Mies ei tee mitään, nainen nalkuttaa. Missä vika?
Täällä monessa ketjussa päädytään keskusteluun siitä, että nainen nalkuttaa turhasta ja mies ei tee arjen eteen mitään.
Tästä tuli pohdintaan asia, että ymmärtääkö ihmiset omat puutteensa parisuhteessa tai perheessä? Tarkoitan siis ärsyttäviä tapoja, huonoja luonteenpiirteitä, puutteita kodinhoidossa. Olen jutellut asiasta muutaman ihmisen kanssa. Tämän perusteella naiset tuntuisivat ymmärtävän, mutta toki miehet harvemmin pystyvät muille ihmisille myöntämään omia vikojaan, eikä muutaman ihmisen otanta ole kovin laaja.
Minä tiedän itsestäni esim. jätän puoliksi juotua kahveja joka paikkaan, en pese ikkunoita ennen kuin niistä ei näe ulos ja olen luonteeltani kaikkitietävä, joka usein ystävällisen neuvonnan sijasta esiintyy eri tavalla tekevän arvosteluna ja besserwisserointinä. Kaikista näistä olen keskustellut ennen yhteenmuuttoa kumppanin kanssa ja yritän itseäni varsinkin tuon luonteen osalta kehittää.
Kun kysyin asiasta ystävältäni, jonka kanssa olen asunut nuo samat asiat tulivat esiin ja hän myös tunnisti itsestään ne samat asiat jotka minä hänestä, kun yhdessä asuttiin.
Yksi esimerkki näissä keskusteluissa tuntuu olevan se, että joku imuroi vain keskeltä lattiaa. Jos puoliso nalkuttaa siitä jatkuvasti ja eroatte, sitten löydät uuden kumppanin, jonka kanssa puhutte yhteenmuutosta, niin otatko puheeksi tuon imurointi tavan? Vai menetkö edelleen sillä olen siisti, imuroin viikoittain ja toivot, ettei uusi kumppani pidä sitä outona?
Ja toisaalta, jos nalkutit asiasta jatkuvasti edellisessä suhteessa, niin kerrotko uudelle kumppanille, että sinusta siivouksen pitää olla tarpeeksi hyvää, ettet ärsyynny ja ala nalkuttaa?
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Suurin ongelma on siinä, että kun muutetaan yhteen ja vaikka se nainen olisikin nähnyt, että sen miehen siisteysinto ei vastaa omiaan, niin kuvitellaan, että se muuttuu. Naisten suurin ongelma on siis se, että kuvitellaan , että toinen muuttuu siistemmäksi ja tekevämmäksi pelkästään sen naisen vuoksi ja tämä on lähtökohtaisesti olettamuksena täysin pielessä.
Vai onko ongelma kuitenkin miesten miellyttämishalusta tai kuvitelmista muutoksen helppoudesta? On näitäkin ollut, että kotitöidenteko selkeästi ei suju. Mies ehdottaa yhteenmuuttoa. Kotityökeskustelussa nainen ottaa esille miehen epäsiisteyden. Tehdään yhdessä joku suunnitelma, kotityötaulukko, siivouspäivä tai muu vastaava. Mies ei sitten lähes koskaan ole siivouspäivänä kotona tai systemaattisesti jättää omat työnsä tekemättä. Keskusteluissa taas lupaa muuttaa tapansa. Mies kokee, että nainen aina vaan nalkuttaa. Naiselle sanotaan, että mitäs läksit, näithän sinä, että on epäsiisti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen ei imuroi koko lattiaa ja toinen hänelle siitä huomauttaa, niin luulisi olevan helppoa imuroida jatkossa koko lattia. Miksi pitää väen väkisin jatkaa tapaa, jonka tietää aiheuttavan toiselle lisätyötä? Ei ne pölyt jatkossakaan keskity siihen keskilattialle.
Tähän voi ihan hyvin argumentoida, että jos minua ne pölyt siellä sohvan takana ei häiritse ja osaat ihan hyvin imuroida itsekin, niin miksi minun tavasta pitää huomautella? Ja aiheuttaa pahaa mieltä moittimalla tehtyä askaretta.
