Ero tuli miehelle "ihan puskista"

Eläinsuojelu ry:stä kirjoitti:

Kyllä koira voi olla ratkaisu, mutta älkää hyvät naiset kohdelko sitä yhtä huonosti kuin miestänne. Koiralla on herkät korvat jotka eivät kestä niin kovaa huutamista (kuin miehen).

Eihän koiralle toki tarvitse ääntään korottaa, sillä on hyvä kuulo, halu kuunnella ja älliä tajuta kuulemansa.

Eläinsuojelu ry:stä kirjoitti:

Kyllä koira voi olla ratkaisu, mutta älkää hyvät naiset kohdelko sitä yhtä huonosti kuin miestänne. Koiralla on herkät korvat jotka eivät kestä niin kovaa huutamista (kuin miehen).

No ei ne miehenkään korvat kaikkea kestä. Akkojen huuto on pahimmillaan ihan hirveätä, naapuritkin pelkäävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahhahah. Miehille ero nyt vaan tulee puskista. Vuosia kerroin miehelleni mitä suhteeseeni kaipaan ja tarvitsen. En isoja asioita vaan yhtenä esimerkkinä vaikkapa kerran kuussa tuotetun lauseen ”näytät hyvältä” tai ”rakastan sua” toisena esimerkkinä en halua yksin huolehtia kodin ja lasten asioista koska se on kuormittavaa enkä jaksa sitä. Mitään, pienintäkään tekoa tai sanaa ei ollut valmis tekemään vuokseni näissä jutuissa.

Nämä asiat kerroin moneen kertaan ja että olen näistä syistä ja muutamista muista koko ajan vaille jotain ja arjesta hyvin kuormittunut.

Ero tuli puun takaa sitten ja eksä oli tosi vihainen. Idiootti.

Suomalaiset miehet eivät ole tuollaisia mitä amerikkalaisissa saippuasarjoissa lässytetään. 

Oletko löytänyt uuden joka tuollaisia lauseita toistelisi niin epäilen todellakin. 🤣

Sinä valitsit sen juntin miehen vai oliko se toisinpäin. Mitenkä olet sellaisen arjen luonut teille että olet itse ihan kuormittunut. Miksi et ole valinnut vähemmän kuormittunutta arkea. Et sinä voi toiselle tehdä kuormaa vaan ihan sen verran että itse kykenet kuormasi kantamaan. Ei meillä parisuhteessa tehdä toisillemme kuormaa ja sitten syytetä toista kun ei se sitä jaksakkaan kantaa. 

Suomalaiset miehet? Ihan kuin olisi vähän yleistystä ilmassa nyt, mutta on varmaan ihan ok yleistää miehiä jos sen tekee joku, joka haukkuu ja ivaa naisoletettua kirjoittajaa?

Puskista?

Harvemmin munakarvat on eron syynä..

Makunsa kullakin...

Vierailija kirjoitti:

Eläinsuojelu ry:stä kirjoitti:

Kyllä koira voi olla ratkaisu, mutta älkää hyvät naiset kohdelko sitä yhtä huonosti kuin miestänne. Koiralla on herkät korvat jotka eivät kestä niin kovaa huutamista (kuin miehen).

No ei ne miehenkään korvat kaikkea kestä. Akkojen huuto on pahimmillaan ihan hirveätä, naapuritkin pelkäävät.

Miksi sinulle pitää huutaa? Etkö kuule vai etkä ole kuulevinasi? Minä joudun korottamaan ääntäni mummolle, kun sillä on huono kuulo. Varmaan kuuluu naapuriin asti aina välillä.

