen suksia vaikka sillan alle. Ihan kauhesti varmasti innostaa parin kuukauden päästä mennä saamaan samat paskat naamalleen uudelleen. 

Miksi suomessa on yhtään asunnotonta jos sossulla on samantien majoitusta tarjolla? Oletko itse valmis maksamaan joko palkasta tai tuista huomattavasti enemmän veroja, että hätäasuntoja saadaan paljon enemmän? Tiedätkö paljonko noiden asuntojen tarjoajat (yritykset) veloittaa kuntaa siitä että sossu saa majoittaa sinne ihmisiä? Aika hiton paljon.

Kyllä Suomessa asuntoja on. Monissa kunnissa talot puoliksi tyhjillään. Jos on jo valmiiksi työtön ja asunnon, niin mitä siinä häviää jos lähtee vähän kauemmaksi? Ehkä kouluttautuu uudella paikkakunnalla ja saakin työtä. Tai sitten jatkaa työttömänä, mutta ainakin on se katto pään päällä. Kovin kannattava kuntalainen siitä tosin silloin tulee, mutta jos otankin tässä kantaa vain siihen että sanotaan ettei mistään saa asuntoa. Juu, tuleehan siinä ongelma, että voi olla ettei Kela maksa vuokravakuutta toiselle aikkakunnalle muutettaessa, mutta kyllä sitä nyt vaikka vuodessa saa sen 400€ säästöön jolla saa pienen yksiön.

Suomessa on on vajaa 5000 asunnotonta. Heissäkin varmasti paljon sellaisia, jotka oikeasti asuvat puolison kanssa, mutta ovat laittaneet kirjat posti restanteen, että puoliso ja itse saa paremmat tuet. Moni asuu ehkä omasta tahdostaan vanhempien luona, mutta siirtänyt kirjat pois, sillä yli 18v tulot lasketaan talouden tuloiksi jolloin vanhemmat saavat vähemmän tai ei ollenkaan asumistukea. Myös jos laittaa itsensä poste restanteen ja sillä tavoin virallisesti asunnottomaksi, saa myös helpommin asunnon omasta kaupungista, joten sitäkin varmasti harrastetaan. 

Jossain vaiheessa katsoin dokumentin asunnottomien kurjasta elämästä pääkaupunkiseudulla. Dokkarin pariskunnalle tarjottiin julkistamisen jälkeen mukava asunto toiselta paikkakunnalta johon muuttivat. Vähin äänin kuitenkin palasivat takaisin pääkaupunkiseudulle jatkamaan asunnotonta elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Teidän alemmuutenne kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus menin juoppoäidin ulospotkimana kyselemään apuja, ohjasivat juoppomajaan, antoivat asuntoneuvojalle ajan, joka sitten antoi lapun yksityisistä vuokra-asuntofirmoista kouraan, tutki tietojani koneella ja kehottivat hakemaan realian asuntoja, oliko OikotieltäSanoi, että ota yhteyttä parin kuukauden päästä, jos ei onnistu. No en ottanut, kun ei sieltä mitään apuja näyttänyt saavan, enkä saanut yhtäkään asuntoa vuokrattua, lukuisista näytöistä huolimatta. Siinä sitä otti sitten pullon käteen ja pari vuotta humpsahti lääkekännitokkurassa, kaverien luona lojuen. Lopuksi kaverin kämppikseksi, jonka jälkeen mennyt ihan ok, sossurottana vieläkin, motivaatiota normaalielämään nolla.

Ja tämä oli siis sossun vika kun et vain heti saanut kämppää? Tiesitkö, ettö sossuilla ei ole kämppiä antaa. Isoissa kaupungeissa edes kaupungin asunnot ei ota enää mitään sossun puoltoja vastaan, jollei ne ole lastensuojelusta. Kerron kohta mistä tiedän, eka oma tarinani.

Menin sossuun, kun oli ero ja vaikea elämäntilanne. Kelan päätöksessä sanottiin, että kela ei kohta maksa koko vuokraa kun asunto oli "liian kallis", siis mulle 2 kahdelle lapselle. Olin pienemmän kanssa silloin kotona. Isompi koulussa. Asunto oli tonnin neliö, kaupungin asunto, olin kyllä vaihtojonossa. Halusin asua samalla alueella koska vanhempi lapsi on erityislapsi ja kaikki tukitoimet ja koulukyydit oli alueella.

Sossu kirjoitti lausunnon Kelaan että hyvöksyvät, että haen vain omalta alueelta asuntoa, ja vuokra maksetaan siihen asti kokonaan että löydän halvemman. Virkailija oli mukava ja kävin läpi eroa, ymmärrän kyllä ettei sossu ole terapeutti, mutta tsemppasi lastenvalvojan ajanvarauksissa ja muissa. Sanoi että kyllä elämä vielä helpottaa ja nyt vaan huolehdit lapsista. Lisäksi tuki vanhemman lapsen harrastuksessa, kunnes menin taas töihin.

