Lapsi 11v ei enää välitä koirastaan kun se on kasvanut aikuiseksi, haluaisi nyt uuden pennun jonka vannoo hoitavansa aikuisenakin
En tiedä uskoako lasta tässä asiassa. Aikuisen koiran hoito on jäänyt lähinnä miehen harteille (Lapsi ja mies olivat ne, ketkä koiran halusivat) Minulle se oli ok ja onhan tuo ihan kiva kaveri. Lapsi ei kuitenkaan enää hoida koiraa kunnolla, minkä vannoi tekevänsä ennen kun koira tuli. Lenkit lyhyitä talon ympäri-tyyliin, turkin hoito ja ruokinta jäänyt minun ja miehen harteille. Mies käyttää sitten pääasiassa ne kunnon lenkit. Lapsi lähinnä rapsuttelee koiraa ja leikkii sen kanssa joskus mutta siihen se sitten jää.
Harkitsisitteko tässä tilanteessa uutta pentua?
Kommentit (43)
Miten uusi pentu muuttaisi asiaa? Miten lapsi jaksaisi hoitaa uutta koiraa jos ei jaksa nykyistäkään.
Miten sulla tulee edes mieleen hankkia uutta pentua? Eri asia jos mies haluaa uuden hoidettavan.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap ihan täysivaltainen aikuinen?
En, olen sen ensimmäisen koiran holhouksen alla.
Ap
Nyt vähän järkeä kehiin. Enintään siinä tapauksessa voisin edes harkita toista koiraa, että lapsi oppii huolehtimaan nykyisestä koirasta seuraavan parin-kolmen vuoden kuluessa. Jos tämä alkaa sujua, ja on edelleen siinä vaiheessa sitä mieltä, että jaksaa huolehtia kahdesta koirasta, niin sitten tosiaan voisi harkita. Tällä hetkellä ei ole vielä kypsä, näkeehän tuon.
Meillä lapsi ilmoitti, että haluaa kanin ja että "tietenkin hoidan sen ihan itse". Kerroin, että nyt seuraavat 12kk hoitaa tuon meidän koiran ihan yksinään (ell reissut hoidan tietenkin minä, mutta kaikki muut), niin hommaan sen kanin. Into vähän sit lopahti siihen.
Ei! Sen sijaan vakava keskustelu lapsen kanssa. Lapselle mieluummin pehmolelu. Elävä koira ei ole lelu. Olen koiranomistaja ja ihan sydämestä otti ap aloitus.
Unohtui sanoa, että lapsi on myös päättänyt, etten käy töissä. Sen sijaan kirjoitan trolllialoituksia Vauvalle.
Kiva moi!
Ap
Nyt on se kohta lapsen elämässä, jolloin osoitetaan ja opetetaan vastuuta toisesta elollisesta yksilöstä. Ja sitoutumista.
Jos tämän tilaisuuden missaatte, lapselle muodostuu hatallinen käsitys humaaniuudesta ja huolenpidosta.
Nyt osoitatte esimerkillänne kuinka hoiva ja rakkaus syvenevät koiraakohtaan, vaikka uutuudenviehätys muuttuukin syventyneeksi yhteydeksi.
Jos mies haluaa toisen koiran ja pystyy sitä hoitamaan, niin mikäs siinä. Lapsi voi hankkia niitä pentukoiria vaikka seitsemäntoista sitten, kun on aikuinen.
Tuli paha mieli sen koiran puolesta. Se on ollut lapselle rakas ja tärkeä pentuna, mutta nyt on enää ikään kuin tylsä "välttämätön paha" Varsinkin uusi pentu tuossa tilanteessa särkisi sen koiran sydämen.
Sano lapselle, että kahdesta koirasta on kaksinkertainen työ ja vastuu. Hänen pitäisi nyt jotenkin osoittaa, että jaksaa paremmin huolehtia edes yhdestä koirasta, ennen kuin hän mitenkään voisi jaksaa huolehtia kahdesta sellaisesta. Vai kuvitteleeko lapsi jotenkin, ettei hänen tarvitsisi tästä vanhasta koirasta huolehtia sitten enää lainkaan kun pentu tulisi taloon? Mielestäni teidän aikuisten pitäisi enemmän korostaa lapselle hänen hoitovastuutaan siitä koirasta joka teillä jo on, ennen kuin edes suostutte keskustelemaan hänen kanssaan uuden pennun hankkimisesta.
Vierailija kirjoitti:
Unohtui sanoa, että lapsi on myös päättänyt, etten käy töissä. Sen sijaan kirjoitan trolllialoituksia Vauvalle.
Kiva moi!
Ap
Älä heittäydy lapselliseksi, menee loppukin uskottavuus.
Ei missään nimessä uutta koiraa!
Lapselle pitää yksiselitteisesti opettaa, että perheeseen otetusta lemmikistä huolehditaan 100% sen elämän loppuun asti. Missään nimessä ette saa nyt näyttää, että vanhan eläimen tilalle otetaan uusi pentu kun vanhasta ei huvitakaan huolehtia! Olkaa nyt vastuullisia!
Lapsi on tyttö ja nykyinen koira on iso- tai keskikokoinen?
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on tyttö ja nykyinen koira on iso- tai keskikokoinen?
Provohan tämä oli. Ei noin tyhmää 11- vuotiasta voi olla edes av- mammalla.
Harvoin kommentoin täällä mitään, mutta tähän täytyy. Te ette ota uutta koiraa PISTE.
Vierailija kirjoitti:
Harvoin kommentoin täällä mitään, mutta tähän täytyy. Te ette ota uutta koiraa PISTE.
Mutku mä haluuuuuuuuuuuuun. Nih.
Mä todella, todella, todella toivon, että tämä on huono provo. Miten kukaan voi edes harkita pennun ottamista tuohon tilanteeseen? Miten kukaan voi edes harkita lapsen palkitsemista siitä, että hän jättää aikuisen koiran "heitteille"? Toki siis ei tietenkään ole heitteillä ja kun koira otetaan perheeseen, se otetaan AINA sillä oletuksella, että aikuinen sen viime kädessä hoitaa, jos lapsen into kaikista vakuutteluista huolimatta loppuu - kuten tässä.
Jos olet ihan tosissasi, please, opeta lapsellesi vastuuntuntoa ja kerro hänelle, että jos elävä olento otetaan, siihen sitoudutaan, eikä ole vaihtoehto, että siihen kyllästyy. Niinpä hänelle ei uutta pentua oteta, koska nykyisestäkään ei ole asiallisesti huolehtinut. Jos itse olisin tuossa tilanteessa, vaatisin lasta ottamaan erittäin suuren vastuun aikuisen koiran hoitamisesta vaikkapa kahdeksi vuodeksi. Kyllä, se on pitkä aika - lapselle ikuisuus. Mutta koira elää moninkertaisesti pidempään. Motivaatiota koiran hoitoon ei millään kahden viikon tai kuukauden kokeilulla testata. Koira ei ole mikään lelu, jonka voi heittää menemään tai myydä kirpputorilla, kun ei enää jaksa kiinnostaa. Tosin mielestäni lapselle pitäisi myös opettaa, ettei lelujakaan voi kohdella miten vaan, mutta tähän keskusteluun se taitaa olla jo aivan liikaa, jos koirakin nähdään kertakäyttötavarana.
Voi kettu mikä typerys av-mamma taas! Mistä teitä riittää, oikeasti?