Voiko ihastus syttyä hitaasti tutustumisen myötä jos heti alkuun ei kipinöi?

Tästä ei tullut romanssia, koska sytyimme eri aikaan. Kerron silti vain kommentoidakseni sen olevan mahdollista.

Opiskeluaikana minulla oli naapuri, kenen kanssa hengasimme usein. Meillä oli paljon ihan arkipäiväisiä asioita yhdessä, kuten ruuanlaittoa viimeistä opintotukien eurosista ja kävelylenkkejä. Olimme jo kaverisuhteet alussa puhuneet, että vain ystäviä.

Ensin huomasin joidenkin baari- ja arki-iltojen jälkeen, että hän koetti saada minua viereensä, mutten ollut oikein tilanteessa mukana. Ei se kuitenkaan tuntunut epämiellyttävältä tai oudolta vaan olin mukana tilanteessa tai lähdin kotiin.

Ajatus kuitenkin alkoi lämmittämään ja myöhemmin kiinnostuin hänestä. En kuitenkaan osannut oikein tehdä asialle enää mitään riittävän ajoissa ja myöhemmin tiemme ei enää kohdannut opintojen päättymisen jälkeen. Minä muutin paikkakuntaa valmistumisen jälkeen töiden perässä ja yhteys jäi. Myöhemmin tapasimme festareilla ja jälkikäteen ajatellen tuo olisi ollut viimeinen ja sopiva hetki asia ottaa vielä esille. Myöhemmin molemmat olemme jo päätyneet omiin parisuhteisiimme, ja yhteisestä ajasta on tullut enemmän nuoruuden muisto kuin se, että olisi jäänyt harmittamaan. En ole kiusannut mieltäni jossittelulla, koska hyvää on elämä näinkin ja miksi tehdä siitä itselleen vaikeampaa.

Up

Omalla kohdallani ei. Olen yrittänyt useita kertoja ja lopulta kohdallani turhaksi todennut. Itselläni meni eron jälkeen kymmenen vuotta että kohtasin rakkauden. Elämäni rakkauden. Ehdin siinä välissä tosin olla vuosia parisuhteessakin mutta ei ne tunteet koskaan syventyneet. Varmaan toisenlaisiakin ihmisiä on mutta mahdotonta mun tietää oletko sinä sellainen. 

Ainakin minulla voi. En muista tiedä.

No kai tuossa nyt itsekin sen toteat että olet hitaasti lämpeävä eli se romanssi kaiketi sitten sinulla voi syntyä viiveellä? Vähän hassua kysellä.

Kyllä luonto ajaa tikanpojan puuhun heti, jos yleensä on ajaakseen.

Kantsii laskea siementä sisään heti kättelyssä, niin on jotain yhteistä.

Tietysti voi, koska voi mieltyä piirteisiin, jotka ei ensitapaamisella näy.

Mulla noin on käynyt useamman kerran. Samoin ihastus on joskus kehittynyt rakkaudeksi pitkässä ajassa.

Jos ei tinderissä jo rakastu kuvaan ei kannata yrittää

Vierailija kirjoitti:

Mulla noin on käynyt useamman kerran. Samoin ihastus on joskus kehittynyt rakkaudeksi pitkässä ajassa.

Ihmisiä on niin erilaisia. Itse olen rakastunut yhden (1) kerran elämäni aikana. Olin 48. Jos siitä alkanut parisuhde joskus päättyy eroon, en usko rakkauden osuvan kohdallani enää toista kertaa tämän elämän aikana. 

Itse ihastuin työkaveriin, jonka kanssa oltiin oltu työkavereita jo vuosia eikä siis ensin mitään tunteita. Jotenkin tykästyin. Aina kaikille mukava ja huumorintajuinen ym. 

Pakkoavioliitoissa hidas syttyminen ei ole ongelma vaan mahdollisuus.