Sanos muuta. Voi sitä valituksen määrää kun vaihdoin autoomme renkaat enkä kiinnittänyt kaikkia pultteja! Siis olihan ne renkaat kuitenkin vaihdettu, miksi pitää aiheuttaa pahaa mieltä?
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen ei imuroi koko lattiaa ja toinen hänelle siitä huomauttaa, niin luulisi olevan helppoa imuroida jatkossa koko lattia. Miksi pitää väen väkisin jatkaa tapaa, jonka tietää aiheuttavan toiselle lisätyötä? Ei ne pölyt jatkossakaan keskity siihen keskilattialle.
Kunnioituksen puutetta. Jos toinen on itsestäänselvä, ei hänen eteensä näe vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin ongelma on siinä, että kun muutetaan yhteen ja vaikka se nainen olisikin nähnyt, että sen miehen siisteysinto ei vastaa omiaan, niin kuvitellaan, että se muuttuu. Naisten suurin ongelma on siis se, että kuvitellaan , että toinen muuttuu siistemmäksi ja tekevämmäksi pelkästään sen naisen vuoksi ja tämä on lähtökohtaisesti olettamuksena täysin pielessä.
Eipä ole tullut vastaan tätä naisten suurta ongelmaa. Sitä kyllä on, että mies jaksaa esittää siistiä kunnes nainen on nalkissa.
Minun mieheni ei ole maailman siistein. Ja vaikka hän siivosi seurusteluaikana juuri ennen minun tuloani, niin kyllähän se kaikki oli nähtävillä:
- se, että pitää siivota ylipäätään, ennen kuin tulen
- ruoan jälkeen mies käski aina jättämään kaiken pöytään ”siivotaan myöhemmin”.
- pyykkikorit oli aina niin täynnä, ettei pyykit mahtuneet,
- roskat vietiin vasta, kun pusseja oli useita
- nurkassa oli hylly, joka odotti pari vuotta, jotta sen saisi seinälle.Joo, mutta aina oli ihan siistiä kun menin.
Eli onko sinulla ongelma vai eikö ole?
Ei minulla ole ongelmaa, en ole nalkuttavaa tyyppiä. Kommentoin vain sitä, että kyllä se siisteys on useinmiten nähtävissä jo aiemmin.
No kaikille tuo muiden kyttääminen ei ole noin luontaista. En minä nyt ala laskea poikakaverin roskapusseja ja tee riskiarvioita sen perusteella :D
Eikä kukaan ole "nalkuttavaa tyyppiä".
Minä väitän, että perfektionistit ja täydellisyydentavoittelijat ovat tuota tyyppiä. He aina valittavat, jos joku ei ole täydellistä. Ja nalkutus on valittamista samoista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin ongelma on siinä, että kun muutetaan yhteen ja vaikka se nainen olisikin nähnyt, että sen miehen siisteysinto ei vastaa omiaan, niin kuvitellaan, että se muuttuu. Naisten suurin ongelma on siis se, että kuvitellaan , että toinen muuttuu siistemmäksi ja tekevämmäksi pelkästään sen naisen vuoksi ja tämä on lähtökohtaisesti olettamuksena täysin pielessä.
Eipä ole tullut vastaan tätä naisten suurta ongelmaa. Sitä kyllä on, että mies jaksaa esittää siistiä kunnes nainen on nalkissa.
Minun mieheni ei ole maailman siistein. Ja vaikka hän siivosi seurusteluaikana juuri ennen minun tuloani, niin kyllähän se kaikki oli nähtävillä:
- se, että pitää siivota ylipäätään, ennen kuin tulen
- ruoan jälkeen mies käski aina jättämään kaiken pöytään ”siivotaan myöhemmin”.
- pyykkikorit oli aina niin täynnä, ettei pyykit mahtuneet,
- roskat vietiin vasta, kun pusseja oli useita
- nurkassa oli hylly, joka odotti pari vuotta, jotta sen saisi seinälle.Joo, mutta aina oli ihan siistiä kun menin.
Eli onko sinulla ongelma vai eikö ole?
Ei minulla ole ongelmaa, en ole nalkuttavaa tyyppiä. Kommentoin vain sitä, että kyllä se siisteys on useinmiten nähtävissä jo aiemmin.
