Lapsi 11v ei enää välitä koirastaan kun se on kasvanut aikuiseksi, haluaisi nyt uuden pennun jonka vannoo hoitavansa aikuisenakin
En tiedä uskoako lasta tässä asiassa. Aikuisen koiran hoito on jäänyt lähinnä miehen harteille (Lapsi ja mies olivat ne, ketkä koiran halusivat) Minulle se oli ok ja onhan tuo ihan kiva kaveri. Lapsi ei kuitenkaan enää hoida koiraa kunnolla, minkä vannoi tekevänsä ennen kun koira tuli. Lenkit lyhyitä talon ympäri-tyyliin, turkin hoito ja ruokinta jäänyt minun ja miehen harteille. Mies käyttää sitten pääasiassa ne kunnon lenkit. Lapsi lähinnä rapsuttelee koiraa ja leikkii sen kanssa joskus mutta siihen se sitten jää.
Harkitsisitteko tässä tilanteessa uutta pentua?
Kommentit (43)
No ei tietenkään. Muuten teillä on kohta 10 koiraa.
Tuollaiselle kakaralle ei tartte antaa edes pehmolelua.
Harkitsisin vakavasti uutta lasta ja vanhan viemistä piikille.
Ei. Älä osta lapselle uuttaa koiraa!
Tätä ei tarvine edes perustella.
Miten se uusi koira tilannetta muuttaisi?
Siis ihan oikeastiko tuota pitää miettiä?
EI!
En ole koiraihminen, mutta sen verran minäkin ymmärrän, että lapsi tuossa on ihastunut vain suloisiin koiran pentuihin. Lemmikin hankinta on aina aikuisten päätös ja aikuinen on loppuviimein vastuussa lemmikin hoidosta. Tässäkin tapauksessa lienee todennäköistä, että lapsi ei jaska hoitaa sitä uuttakaan pentua enää sitten, kun se on kasvanut aikuiselle, jolloin miehellä on taas yksi koira täysin hoidettavanaan (kun kerran ap ei tähän osallistu). Tai no, jos se on ok miehelle, että hän sitten parin vuoden päästä pitää huolta kahdesta koirasta ja ok ap:lle, että taloudessa on sitten kaksi koiraa, niin go for it. Mutta ei lapsen mielitekojen takia koiraa hankita.
En näe mitään syytä edes harkita uutta pentua. Älä opeta lapselle tuollaista kesäkissa-asennetta, että lemmikin voi vain hylätä ja hankkia uuden, kun se ei ole enää söpö pentu.
Vain, jos sitä tarvitaan vanhalle koiralle kaveriksi eli koiran omaksi parhaaksi. Ei lapselle leluksi.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiselle kakaralle ei tartte antaa edes pehmolelua.
Ei lapselta edes voi odottaa isoa hoitovastuuta.
Lapsi on koiran kaa kun se on pentu ja nuori koira ja silloi kun koira on aikuinen onkin aikuiset ne hoitajat.
Se on eri asia jos ei anna edes ruokaa tai rapsuttele
Mikä lapsen perustelu sille on, että ei hoida nykyistä mutta hoitaisi seuraavaa? 11v on kyllä vielä nuori, ja vielä nuorempi on ollut silloin kun tuo nykyinen on ollut pentu, joten ei varmasti ole osannut ja voinut ottaa siitä vielä vastuuta "omana koirana". Mutta silti en nyt ottaisi lapselle pentua, ellette muutenkin halua ottaa toista koiraa.
Sitä pentuako lapsi nimenomaan haluaa? Vai eikö jostain syystä tykkää nykyisestä ja haluaa esim toisen rotuisen? Oli miten oli, eihän tuossa ole järjen tai vastuullisuuden hiventäkään. Ei lapsella, eikä teillä vanhempina. Jos ikinä haluaa toisen koiran, niin hänen olisi ensin opittava ottamaan vastuu ensimmäisestä. Ja sitten huolehdittava molemmista. Mutta tuskin tulee onnistumaan, joten unohtakaa koko juttu.
Oletko ap ihan täysivaltainen aikuinen?
Kuulostatte oikeastaan aika häiriintyneeltä perheeltä. Ei koira ole mikään kertakäyttöasia joka heitetään meneen kun ei ole enää kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vain, jos sitä tarvitaan vanhalle koiralle kaveriksi eli koiran omaksi parhaaksi. Ei lapselle leluksi.
En ottaisi tuossa tilanteessa edes tuosta syystä uutta koiraa tai jos tilanne olisi ensimmäisen koiran kannalta välttämätön, niin etsisin aikuisen kodinvaihtajan. Lapselle ei saisi antaa pientäkään merkkiä siitä, että kun vanha koira ei miellytä, voi ottaa uuden pennun tilalle ja dumpata vanhan.
Veisin tuollaisen hirviölapsen lastenkotiin tai metsäretkelle jonnekkin äkkijyrkänteiden läheisyyteen. Samalle voisi viedä noin typerän ämmän. Fiksusti on miehesi valinnut. Taitaa olla ainoa täysipäinen ja vastuullinen.
Vain jos miehesi haluaa uuden koiran hoidettavaksi.