Voisitko ottaa itseäsi tyhmemmän/vähemmän koulutetun puolison?

Vierailija kirjoitti:

En. Mieheni on poikkeuksellisen älykäs, samoin tutkitusti lapsemmekin. Mieheni on myös poikkeuksellisen korkeasti ja monipuolisesti koulutettu, eli useita korkeita tutkintoja hänellä. En osaa kuvitella millaista olisi olla ’taviksen’ kanssa naimisissa.

Olen tuo, joka kirjoitti, että on naimisissa tyhmän miehen kanssa. Pakko vaan sen verran lisätä, että meilläkin lapset on (ihan oikeasti) yliopisto-opiskelijoita.  Kaksi on jo valmistunut  ja kolmas varmaan vuoden sisällä. Eli vaikka mies on tyhmä, ei se lapsissa näy.  

Voin, jos mies on huomattavan rikas (miljonääri tai miljardööri) JA niin tyhmä, että tekee kaiken mitä vaimo käskee.

Voin kyllä katsella typerää aviomiestä kotona (3 tuntia päivässä) ja sen jälkeen häipyä miehen omistamalle huvilalle yöksi ("illanvietto naisystävien kanssa"). Mies maksaa kaiken. Talot, huvilat, autot, ruokaostokset, vaimon shoppailut, lomamatkat, harrastukset. 

Ennen naimisiin menoa laaditaan tarkka avioehto, jossa minä perin puolet miehen omaisuudesta. Se antaa miehelle hyvän syyn olla kiltti poika.  Minä taas voi pitää rakastajia, koska avioehdossa lukee, että vaimo  saa erossa puolet miehen omaisuudesta, olipa eron syy mikä tahansa. 

Vierailija kirjoitti:

En. Naisen pitää olla älykäs, timmi, kaunis, lempeä ja rikas. En voisi ikinä kuvitella seurustelevani jonkun norminaisen kanssa. Niin se vaan on.

sama naisen pitää olla älykäs ja seksikäs ja ihana

normali ja tyhmät läskit ei kelpaa hyi nii se vaa on

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Mieheni on poikkeuksellisen älykäs, samoin tutkitusti lapsemmekin. Mieheni on myös poikkeuksellisen korkeasti ja monipuolisesti koulutettu, eli useita korkeita tutkintoja hänellä. En osaa kuvitella millaista olisi olla ’taviksen’ kanssa naimisissa.

Olen tuo, joka kirjoitti, että on naimisissa tyhmän miehen kanssa. Pakko vaan sen verran lisätä, että meilläkin lapset on (ihan oikeasti) yliopisto-opiskelijoita.  Kaksi on jo valmistunut  ja kolmas varmaan vuoden sisällä. Eli vaikka mies on tyhmä, ei se lapsissa näy.  

Äidin koulutustaso periytyy tutkimusten mukaan, joten sikäli tyhmästä miehestä ei ole niin paljon haittaa. Mutta entä se seura?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Naisen pitää olla älykäs, timmi, kaunis, lempeä ja rikas. En voisi ikinä kuvitella seurustelevani jonkun norminaisen kanssa. Niin se vaan on.

sama naisen pitää olla älykäs ja seksikäs ja ihana

normali ja tyhmät läskit ei kelpaa hyi nii se vaa on

Kuka sitä nyt tyhmän läskin ottaisi?  No varmaan toinen tyhmä läski. Silloihan kunpikaan ei ole toista tyhmempi, eikä hekään näin ollen ole ottaneet itseään tyhmempää.

Miehet ne asettaa heti noita ulkonäkö kriteereitä. Tässäkin keskustelussa puhutaan koulutuksesta ja älystä, mutta mieskommentoija tuo keskusteluun heti, että ei saa olla läski.  No, tässä ketjussa ei kysytty, saako puoliso olla läski, vaan jotakin ihan muuta, mikä ei mitenkään liity ulkonäköön.

Vierailija kirjoitti:

En.

Ainoa ehdoton ja joustamaton kriteerini kumppanille on se, että hän on lukeneempi ja älykkäämpi kuin minä. Tässä asiassa minun on saatava katsoa ylöspäin, että kykenen ylipäänsä ihastumaan. Ulkonäkö yms on täysin toissijaista ja saa olla vaikka työtön, kunhan päihittää minut tiedon käsittelyssä.

(Väkivaltaiset, päihderiippuvaiset, persoonallisuushäiriöiset jne eivät tietenkään ole edes laskuissa mukana. Jos siis joku nyt haluaa takertua tuohon ”ainoaan”.)

Tästä samaa mieltä. En pystyisi ihastumaan itseäni tyhmempään mieheen. Se olisi kuin lapseen ihastuisi. Ulkonäöllä ja muulla ei ole väliä. Älyllä ja arvoilla on.

Voisin, jos ero älykkyydessä ei olisi valtavan suuri, ja jos miehellä olisi sivistystä ja kiinnostusta asioihin, vaikkei koulutusta niin olisikaan. Tärkeää on myös se, että miestä itseään ei haittaisi, että nainen on älykkäämpi ja korkeammin koulutettu. Niitäkin on, joita häiritsee.