No kaikille tuo muiden kyttääminen ei ole noin luontaista. En minä nyt ala laskea poikakaverin roskapusseja ja tee riskiarvioita sen perusteella :D
Eikä kukaan ole "nalkuttavaa tyyppiä".
Minä tein kaikki riskiarviot 😂l kuten myös katsoin alkoholinkäytön yms.
Olen 52 v, eli todellakin väitän, etten ole nalkuttavaa tyyppiä. Kyllä minullakin elämässä nalkutuksen aiheita olisi ollut.
No, sinä oletkin sitten poikkeuksellinen kontrollifriikki. Väitän että useimmat eivät pengo muiden roskakaappeja. Mutta ehkä tuossa iässä roskapussien määrä on se tärkein juttu.
Kokemukseni rajoittuvat 3 mieheen joten en pysty antamaan raporttia kaikista miehistä.
Ensimmäisen kanssa taistelin reilut parikyt vuotta kunnes kuppi meni nurin ja otin yksipuolisen eron. Tein kaikki ja kaikki keskustelu torpattiin nalkuttamiseksi.
Seuraavan kanssa en kylläkään yhteen ennättänyt muuttaa milloinkaan. Siistille näytti.
Kolmannen kanssa olisin jatkanut hamaan tappiin. Osasi oma-aloitteisesti tehdä kaikkea tarvittavaa. Riidellä ei siivouksesta tarvinnut. Alkon käyttö oli se mikä minua rassasi sitten pitemmän päälle. En alkanut kinamaan asiasta koska se olisi ollut niin turhaa. Mies on nykyään uudessa suhteessa, itse en ole. En ole vielä lukinnut itseäni yksineläjäksi. Tuossa kesän korvalla jos rupeaisi nettideittaamaan nykyaikaisesti.
Jos sitä tutustuisi ensin muutamia kuukausia. Siinähän ne tottumukset tulee esille. Nalkuttamaan en rupea. Jos tulee tilanne ettei sovitusta ole pidetty kiinni niin täytyy katsoa kokonaisuutta. En ole siivousfriikki, harrastukseni ovat jotain ihan muuta kuin kodin alituinen puunaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin ongelma on siinä, että kun muutetaan yhteen ja vaikka se nainen olisikin nähnyt, että sen miehen siisteysinto ei vastaa omiaan, niin kuvitellaan, että se muuttuu. Naisten suurin ongelma on siis se, että kuvitellaan , että toinen muuttuu siistemmäksi ja tekevämmäksi pelkästään sen naisen vuoksi ja tämä on lähtökohtaisesti olettamuksena täysin pielessä.
Eipä ole tullut vastaan tätä naisten suurta ongelmaa. Sitä kyllä on, että mies jaksaa esittää siistiä kunnes nainen on nalkissa.
Minun mieheni ei ole maailman siistein. Ja vaikka hän siivosi seurusteluaikana juuri ennen minun tuloani, niin kyllähän se kaikki oli nähtävillä:
- se, että pitää siivota ylipäätään, ennen kuin tulen
- ruoan jälkeen mies käski aina jättämään kaiken pöytään ”siivotaan myöhemmin”.
- pyykkikorit oli aina niin täynnä, ettei pyykit mahtuneet,
- roskat vietiin vasta, kun pusseja oli useita
- nurkassa oli hylly, joka odotti pari vuotta, jotta sen saisi seinälle.Joo, mutta aina oli ihan siistiä kun menin.
Eli onko sinulla ongelma vai eikö ole?
Ei minulla ole ongelmaa, en ole nalkuttavaa tyyppiä. Kommentoin vain sitä, että kyllä se siisteys on useinmiten nähtävissä jo aiemmin.
No kaikille tuo muiden kyttääminen ei ole noin luontaista. En minä nyt ala laskea poikakaverin roskapusseja ja tee riskiarvioita sen perusteella :D
Eikä kukaan ole "nalkuttavaa tyyppiä".
Minä väitän, että perfektionistit ja täydellisyydentavoittelijat ovat tuota tyyppiä. He aina valittavat, jos joku ei ole täydellistä. Ja nalkutus on valittamista samoista asioista.
