Järjetöntä, itse en ole tavannut omia vanhempiani koronan aikana. Naapuri taas joka viikonloppu kutsuu ystäviään kylään eri puolelta Suomea ja myös omia vanhempiaan
Molemmilla saman ikäiset vanhemmat +80, eli meneekö se niin että toiset noudattavat ja toiset saavat mellestää.
Kommentit (102)
Kyllä niitä tapaamisia pystyy järjestämään turvallisestikin. Etäisyys, maskit, tapaaminen edes ulkona? En ymmärrä ettei ollenkaan voi vanhoja vanhempiaan tavata.
Mutta en myös ymmärrä sitä kun jotku tosiaan luuhaa ihan joka paikassa entiseen malliin eikä välitä yhtään suosituksista. Itsekästä ja välinpitämätöntä.
Sitä olen eniten ihmetellyt kun jotku järjestävät juhlia lähes entiseen malliin! Toki pienellä porukalla ok. Mutta kutsuvat kotiinsa ison määrän porukkaa, kymmeniä vieraita. Tähän olen kuluneen vuoden aikana törmännyt liian minta kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä tapaamisia pystyy järjestämään turvallisestikin. Etäisyys, maskit, tapaaminen edes ulkona? En ymmärrä ettei ollenkaan voi vanhoja vanhempiaan tavata.
Mutta en myös ymmärrä sitä kun jotku tosiaan luuhaa ihan joka paikassa entiseen malliin eikä välitä yhtään suosituksista. Itsekästä ja välinpitämätöntä.
Sitä olen eniten ihmetellyt kun jotku järjestävät juhlia lähes entiseen malliin! Toki pienellä porukalla ok. Mutta kutsuvat kotiinsa ison määrän porukkaa, kymmeniä vieraita. Tähän olen kuluneen vuoden aikana törmännyt liian minta kertaa.
Juu, on ihmisiä, jotka järjestävät isoja juhlia, käyvät baareissa joka viikonloppu, eivät käytä maskeja, eivät pese edes niitä käsiään... Syynä se, että heistä korona on joku salaliitto ja kun eivät tunne/tiedä yhtään koronaan sairastunutta. En tiedä kyllä minäkään, mutta en nyt halua ihan työnikään puolesta liipustaa siellä täällä entiseen tapaan.
Minun pieni elämäni on tauolla, koska uimahallit on kiinni ja kirjastossa saa vierailla aukioloajan puitteissa enintään 15 minuuttia. Normaalisti käyn kirjastossa kerran viikossa ja vietän siellä sen puoli tuntia - tunnin. Ja normaalisti käyn yksin uimassa kerran viikossa ja lasten kanssa kerran viikossa. Oma taideharrastukseni ei jatkukaan keväällä, vaikk sen piti jatkua.
Emme ole hirveästi nähneet ihmisiä, ja kaupassa yms. ollaan maskit naamalla. Kolmesta lapsesta kaksi on ollut karanteenissa koulussa altistumisen vuoksi. Kaksi lasten koulukaveria on sairastanut koronan, ja muutama koulukaverin vanhempi myös. Ei se ainakaan täällä leviämisalueella ole mikään kaukainen juttu, joka rajoittaa joidenkin elämää.
Samaan aikaan lähibaari on auki ja siellä on viikonloppuisin iloisia juhlijoita. Naapurit palasivat Lapista viikko sitten. Siskoni juhlii minkä kerkeää. Jotenkin sitä tuntuu, että itse elää ihan eri todellisuutta kuin moni muu, ja sitä alkaa miettiä, että mikä järki tässä on, että itse yrittää olla järkevä ja saa kaikki seuraamukset niskoilleen siitä (karanteenit, harrastusten loppumiset jne.).
Ugh tiedän sen tunteen
Jos Sijaltainen nousisi.
Vierailija kirjoitti:
Meidän perheessä on juhlittu joulua ja uuttavuotta täysin samalla kaavalla jo 20 talvea peräkkäin.