Minun mies on käynyt amkin ja minä yliopiston. Hänellä on valtavan laaja yleissivistys ja osaa keskustella monipuolisesti eri aiheista. On oikein hyvää pataa tohtori-isäni kanssa. En voisi kuvitella puolisokseni mitään kovin junttia "perusduunaria", enkä jaksaisi merkittävästi itseäni tyhmempää ihmistä, mutta sinänsä koulutustasolla ei ole väliä. Tärkeämpää on yleinen sivistyneisyys, avarakatseisuus, halu oppia uutta ja haastaa itsensä ja tietysti samanlainen arvomaailma.

Voisin ottaa noin 10 pykälää tyhmemmän miehen, koulutuksella ei ole niin väliä kunhan tekee edes vähän parempia hommia kuin jotain mäkkärin kassaa. Hyviä ominaisuuksia pitää olla kompensoimassa.

Kyllä vähä-älyisempikin nainen kelpaa. Tulee mieleen ammattikouluajan yksi luokkalaisista. Nätti maalaistyttö joka nopeasti paljastui vähän....yksinkertaiseksi... Mutta oli mukavan iloinen ja positiivinen likka joka leipoi pullaa luokkatovereille. (Oli sillä ihan kivat tissitkin kauniin naaman lisäksi.) Persoonallisuus painaa vaakakupissa enemmän kuin älykkyys.

Taisi olla luokastamme ensimmäinen joka avioitui ja hankki lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Mieheni on poikkeuksellisen älykäs, samoin tutkitusti lapsemmekin. Mieheni on myös poikkeuksellisen korkeasti ja monipuolisesti koulutettu, eli useita korkeita tutkintoja hänellä. En osaa kuvitella millaista olisi olla ’taviksen’ kanssa naimisissa.

Olen tuo, joka kirjoitti, että on naimisissa tyhmän miehen kanssa. Pakko vaan sen verran lisätä, että meilläkin lapset on (ihan oikeasti) yliopisto-opiskelijoita.  Kaksi on jo valmistunut  ja kolmas varmaan vuoden sisällä. Eli vaikka mies on tyhmä, ei se lapsissa näy.  

Äidin koulutustaso periytyy tutkimusten mukaan, joten sikäli tyhmästä miehestä ei ole niin paljon haittaa. Mutta entä se seura?

Huonoa, mutta sillä mennään. Jälkikasvu tykkää silti isästään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisollani on ammattikoulu jäänyt kesken ja silti on älykkäin tuntemani ihminen.

Juuri näin. Minun olisi pitänyt muotoilla otsikko paremmin esim. "tyhmemmän JA vähemmän koulutetun". Matala koulutustasohan ei läheskään aina tarkoita matalaa älykkyyttä mutta matala älykkyys tarkoittaa oikeastaan aina matalaa koulutustasoa.

Ap

Tunnen kyllä niin tyhmiä maistereitakin että oksat pois...

Tuurilla hyvällä muistilla pärjää yliopistossakin yllättävän hyvin...

Toki niitä on tuossa joukossa vähemmän kuin esimerkiksi ammattikoulun kesken jättäneissä...

Olen lottomiljonääri ja naiseni on filippiiniläinen supermalli. En tyytyisi vähempään. Niin se vain on.

Tässä kommenttejanne lueskellessani mieleeni juolahti kysymys, johon joku ehkä tietää jo vastauksen (on voitu jotain tutkimustakin aiheesta tehdä, en tiedä): voisiko olla niin, että miehet ovat naisia valmiimpia ottamaan "tyhmemmän" puolison, jos arvomaailma on molemmilla suht samanlainen?

Ap

Olen siinä mielessä tyhmä ettei minua edes kiinnosta olla kovin sivistynyt ja osata keskustella kaikesta. Mulle on aivan sama vaikka en osaa kun en välitä, mutta ehkä oppisin jos olisin eri luontoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En.

Ainoa ehdoton ja joustamaton kriteerini kumppanille on se, että hän on lukeneempi ja älykkäämpi kuin minä. Tässä asiassa minun on saatava katsoa ylöspäin, että kykenen ylipäänsä ihastumaan. Ulkonäkö yms on täysin toissijaista ja saa olla vaikka työtön, kunhan päihittää minut tiedon käsittelyssä.

(Väkivaltaiset, päihderiippuvaiset, persoonallisuushäiriöiset jne eivät tietenkään ole edes laskuissa mukana. Jos siis joku nyt haluaa takertua tuohon ”ainoaan”.)

Tästä samaa mieltä. En pystyisi ihastumaan itseäni tyhmempään mieheen. Se olisi kuin lapseen ihastuisi. Ulkonäöllä ja muulla ei ole väliä. Älyllä ja arvoilla on.

Eli miehet ihastuvat vähän kuin lapsiin, kun ottavat tyhmemmän naisen?

Onko tämä päivänä esim jotkut maisterin paperit mikään erikoinen juttu? Sehän on tosi yleinen koulutus ja moni on myös työtön tai pienipalkkaisessa hommassa. Eiköhän jokaiselle löydy kumppani, ihmisiä on niin monenlaisia, ei se ainakaan koulutukseen kaadu, usein moniin muihin asioihin. Monet kuitenkin arvostavat muitakin asioita kuin koulumenestystä ihmisessä.

Koulutus ei ole ongelma, mutta toivoisin että älykkyys, yleissivistys (ja arvomaailma) olisi suunnilleen kuin itselläni. En jaksaisi yksinkertaista ja sivistymätöntä ihmistä, mutta en myöskään mitään totaaliälykköä.