Ei. Nalkutus-sana on apuväline niille, jotka sabotoivat parisuhdettaan mitätöimällä kumppaniaan. Nalkuttavasta tyypistä taas puhuvat ne, jotka haluavat polkea muita alaspäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin ongelma on siinä, että kun muutetaan yhteen ja vaikka se nainen olisikin nähnyt, että sen miehen siisteysinto ei vastaa omiaan, niin kuvitellaan, että se muuttuu. Naisten suurin ongelma on siis se, että kuvitellaan , että toinen muuttuu siistemmäksi ja tekevämmäksi pelkästään sen naisen vuoksi ja tämä on lähtökohtaisesti olettamuksena täysin pielessä.
Eipä ole tullut vastaan tätä naisten suurta ongelmaa. Sitä kyllä on, että mies jaksaa esittää siistiä kunnes nainen on nalkissa.
Minun mieheni ei ole maailman siistein. Ja vaikka hän siivosi seurusteluaikana juuri ennen minun tuloani, niin kyllähän se kaikki oli nähtävillä:
- se, että pitää siivota ylipäätään, ennen kuin tulen
- ruoan jälkeen mies käski aina jättämään kaiken pöytään ”siivotaan myöhemmin”.
- pyykkikorit oli aina niin täynnä, ettei pyykit mahtuneet,
- roskat vietiin vasta, kun pusseja oli useita
- nurkassa oli hylly, joka odotti pari vuotta, jotta sen saisi seinälle.Joo, mutta aina oli ihan siistiä kun menin.
Eli onko sinulla ongelma vai eikö ole?
Ei minulla ole ongelmaa, en ole nalkuttavaa tyyppiä. Kommentoin vain sitä, että kyllä se siisteys on useinmiten nähtävissä jo aiemmin.
No kaikille tuo muiden kyttääminen ei ole noin luontaista. En minä nyt ala laskea poikakaverin roskapusseja ja tee riskiarvioita sen perusteella :D
Eikä kukaan ole "nalkuttavaa tyyppiä".
Minä väitän, että perfektionistit ja täydellisyydentavoittelijat ovat tuota tyyppiä. He aina valittavat, jos joku ei ole täydellistä. Ja nalkutus on valittamista samoista asioista.
Mitä keinoja on sitten muuta kuin asiasta puhuminen, jonka joku kokee nalkutukseksi?
Jos vaikka sanon, että vessaa ei ole tällä viikolla pesty. Mies sanoo, että voi asian hoitaa. Seuraavana päivänä kysyn, että mites se vessan pesu. Illalla uudesta jo ärsyyntyneenä ja seuraavana päivänä varmasti jo vihaisena, enkä mitenkään rakentavasti.
Mitä tässä pitäisi tehdä? Olisiko ne jolle nalkutetaan voinut sanoa, ettei aio tätä tehdä?
Meillä oli suhteen alussa pitkään sellainen ongelma, että aina, kun kävimme mieheni vanhempien luona, meni vähintään viikko, ettei mieheni tehnyt mitään kotihommia. Siivoaminen varsinkin tuntui olevan täysin mahdoton tehtävä miehelleni niissä tilanteissa. nalkutin, kunnes mieheni taas alkoi toimia normaalisti.
Sitten oli kerran joku kriisitilanne: Pienet lapset, mieheni oli jossain, ei ainakaan kotona. Anoppi ja appi tulivat auttamaan minua viikkosiivouksissa. Appi makasi sohvalla koko sen ajan, kun minä ja anoppi siivosimme. Silloin tajusin, mistä tulee se mieheni käyttäytymisen muutos aina, kun käymme hänen vanhemmillaan: Lapsuudessa opitut roolit nousevat pintaan.
Kun mieheni kotiutui, ja anoppi ja appi olivat lähteneet, kerroin miehelleni havainnostani. Sanoin myös, että minä en ole samanlainen kuin hänen äitinsä, johon hän vastasi, että hyvä niin. Sen jälkeen ei ole ollut ongelmia saada miestä mukaan siivouksiin. Joskus hän siivoaa jopa oma-aloitteisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen ei imuroi koko lattiaa ja toinen hänelle siitä huomauttaa, niin luulisi olevan helppoa imuroida jatkossa koko lattia. Miksi pitää väen väkisin jatkaa tapaa, jonka tietää aiheuttavan toiselle lisätyötä? Ei ne pölyt jatkossakaan keskity siihen keskilattialle.