Tänä talvena ei tehty mitään muutoksia koronaviruksen takia. Joulupöydässä oli läsnä aivan yhtä monta ihmistä kuin ennenkin ja uudenvuoden juhlinnassa oli läsnä aivan yhtä monta ihmistä kuin ennenkin.
By the way, meillä on tapana majoittaa ihmisiä yöksi (uudenvuodenyö) ja tällä kertaa asunnossamme oli 7 henkeä. Kukaan ei käyttänyt maskia yhtään kertaa koko vierailun aikana.
Kehumisen paikka. 😁
Ihmettelen, kun aina näissä keskusteluissa ne, jotka tapaavat vapaasti muita puolustelevat toimintaansa fraasilla "tapaamme tietenkin vain 100% terveinä". Tiedän viisi koronaan sairastunutta, joista neljä ovat saaneet tartunnan henkilöiltä, joilla ei tartuntatilanteessa ollut vielä oireita. Korona on myös tartuttavimmillaam juuri ennen oireiden alkamista ja taudin varhaisvaiheessa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella moni ihminen on itseasiassa täysin kykenemätön muuttamaan omaa käytöstään. Heillä sekä kroppa että aivot vastustavat muutosta. Aina löytyy joku syy millä rationalisoida omia mukavuuksia.
Olen täysin kykenevä muuttamaan käytöstäni (esim. pitämään maskia naamalla tai erakoitumaan yksin kotiin "eristykseen) mutta minua ei kiinnosta tehdä niin.
Olen täysin tietoinen riskeistä. Minulle sopii aivan hyvin se, että oma perheeni (äiti, isä, sisarus) saavat koronavirustartunnan ja kuolevat siihen. Yksi sisarus kuoli jo ennen kuin minä synnyin ja toinen on vanhapiika (vapaaehtoisesti lapseton, vapaaehtoisesti naimaton). Jos kaikki perheenjäseneni kuolevat, minä perin heidän omaisuutensa. Se on sitten varovaisesti arvioiden noin 300 000 euron potti. Suomen lain mukaan vanhemmat eivät voi jättää biologista lasta perinnöttömäksi, joten vähintään puolet vanhempien omaisuudesta (ns. lakiosa) päätyy suoraan minulle. Toinen puolikas (se osa, mistä vanhemmat voivat määrä testamentilla) saa mennä minun puolestani aivan mihin tahansa. Vaikka vesikauhuisten katukoirien auttamiseen jossain Siperiassa.
Ja sitten sanotaan, ettei pidä heitellä diagnooseja psykopaateista jonkun nettipostauksen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, kun aina näissä keskusteluissa ne, jotka tapaavat vapaasti muita puolustelevat toimintaansa fraasilla "tapaamme tietenkin vain 100% terveinä". Tiedän viisi koronaan sairastunutta, joista neljä ovat saaneet tartunnan henkilöiltä, joilla ei tartuntatilanteessa ollut vielä oireita. Korona on myös tartuttavimmillaam juuri ennen oireiden alkamista ja taudin varhaisvaiheessa!
Eihän noi perustelut olekaan uskottavia, mutta auttavat itsepetoksessa. Tai sitten kyse on vain tyhmyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Minun pieni elämäni on tauolla, koska uimahallit on kiinni ja kirjastossa saa vierailla aukioloajan puitteissa enintään 15 minuuttia. Normaalisti käyn kirjastossa kerran viikossa ja vietän siellä sen puoli tuntia - tunnin. Ja normaalisti käyn yksin uimassa kerran viikossa ja lasten kanssa kerran viikossa. Oma taideharrastukseni ei jatkukaan keväällä, vaikk sen piti jatkua.
Emme ole hirveästi nähneet ihmisiä, ja kaupassa yms. ollaan maskit naamalla. Kolmesta lapsesta kaksi on ollut karanteenissa koulussa altistumisen vuoksi. Kaksi lasten koulukaveria on sairastanut koronan, ja muutama koulukaverin vanhempi myös. Ei se ainakaan täällä leviämisalueella ole mikään kaukainen juttu, joka rajoittaa joidenkin elämää.
