Mummostani on tullut ilkeä mua kohtaan
Hän sanoo että ihme kun mahduit siihen tuoliin istumaan ja että saisin hävetä kun en ole kokki. Veljeäni kohtaan hän on ystävällinen ja kehuu häntä ihan mun naaman edessä. Ja mä joudun hänen sanojensa mukaan häpeämään kun en osaa tehdä ruokaa.
Koskaan ei kysy mitä mulle kuuluu tai muuta jutustelua kuten veljeni kanssa. Mummo ei edes katso muhun kun puhuu. Haukkuu vaan kaikkien kuullen. Samoin muita kavereitaan.
Minun pitäisi aina olla kiltti hänelle mutta ei hän ole koskaan mulle. Usein lähdenkin sieltä itku kurkussa pois ja ahdistun kun seuraava vierailu on tulossa.
Kommentit (21)
Miksi hän on ystävällinen veljelleni mä oon pitänyt yhteyttä mummoon ja kysellyt miten menee , veljeäni kaikki ylistää ja mä olen roska. Siltä se tuntuu. Kun mietittiin mihin ammattiin voisin opiskella niin hän sanoi että et pärjää tuolla asenteella missään,veljeni voisi perustaa hänen mielestä oman yrityksen.
Inhottavaa käytöstä mummoltasi. Kerro vanhemmillesi asiasta. Jos minun lapsiani kohdeltaisiin noin, niin siitä tulisi seuraamuksia.
Mua hän ei koskaan kehu. Tuntuu että hän vaan nauraa mulle ja irvailee . Yhtä kaveriaan hän aina moittii kuuluvasti ja kertoo hänen lääkärikäynnit ja kuinka ei muka pysty tekemään mitään. Tuon ilkeilyn hän vois lopettaa
Hän ihmettelee sitten miks kukaan ei tuu käymään No varmaan kukaan ei halua kuunnella niitä haukkuja
Älä mene sinne ja kerro vanhemmille että nyt riitti kyläilyt. Hän ei pidä sinusta tuon kuvauksen perusteella, se ei tarkoita että sinussa olisi vikaa, vaan se on hänen mielipiteensä. Toinen mummo varmasti pitää ja muut ihmiset. Joillakin aikuisilla on luonnehäiriöitä, huono kasvatus, joku juo alkoholia, huonotuulisuutta /väsymystä /verensokeri /stressiä jota ei ole itse huomioinut tai muu tilanne että ystävällisyys ei luonnistu. Ehkä vanhempasi ovat kannustavampia. Kaikki ihmiset eivät ole kivoja tai ystävällisiä kukkaislapsia, vaikka nuorena niin haluaisi ajatella. On siis mentävä kivempaan ja hyväksyvämpään seuraan.
Vierailija kirjoitti:
Mua hän ei koskaan kehu. Tuntuu että hän vaan nauraa mulle ja irvailee . Yhtä kaveriaan hän aina moittii kuuluvasti ja kertoo hänen lääkärikäynnit ja kuinka ei muka pysty tekemään mitään. Tuon ilkeilyn hän vois lopettaa
Se on vakavaa kiusaamista ja sinun pitää laittaa sille stoppi. Et siis vain kertakaikkiaan suostu menemään hänen seuraansa ja vältä! Se on haitallista olla haukkumisen kohteena pitkän päälle. Haluat pitää hyvän itsetunnon ja hyvän mielen.
Muistisairaus oireilee juuri noin.
Olisiko mummolla kipuja? Silloin pinna palaa helpommin.
Mun appeni oli tuollainen ennen diagnoosia.
Käsittämättömän ilkeä meille, jotkut muut taas olivat hänelle kuin jumalia.
Vierailija kirjoitti:
Mun appeni oli tuollainen ennen diagnoosia.
Käsittämättömän ilkeä meille, jotkut muut taas olivat hänelle kuin jumalia.
Joidenkin vanhemmat (40-50 luvulla syntyneet) ovat olleet tuollaisia alusta saakka. Että kaikilla se ei ole ehkä diganoosista kiinni. Ellei diagnoosina ole narsismiautismi luoja ties mikä.