Tähän voi ihan hyvin argumentoida, että jos minua ne pölyt siellä sohvan takana ei häiritse ja osaat ihan hyvin imuroida itsekin, niin miksi minun tavasta pitää huomautella? Ja aiheuttaa pahaa mieltä moittimalla tehtyä askaretta.
No, esimerkiksi siksi, että tuo "osaat ihan hyvin imuroida itsekin", johtaa siihen, että se "tarkempi", joutuu tekemään aina kaikki kotityöt. Jos toinen ei jaksa lajitella pyykkiä värillisiin ja valkoisiin, niin ratkaisu on "pese sinä pyykit siten kuten tahdot"
Toinen ei jaksa välittää mihin keittiössä laitetaan lasit, lautaset ja kattilat, vaan laittaa aina sinne "missä on tilaa"... Jälleen kerran ratkaisu: "tyhjennä sinä tiskikone"
Toinen ei jaksa laittaa ruokaa, vaan ostaisi aina eineksiä. "Laita sinä sellaista ruokaa kuin haluat"
Toisen mielestä vessaa ei varsinaisesti pestä, kun se tulee kuitenkin uudestaan likaiseksi. "Pese se niin usein kuin tahdot"
Do you see the pattern?
Totta kai yhdessäasumisessa on tarve usein jonkinasteiseen joustamiseen, mutta sen pitäisi olla molemminpuolista.
Tämän keskustelun perusteella vastaus aloittajan kysymykseen on ei, ihmiset eivät tunnista omia puutteitaan.
Huonosti siivoavat syyttävät nalkuttamisesta.
Nalkuttajat syyttävät huonosti siivoamisesta.
"Yksi esimerkki näissä keskusteluissa tuntuu olevan se, että joku imuroi vain keskeltä lattiaa. Jos puoliso nalkuttaa siitä jatkuvasti ja eroatte, sitten löydät uuden kumppanin, jonka kanssa puhutte yhteenmuutosta, niin otatko puheeksi tuon imurointi tavan? Vai menetkö edelleen sillä olen siisti, imuroin viikoittain ja toivot, ettei uusi kumppani pidä sitä outona?
Ja toisaalta, jos nalkutit asiasta jatkuvasti edellisessä suhteessa, niin kerrotko uudelle kumppanille, että sinusta siivouksen pitää olla tarpeeksi hyvää, ettet ärsyynny ja ala nalkuttaa?"
En ota erikseen puheeksi. Kyllähän sen seurusteluaikana näkee, miten hyvin siisteystasot kohtaavat. Korkeintaan voi tulla puhetta tyyliin "ai sinä teet noin". Mutta jos ollaan ihan eri linjoilla kodin siisteyden suhteen, niin ei kannata kuvitella, että toinen sitten avo- tai avioliitossa muuttaisi tapansa.
Vierailija kirjoitti:
Ei miehet pysty myöntämään mitään omia virheitään. Ikänä.
Vastaan yhtä pitkin perusteluin: Ei pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Tämän keskustelun perusteella vastaus aloittajan kysymykseen on ei, ihmiset eivät tunnista omia puutteitaan.
Huonosti siivoavat syyttävät nalkuttamisesta.
Nalkuttajat syyttävät huonosti siivoamisesta.
Mitä väliä tuolla edes olisi? Myönnetään kaikki porukalla että meissä itsessämme on vika. Aiemmin oli ongelma ja kaikki luulivat olevansa oikeassa. Nyt kaikki uskovat olevansa väärässä, lakkaako ongelma siis olemasta? No ei. Aika turha koko aloitus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin ongelma on siinä, että kun muutetaan yhteen ja vaikka se nainen olisikin nähnyt, että sen miehen siisteysinto ei vastaa omiaan, niin kuvitellaan, että se muuttuu. Naisten suurin ongelma on siis se, että kuvitellaan , että toinen muuttuu siistemmäksi ja tekevämmäksi pelkästään sen naisen vuoksi ja tämä on lähtökohtaisesti olettamuksena täysin pielessä.