Samaan aikaan lähibaari on auki ja siellä on viikonloppuisin iloisia juhlijoita. Naapurit palasivat Lapista viikko sitten. Siskoni juhlii minkä kerkeää. Jotenkin sitä tuntuu, että itse elää ihan eri todellisuutta kuin moni muu, ja sitä alkaa miettiä, että mikä järki tässä on, että itse yrittää olla järkevä ja saa kaikki seuraamukset niskoilleen siitä (karanteenit, harrastusten loppumiset jne.).
Missä on tällaista? Mun lähiuimahalli on auki neljänä päivänä viikossa (iltaisin) eikä kirjastossa ole määrätty mitään aikaa kauanko siellä saa olla. Pk-seudulla asun.
Eihän ole olemassa edes mitään suositusta siitä ettei pitäisi tavata yhtään ketään? Vanhainkodeissakin saa vierailla, niin miksi ei sitten tapaisi omia vanhempiaan kotiympäristössä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella moni ihminen on itseasiassa täysin kykenemätön muuttamaan omaa käytöstään. Heillä sekä kroppa että aivot vastustavat muutosta. Aina löytyy joku syy millä rationalisoida omia mukavuuksia.
Olen täysin kykenevä muuttamaan käytöstäni (esim. pitämään maskia naamalla tai erakoitumaan yksin kotiin "eristykseen) mutta minua ei kiinnosta tehdä niin.
Olen täysin tietoinen riskeistä. Minulle sopii aivan hyvin se, että oma perheeni (äiti, isä, sisarus) saavat koronavirustartunnan ja kuolevat siihen. Yksi sisarus kuoli jo ennen kuin minä synnyin ja toinen on vanhapiika (vapaaehtoisesti lapseton, vapaaehtoisesti naimaton). Jos kaikki perheenjäseneni kuolevat, minä perin heidän omaisuutensa. Se on sitten varovaisesti arvioiden noin 300 000 euron potti. Suomen lain mukaan vanhemmat eivät voi jättää biologista lasta perinnöttömäksi, joten vähintään puolet vanhempien omaisuudesta (ns. lakiosa) päätyy suoraan minulle. Toinen puolikas (se osa, mistä vanhemmat voivat määrä testamentilla) saa mennä minun puolestani aivan mihin tahansa. Vaikka vesikauhuisten katukoirien auttamiseen jossain Siperiassa.
Ja sitten sanotaan, ettei pidä heitellä diagnooseja psykopaateista jonkun nettipostauksen perusteella.
Joo, keittiöpsykologien mielestä ihminen on täysin hullu (vähintään psykopaatti), jos hänellä ei ole mitään tunnesidettä omaan biologiseen perheeseen.
Mitäs luulet, onko 1-vuotiaana adoptoitu lapsi mitenkään "kiintynyt" biologiseen perheeseensä? Tai narkkariäidin hylkäämä lapsi, joka meni huostaan 10-vuotiaana?
Moni vanhempi olisi ansainnut kuolla jo samana päivänä kun lapsi syntyi.
Järjetöntä on jättää tapaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Eihän ole olemassa edes mitään suositusta siitä ettei pitäisi tavata yhtään ketään? Vanhainkodeissakin saa vierailla, niin miksi ei sitten tapaisi omia vanhempiaan kotiympäristössä?
Vie terveisiä sinne, kun käyt:
https://www.vauva.fi/keskustelu/4007899/miamilainen-laakari-kuoli-koron…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella moni ihminen on itseasiassa täysin kykenemätön muuttamaan omaa käytöstään. Heillä sekä kroppa että aivot vastustavat muutosta. Aina löytyy joku syy millä rationalisoida omia mukavuuksia.
Olen täysin kykenevä muuttamaan käytöstäni (esim. pitämään maskia naamalla tai erakoitumaan yksin kotiin "eristykseen) mutta minua ei kiinnosta tehdä niin.