Kuulostaa ihan mun isältäni jolla on muistisairaus. Todella ilkeä ja raskasta seuraa nykyään, mutta yritän kuitenkin muistaa että hän on sairas. Vaikea tilanne kuitenkin, kun ei oikein tiedä mihin voi/saa/pitää laittaa rajat ja kuinka paljon muistisairas on vastuussa sanomisistaan vai onko ollenkaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun appeni oli tuollainen ennen diagnoosia.
Käsittämättömän ilkeä meille, jotkut muut taas olivat hänelle kuin jumalia.
Joidenkin vanhemmat (40-50 luvulla syntyneet) ovat olleet tuollaisia alusta saakka. Että kaikilla se ei ole ehkä diganoosista kiinni. Ellei diagnoosina ole narsismiautismi luoja ties mikä.
Hän ei ollut aina sellainen. Leppoisa mies alun perin. Jäätävän hirveä ennen kuolemaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun appeni oli tuollainen ennen diagnoosia.
Käsittämättömän ilkeä meille, jotkut muut taas olivat hänelle kuin jumalia.
Joidenkin vanhemmat (40-50 luvulla syntyneet) ovat olleet tuollaisia alusta saakka. Että kaikilla se ei ole ehkä diganoosista kiinni. Ellei diagnoosina ole narsismiautismi luoja ties mikä.
Hän ei ollut aina sellainen. Leppoisa mies alun perin. Jäätävän hirveä ennen kuolemaansa.
Vastaus ei ollut sinun sukulaisestasi, vaan yleisesti aiheesta, että joillakin on vaikeat vanhemmat.
No meidän mummo oli pelkästään ilkeä ihminen. Aikani ihmettelin kun en ollut tottunut tuollaiseen käytökseen kotonamme, vierailut mummolassa olivat kuitenkin vain joka toinen joulu tasolla. Sitten teininä sanoin jäädessäni kahden mummon kanssa, että kuka sinuakin jää muka kaipaaamaan, kuppainen kurppa. Mummo meinasi tukehtua sappeensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun appeni oli tuollainen ennen diagnoosia.
Käsittämättömän ilkeä meille, jotkut muut taas olivat hänelle kuin jumalia.
Joidenkin vanhemmat (40-50 luvulla syntyneet) ovat olleet tuollaisia alusta saakka. Että kaikilla se ei ole ehkä diganoosista kiinni. Ellei diagnoosina ole narsismiautismi luoja ties mikä.
Hän ei ollut aina sellainen. Leppoisa mies alun perin. Jäätävän hirveä ennen kuolemaansa.
Vastaus ei ollut sinun sukulaisestasi, vaan yleisesti aiheesta, että joillakin on vaikeat vanhemmat.
On toki. Minullakin on. Mutta silti se ilkeys voi olla ja usein on dementiaan liittyvää vanhuksella.
Musta tuntuu että mun mummo on mun pahin kiusaaja
Hän on pakottanut mua syömään väkisin ruuan lautaselta ja kyylännyt vieressä että syön.
Sama mummo aliarvioi ja lyttää mua kuten sanoin aikasemmin.
Huoh välillä nousi mieleeni onko tämä ilkeily siitä kiinni kun en pysty syömään hänen luonaan tuon kyttäämisen takia naurettava ajatus kyllä mut joo
Olen jo aikuinen mutta jotenkin silti pelkään tuota muoria kun hän pakko syöttää ruokaa. Ja juuri mulle kun ollaan kahvilla jne vaikka hän olisi kotonani käymässä sama pakkosyöttö jatkuu
Muistutatko jompaa kumpaa vanhempaasi? Joskus isovanhemmilla voi olla tiedostamattomia kaunoja ja vihaa sitä lasta kohtaan, joka muistuttaa jollakin tavoin omaa vanhempaansa (esim. epätoivottua miniää). Mieluisia lapsenlapsia ovat sitten ne, jotka muistuttavat mieluista vanhempaa esim. omaa poikaa tai tytärtä.
Dementia