Eipä ole tullut vastaan tätä naisten suurta ongelmaa. Sitä kyllä on, että mies jaksaa esittää siistiä kunnes nainen on nalkissa.
Minun mieheni ei ole maailman siistein. Ja vaikka hän siivosi seurusteluaikana juuri ennen minun tuloani, niin kyllähän se kaikki oli nähtävillä:
- se, että pitää siivota ylipäätään, ennen kuin tulen
- ruoan jälkeen mies käski aina jättämään kaiken pöytään ”siivotaan myöhemmin”.
- pyykkikorit oli aina niin täynnä, ettei pyykit mahtuneet,
- roskat vietiin vasta, kun pusseja oli useita
- nurkassa oli hylly, joka odotti pari vuotta, jotta sen saisi seinälle.Joo, mutta aina oli ihan siistiä kun menin.
Eli onko sinulla ongelma vai eikö ole?
Ei minulla ole ongelmaa, en ole nalkuttavaa tyyppiä. Kommentoin vain sitä, että kyllä se siisteys on useinmiten nähtävissä jo aiemmin.
No kaikille tuo muiden kyttääminen ei ole noin luontaista. En minä nyt ala laskea poikakaverin roskapusseja ja tee riskiarvioita sen perusteella :D
Eikä kukaan ole "nalkuttavaa tyyppiä".
Ehkä se yhteenmuuttaminen ennen naimisiinmenoa, lapsia tai muuta sitoutumista on juurikin sitä "riskiarviota"? Jos asuu yhdessä ja huomaa, että kaikki kotihommat kaatuu omaan niskaan, vaikka yrittää asiasta huomauttaa, kannattaa oikeasti miettiä onko yhdessäasuminen järkevää. Varsinkaan lapset, kun kotitöiden määrä kasvaa lastenhoidon myötä entisestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen ei imuroi koko lattiaa ja toinen hänelle siitä huomauttaa, niin luulisi olevan helppoa imuroida jatkossa koko lattia. Miksi pitää väen väkisin jatkaa tapaa, jonka tietää aiheuttavan toiselle lisätyötä? Ei ne pölyt jatkossakaan keskity siihen keskilattialle.
Tähän voi ihan hyvin argumentoida, että jos minua ne pölyt siellä sohvan takana ei häiritse ja osaat ihan hyvin imuroida itsekin, niin miksi minun tavasta pitää huomautella? Ja aiheuttaa pahaa mieltä moittimalla tehtyä askaretta.
Se toinen voi sitten sanoa, että miksi hänkään tekee sellaista, joka on omalta kannalta ihan turhaa. Laiska imuroija voi miettiä, miten pitkään hän yksin asuessaan voi vältellä joitain kotitöitä. Parisuhteen pitäisi helpottaa kummankin elämää, ei vain toisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin ongelma on siinä, että kun muutetaan yhteen ja vaikka se nainen olisikin nähnyt, että sen miehen siisteysinto ei vastaa omiaan, niin kuvitellaan, että se muuttuu. Naisten suurin ongelma on siis se, että kuvitellaan , että toinen muuttuu siistemmäksi ja tekevämmäksi pelkästään sen naisen vuoksi ja tämä on lähtökohtaisesti olettamuksena täysin pielessä.
Eipä ole tullut vastaan tätä naisten suurta ongelmaa. Sitä kyllä on, että mies jaksaa esittää siistiä kunnes nainen on nalkissa.
Minun mieheni ei ole maailman siistein. Ja vaikka hän siivosi seurusteluaikana juuri ennen minun tuloani, niin kyllähän se kaikki oli nähtävillä:
- se, että pitää siivota ylipäätään, ennen kuin tulen
- ruoan jälkeen mies käski aina jättämään kaiken pöytään ”siivotaan myöhemmin”.
- pyykkikorit oli aina niin täynnä, ettei pyykit mahtuneet,
- roskat vietiin vasta, kun pusseja oli useita
- nurkassa oli hylly, joka odotti pari vuotta, jotta sen saisi seinälle.Joo, mutta aina oli ihan siistiä kun menin.