Ja siitö tiedän, että vqihdoin työpaikkaa ja olen nykyään sossussa etuuskäsittelijänä, eli käsittelen joitain täydentävän tuen hakemuksia, joskus sossun ohjeilla, joskus ei. Sossut tekee sitten sitä ehkäisevää tukea. Ohjaan hakemuksia sossuille ja lajittelen niitä, joten tiedän kyllä paljon käytännöistä. Olen siis koulutukseltani merkonomi.

Itse sinä tuon syytöksen kyhäsit tikuistasi. Tässä kysyttiin kokemuksia ja sinä päätit hyökätä, kertoo kai enemmän sinusta kuin minusta. Olin nuori silloin, se nyt sattui tulemaan ensimmäisenä mieleen, kun ei noita asuntoja minulle haluttu vuokrata, ennen ulosheittoakaan. Minkä minä sille mahdan, jos ei vuokrata, niin ei vuokrata. En minä voi ketään pakottaa vuokraamaan minulle asuntoa, olin pätkittäin töissäkin, ei sekään riittänyt. Tämä on minun syyni, ymmärrän kyllä sen.

Mielestäni on jo käynyt selväksi, sossulla ole asuntoja. Miten olisivat siis voineet auttaa? Eiköhän ajatus ole, että jos ei ole alaikäisiä lapsia, ensin haet itse kämppää, ja jos ei onnistu millään, katsotaan ensin hakemuksesi läpi, että ovat oikeanlaisia. Jos ei vieläkään onnistu, jotain hätämajoitusta solukämppään. Jos kaikille hommaisiin heti joku hätäasunto, eihän vuokraa kannattaisi maksaa ollenkaan! Varsinkin peli ja päihdeongelmaiset hassaisivat vuokrarahat saman tien, ja taas olisi kunta maksumiehenä. Pakostihan siinä on joku odotusaika ja jonoakin on.

Se sossun työ perustuu siihen palvelun tarpeen arvioon. Jos olet nornaali järkevä ihminen, yrität eka itse, jos ei onnistu niin olet tuen tarpeessa ja otetaan asiakkuuteen. Ei suurimmalla osalla ihmisiä ole mitään tarvetta sossun asiakkuudelle, eikä sossun pitäisi olla eka keneen otetaan vaikeuksissa yhteyttä, vaan sossu auttaa niitä kellä on sellaisia ongelmia, ettei osaa itse asioitan hoitaa (pl. lasu). Siksi haluttiin että yrität eka itse.

Sinun mielestäsi nyt tällä hetkellä asia on niin, mutta ymmärrätkö sinä, että 10 vuotta menneisyydessä parikymppiselle nuorukaiselle, se ei ollut ollenkaan selvä asia? Et taida käsittää, ilman, että se sinulle rautalangasta väännetään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teidän alemmuutenne kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus menin juoppoäidin ulospotkimana kyselemään apuja, ohjasivat juoppomajaan, antoivat asuntoneuvojalle ajan, joka sitten antoi lapun yksityisistä vuokra-asuntofirmoista kouraan, tutki tietojani koneella ja kehottivat hakemaan realian asuntoja, oliko OikotieltäSanoi, että ota yhteyttä parin kuukauden päästä, jos ei onnistu. No en ottanut, kun ei sieltä mitään apuja näyttänyt saavan, enkä saanut yhtäkään asuntoa vuokrattua, lukuisista näytöistä huolimatta. Siinä sitä otti sitten pullon käteen ja pari vuotta humpsahti lääkekännitokkurassa, kaverien luona lojuen. Lopuksi kaverin kämppikseksi, jonka jälkeen mennyt ihan ok, sossurottana vieläkin, motivaatiota normaalielämään nolla.

Ja tämä oli siis sossun vika kun et vain heti saanut kämppää? Tiesitkö, ettö sossuilla ei ole kämppiä antaa. Isoissa kaupungeissa edes kaupungin asunnot ei ota enää mitään sossun puoltoja vastaan, jollei ne ole lastensuojelusta. Kerron kohta mistä tiedän, eka oma tarinani.

Menin sossuun, kun oli ero ja vaikea elämäntilanne. Kelan päätöksessä sanottiin, että kela ei kohta maksa koko vuokraa kun asunto oli "liian kallis", siis mulle 2 kahdelle lapselle. Olin pienemmän kanssa silloin kotona. Isompi koulussa. Asunto oli tonnin neliö, kaupungin asunto, olin kyllä vaihtojonossa. Halusin asua samalla alueella koska vanhempi lapsi on erityislapsi ja kaikki tukitoimet ja koulukyydit oli alueella.

Sossu kirjoitti lausunnon Kelaan että hyvöksyvät, että haen vain omalta alueelta asuntoa, ja vuokra maksetaan siihen asti kokonaan että löydän halvemman. Virkailija oli mukava ja kävin läpi eroa, ymmärrän kyllä ettei sossu ole terapeutti, mutta tsemppasi lastenvalvojan ajanvarauksissa ja muissa. Sanoi että kyllä elämä vielä helpottaa ja nyt vaan huolehdit lapsista. Lisäksi tuki vanhemman lapsen harrastuksessa, kunnes menin taas töihin.