Olen täysin tietoinen riskeistä. Minulle sopii aivan hyvin se, että oma perheeni (äiti, isä, sisarus) saavat koronavirustartunnan ja kuolevat siihen. Yksi sisarus kuoli jo ennen kuin minä synnyin ja toinen on vanhapiika (vapaaehtoisesti lapseton, vapaaehtoisesti naimaton). Jos kaikki perheenjäseneni kuolevat, minä perin heidän omaisuutensa. Se on sitten varovaisesti arvioiden noin 300 000 euron potti. Suomen lain mukaan vanhemmat eivät voi jättää biologista lasta perinnöttömäksi, joten vähintään puolet vanhempien omaisuudesta (ns. lakiosa) päätyy suoraan minulle. Toinen puolikas (se osa, mistä vanhemmat voivat määrä testamentilla) saa mennä minun puolestani aivan mihin tahansa. Vaikka vesikauhuisten katukoirien auttamiseen jossain Siperiassa.
Ja sitten sanotaan, ettei pidä heitellä diagnooseja psykopaateista jonkun nettipostauksen perusteella.
Joo, keittiöpsykologien mielestä ihminen on täysin hullu (vähintään psykopaatti), jos hänellä ei ole mitään tunnesidettä omaan biologiseen perheeseen.
Mitäs luulet, onko 1-vuotiaana adoptoitu lapsi mitenkään "kiintynyt" biologiseen perheeseensä? Tai narkkariäidin hylkäämä lapsi, joka meni huostaan 10-vuotiaana?
Moni vanhempi olisi ansainnut kuolla jo samana päivänä kun lapsi syntyi.
Tässä kyseinen henkilö on tavannut perhettään normaalisti tai ainakin tällaisen käsityksen hän antaa myöntäessään riskit perheen tapaamisen suhteen. Oletus on, että ihminen tapaa perhettään vain jos heihin on olemassa jonkinlainen tunneside ja heistä välittää. Jos inhoaa perhettään, heitä tuskin tapaa.
Itse en pidä erityisemmin appivanhemmistani. Tuskin kovasti liikuttuisin heidän kuolemastaan. En silti suhtaudu laskelmoiden heidän jättämäänsä perintöön tai edes mieti rahallista hyötyä jonkun kuolemasta. Siitä tuli hieman puistattava olo, joskin epäilen, että kommentoija tietoisesti halusi esittää hyvin harkittua ja laskemoivaa provosoidakseen muita tai/ja pönkittääkseen omaa sisäistä tarvettaan olla viisaampi ja älykkäämpi kuin muut.
Mun vanhempani ovat jo niin iäkkäitä (yli 90 v), että eivät välttämättä näe pandemian jälkeistä aikaa, vaikka eivät koronaa saisikaan. En pidä millään tasolla järkevänä jättää heitä loppuelämäkseen yksin. Sitäpaitsi he tarvitsevat välillä myös apua, kun eivät pysty enää ihan kaikkea tekemään itse. Jonkunhan siellä on siis käytävä ja koska pystyn elämään varsin eristäytynyttä elämää, se joku olen minä. Mieluummin minä kuin alati vaihtuva liuta kotipalvelun työntekijöitä, jotka vapaa-ajallaan elävät kuin mitään pandemiaa ei olisikaan.
Marttyyrien ja kyttääjien kokoontumisajot. Vaikka olisitte kykkineet maakellarissa viime keväästä ja ripotelleet tuhkaa päällenne päivittäin, ei sillä ole mitään merkitystä.
Te koronamarttyyrit olette todella rasittavia.
Vierailija kirjoitti:
Eihän ole olemassa edes mitään suositusta siitä ettei pitäisi tavata yhtään ketään? Vanhainkodeissakin saa vierailla, niin miksi ei sitten tapaisi omia vanhempiaan kotiympäristössä?
Koska koronamarttyyrillä ei olisi tällöin mitään mistä valittaa ja tuomita muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella moni ihminen on itseasiassa täysin kykenemätön muuttamaan omaa käytöstään. Heillä sekä kroppa että aivot vastustavat muutosta. Aina löytyy joku syy millä rationalisoida omia mukavuuksia.