Eli onko sinulla ongelma vai eikö ole?
Ei minulla ole ongelmaa, en ole nalkuttavaa tyyppiä. Kommentoin vain sitä, että kyllä se siisteys on useinmiten nähtävissä jo aiemmin.
No kaikille tuo muiden kyttääminen ei ole noin luontaista. En minä nyt ala laskea poikakaverin roskapusseja ja tee riskiarvioita sen perusteella :D
Eikä kukaan ole "nalkuttavaa tyyppiä".
Minä tein kaikki riskiarviot 😂l kuten myös katsoin alkoholinkäytön yms.
Olen 52 v, eli todellakin väitän, etten ole nalkuttavaa tyyppiä. Kyllä minullakin elämässä nalkutuksen aiheita olisi ollut.
No, sinä oletkin sitten poikkeuksellinen kontrollifriikki. Väitän että useimmat eivät pengo muiden roskakaappeja. Mutta ehkä tuossa iässä roskapussien määrä on se tärkein juttu.
Ettekö se sitten seurusteluaikana koskaan viettäneet pitempää aikaa yhdessä edes lomilla? Miksi?
Vierailija kirjoitti:
"Yksi esimerkki näissä keskusteluissa tuntuu olevan se, että joku imuroi vain keskeltä lattiaa. Jos puoliso nalkuttaa siitä jatkuvasti ja eroatte, sitten löydät uuden kumppanin, jonka kanssa puhutte yhteenmuutosta, niin otatko puheeksi tuon imurointi tavan? Vai menetkö edelleen sillä olen siisti, imuroin viikoittain ja toivot, ettei uusi kumppani pidä sitä outona?
Ja toisaalta, jos nalkutit asiasta jatkuvasti edellisessä suhteessa, niin kerrotko uudelle kumppanille, että sinusta siivouksen pitää olla tarpeeksi hyvää, ettet ärsyynny ja ala nalkuttaa?"En ota erikseen puheeksi. Kyllähän sen seurusteluaikana näkee, miten hyvin siisteystasot kohtaavat. Korkeintaan voi tulla puhetta tyyliin "ai sinä teet noin". Mutta jos ollaan ihan eri linjoilla kodin siisteyden suhteen, niin ei kannata kuvitella, että toinen sitten avo- tai avioliitossa muuttaisi tapansa.
Päinvastoin, jos rakkaus ja kunnioitus on todellista niin toinen voi olla hyvinkin halukas muuttamaan tapojaan. Itse olen ainakin muuttanut paljon, vain koska kumppani sitä pyysi. Kenenkään muun takia en olisi.
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen ei imuroi koko lattiaa ja toinen hänelle siitä huomauttaa, niin luulisi olevan helppoa imuroida jatkossa koko lattia. Miksi pitää väen väkisin jatkaa tapaa, jonka tietää aiheuttavan toiselle lisätyötä? Ei ne pölyt jatkossakaan keskity siihen keskilattialle.
Stressasin aiemmin siivoamisesta todella paljon. Aina kun siivosin tein kaiken "oikein" , vaikka imuroidessa siirsin kaikki kalusteet. Ja siivosin kaiken kerralla. Tämä johti sitten siihen, että välillä en siivonnut kuukausiin lainkaan, koska asia stressasi ja vaikutti niin isolta urakalta.
Nyt siivoan päivittäin 5-30min. Kotini ei koskaan ole ollut näin siisti, vaikka imuroin vain yhden huoneen näkyviltä osin. Stressi on myös poissa. Joskus muutaman kuukauden välein tulee innostus siirtää huonekaluja ja siivota tarkemmin. Eipä siellä ole sen enempää pölyä ja roskaa kuin silloin kun pakotin itseni raivosiivoamaan joka viikko. Se, että toisella on erilaiset tavat, ei tarkoita, että sinä olet oikeassa.
Minä tein kaikki riskiarviot 😂l kuten myös katsoin alkoholinkäytön yms.
Olen 52 v, eli todellakin väitän, etten ole nalkuttavaa tyyppiä. Kyllä minullakin elämässä nalkutuksen aiheita olisi ollut.