Ja siitö tiedän, että vqihdoin työpaikkaa ja olen nykyään sossussa etuuskäsittelijänä, eli käsittelen joitain täydentävän tuen hakemuksia, joskus sossun ohjeilla, joskus ei. Sossut tekee sitten sitä ehkäisevää tukea. Ohjaan hakemuksia sossuille ja lajittelen niitä, joten tiedän kyllä paljon käytännöistä. Olen siis koulutukseltani merkonomi.

Itse sinä tuon syytöksen kyhäsit tikuistasi. Tässä kysyttiin kokemuksia ja sinä päätit hyökätä, kertoo kai enemmän sinusta kuin minusta. Olin nuori silloin, se nyt sattui tulemaan ensimmäisenä mieleen, kun ei noita asuntoja minulle haluttu vuokrata, ennen ulosheittoakaan. Minkä minä sille mahdan, jos ei vuokrata, niin ei vuokrata. En minä voi ketään pakottaa vuokraamaan minulle asuntoa, olin pätkittäin töissäkin, ei sekään riittänyt. Tämä on minun syyni, ymmärrän kyllä sen.

Mielestäni on jo käynyt selväksi, sossulla ole asuntoja. Miten olisivat siis voineet auttaa? Eiköhän ajatus ole, että jos ei ole alaikäisiä lapsia, ensin haet itse kämppää, ja jos ei onnistu millään, katsotaan ensin hakemuksesi läpi, että ovat oikeanlaisia. Jos ei vieläkään onnistu, jotain hätämajoitusta solukämppään. Jos kaikille hommaisiin heti joku hätäasunto, eihän vuokraa kannattaisi maksaa ollenkaan! Varsinkin peli ja päihdeongelmaiset hassaisivat vuokrarahat saman tien, ja taas olisi kunta maksumiehenä. Pakostihan siinä on joku odotusaika ja jonoakin on.

Se sossun työ perustuu siihen palvelun tarpeen arvioon. Jos olet nornaali järkevä ihminen, yrität eka itse, jos ei onnistu niin olet tuen tarpeessa ja otetaan asiakkuuteen. Ei suurimmalla osalla ihmisiä ole mitään tarvetta sossun asiakkuudelle, eikä sossun pitäisi olla eka keneen otetaan vaikeuksissa yhteyttä, vaan sossu auttaa niitä kellä on sellaisia ongelmia, ettei osaa itse asioitan hoitaa (pl. lasu). Siksi haluttiin että yrität eka itse.

Sinun mielestäsi nyt tällä hetkellä asia on niin, mutta ymmärrätkö sinä, että 10 vuotta menneisyydessä parikymppiselle nuorukaiselle, se ei ollut ollenkaan selvä asia? Et taida käsittää, ilman, että se sinulle rautalangasta väännetään

Ja ei en odottanut, että sieltä tarjotaan asuntoa, mutta oletin, että he pystyvät järjestelemään kaupungin kautta asuntoasiaa eteenpäin, mutta kuten todettu on, näin ei ole. Myönnettäköön nuoruuden typeryys moiseen oletukseen.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Suomessa asuntoja on. Monissa kunnissa talot puoliksi tyhjillään. Jos on jo valmiiksi työtön ja asunnon, niin mitä siinä häviää jos lähtee vähän kauemmaksi? Ehkä kouluttautuu uudella paikkakunnalla ja saakin työtä. Tai sitten jatkaa työttömänä, mutta ainakin on se katto pään päällä. Kovin kannattava kuntalainen siitä tosin silloin tulee, mutta jos otankin tässä kantaa vain siihen että sanotaan ettei mistään saa asuntoa. Juu, tuleehan siinä ongelma, että voi olla ettei Kela maksa vuokravakuutta toiselle aikkakunnalle muutettaessa, mutta kyllä sitä nyt vaikka vuodessa saa sen 400€ säästöön jolla saa pienen yksiön.

Suomessa on on vajaa 5000 asunnotonta. Heissäkin varmasti paljon sellaisia, jotka oikeasti asuvat puolison kanssa, mutta ovat laittaneet kirjat posti restanteen, että puoliso ja itse saa paremmat tuet. Moni asuu ehkä omasta tahdostaan vanhempien luona, mutta siirtänyt kirjat pois, sillä yli 18v tulot lasketaan talouden tuloiksi jolloin vanhemmat saavat vähemmän tai ei ollenkaan asumistukea. Myös jos laittaa itsensä poste restanteen ja sillä tavoin virallisesti asunnottomaksi, saa myös helpommin asunnon omasta kaupungista, joten sitäkin varmasti harrastetaan. 

Kaverit ja sukulaiset on menetettävänä, sitäpaitsi, en ymmärrä tätä, että pitäisi lähteä kotipaikkakunnalta väkisin pois, kun sinne on tunkeutunut niin paljon porukkaa, juuri näistä kunnista joissa niitä asuntoja on vapaana. Minunko sinne sitten pitäisi mennä vaihtokauppana, niiden pois muuttaneiden tilalle, pois omilta nurkiltani?