Olen täysin kykenevä muuttamaan käytöstäni (esim. pitämään maskia naamalla tai erakoitumaan yksin kotiin "eristykseen) mutta minua ei kiinnosta tehdä niin.
Olen täysin tietoinen riskeistä. Minulle sopii aivan hyvin se, että oma perheeni (äiti, isä, sisarus) saavat koronavirustartunnan ja kuolevat siihen. Yksi sisarus kuoli jo ennen kuin minä synnyin ja toinen on vanhapiika (vapaaehtoisesti lapseton, vapaaehtoisesti naimaton). Jos kaikki perheenjäseneni kuolevat, minä perin heidän omaisuutensa. Se on sitten varovaisesti arvioiden noin 300 000 euron potti. Suomen lain mukaan vanhemmat eivät voi jättää biologista lasta perinnöttömäksi, joten vähintään puolet vanhempien omaisuudesta (ns. lakiosa) päätyy suoraan minulle. Toinen puolikas (se osa, mistä vanhemmat voivat määrä testamentilla) saa mennä minun puolestani aivan mihin tahansa. Vaikka vesikauhuisten katukoirien auttamiseen jossain Siperiassa.
Ja sitten sanotaan, ettei pidä heitellä diagnooseja psykopaateista jonkun nettipostauksen perusteella.
Joo, keittiöpsykologien mielestä ihminen on täysin hullu (vähintään psykopaatti), jos hänellä ei ole mitään tunnesidettä omaan biologiseen perheeseen.
Mitäs luulet, onko 1-vuotiaana adoptoitu lapsi mitenkään "kiintynyt" biologiseen perheeseensä? Tai narkkariäidin hylkäämä lapsi, joka meni huostaan 10-vuotiaana?
Moni vanhempi olisi ansainnut kuolla jo samana päivänä kun lapsi syntyi.
Tässä kyseinen henkilö on tavannut perhettään normaalisti tai ainakin tällaisen käsityksen hän antaa myöntäessään riskit perheen tapaamisen suhteen. Oletus on, että ihminen tapaa perhettään vain jos heihin on olemassa jonkinlainen tunneside ja heistä välittää. Jos inhoaa perhettään, heitä tuskin tapaa.
Itse en pidä erityisemmin appivanhemmistani. Tuskin kovasti liikuttuisin heidän kuolemastaan. En silti suhtaudu laskelmoiden heidän jättämäänsä perintöön tai edes mieti rahallista hyötyä jonkun kuolemasta. Siitä tuli hieman puistattava olo, joskin epäilen, että kommentoija tietoisesti halusi esittää hyvin harkittua ja laskemoivaa provosoidakseen muita tai/ja pönkittääkseen omaa sisäistä tarvettaan olla viisaampi ja älykkäämpi kuin muut.
Väärin. Ihminen voi osallistua suvun sisäisiin tapahtumiin (joulu, uusivuosi, häät, valmistujaiset, yms) vaikka juhlissa olisikin mukana biologisen perheen edustajia, joita ei huvita nähdä.
Kirjoittaja halusi tehdä selväksi sen, että hän ei piittaa koronaviruksesta tuon taivaallista. Jos virus pamahtaa omaan perheeseen ja tappaa kaikki - paitsi kirjoittaja itse - niin seurauksena on huomattava taloudellinen etu. Nothing to lose, everything to gain. Onko ihme, jos koronaviruksen suojatoimenpiteet alkavat tuntua EVVK-osaston nysväämiseltä?
Niin ja sitten kuitenkin luuhataan ympäri kyliä ja vaikka he ajattelisivat "ihan sama, kuitenkin kohta kuollaan", niin joku sellainen, joka ei ole vielä valmis kuolemaan saa tartunnan heiltä. Tiedän lähipiiristäkin +70v. ihmisiä, jotka eivät välitä itsestään (eikä näin ollen muistakaan) ja käyvät siellä täällä ja elävät erittäinkin sosiaalista elämää.