Auttaisiko teilläkin kuulolaite?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut vielä ihan koko ketjua, mutta tässä kohtaa jo pakko kommentoida, että ymmärrän niin hyvin kaikkia ketjun naisia (ja ehkä jotain harvoja miehiä), joilla on vapaamatkustajapuoliso, joka ei vain tajua tilannetta. Olen itse kasvanut sellaisessa perheessä, jossa molemmat vanhemmat kävivät täysipäiväisesti töissä, ja sen lisäksi äiti hoiti kaiken kodinhoidon ja lasten asiat. Töiden jälkeen isä rentoutui sohvalla, äiti taas pyykkäsi, kokkasi, pesi tiskejä, imuroi, kävi kaupassa jne .

Meillä oli ihan karmiva ilmapiiri kotona. Muistan koko lapsuuteni ajan äitini lopen uupuneena ja vihaisena. Isää taas ei vaan jotenkin mikään hetkauttanut - ei värähtänyt sohvalta mihinkään. Jostain syystä (varmaan lapset ja yhteinen asuntolaina) vanhempani kuitenkin pysyivät yhdessä, kunnes nuorin meistä oli 15v. Sitten erosivat ja ero tuli isälle täytenä järkytyksenä. Masentui eikä osannut yhtään pitää kodistaan huolta, se oli kuin sikolätti. (Äiti taas pärjännyt täysin ja nauttii yksin asumisesta silmin nähden).

Joskus myöhemmin vähän riitaisessa tilanteessa sanoin isälle tästä, että eiköhän siihen eroon vaikuttanut vaikuttanut aikalailla se, että äiti vaan uupui ja sai tarpeekseen siitä raatamisesta ja epäreilusta työnjaosta. Tästä isäni aivan täysin pöyristyi ja suuttui, kuulemma tasan tarkkaan on reilua ollut ja hommat jakautuneet tasaisesti! Tälle perusteluna, että isä hoiti miesten työt kuten auton renkaiden vaihdon ja lumenluonnin. Jep, asioita jotka pitää tehdä SILLOIN TÄLLÖIN, ei joka päivä usean tunnin ajan, kuten äitin hoitamat hommat. Mutta isä ei siis lainkaan käsittänyt tätä työnjakoasiaa, hänen mielestään ero johtui jostain äidin päähänpistosta tai vaihdevuosista 🙄

Pitkä tekstini jatkuu vielä vähän... Kun sitten itse aikuistuin, niin minulle jäi tuosta epätasa-arvoisesta perheen mallista ja siitä järkyttävästä vihaisesta ilmapiiristä suorastaan jonkinlainen trauma. Kun aloin itse seurustella vakavammin, niin ehdoton kriteeri nro 1 minulle on ollut miehen kyky ja halu jakaa arjen hommat tasapuolisesti. Olen ihan korostuneen tarkkana tästä, en siedä vapaamatkustelua yhtään. Kaikki kiinnostus kumppaniehdokkaaseen lopahtaa sillä hetkellä jos esim. laiskuutta kotitöihin tulee esille, tai asenne että ne ovat "naisten hommia". Vaikka olisi muuten kuinka täydellisen oloinen mies, niin sillä hetkellä tunteeni häntä kohtaan vaihtuvat lähestulkoon vastenmielisyydeksi.

Vajaa kolmekymppisenä löysin nykyisen puolisoni. Hänellä oli tavatessamme edellisestä suhteesta jo kaksi lasta ja pääsin heti näkemään, että hän pyörittää kotia ahkerasti ja vastuuntuntoisesti. Hän on hyvin toimelias ja meillä tulee ihan tilanteita, että havaitsen esim. jonkun sotkun ja ajattelen, että täytyy siivota se ihan kohta. Kun tulen toisesta huoneesta takaisin, niin mies onkin jo siivonnut sen. Olemme jakaneet kotityöt tehtävittäin suunnilleen tasan, ja tämä toteutuu, kumpikaan ei jätä "omia hommiaan" roikkumaan tai toisen tehtäväksi. Omasta taustastani johtuen tämä on minulle ihan kullanarvoista ja saa minut arvostamaan miestäni. Meidän parisuhteemme ei ole muuten täydellinen ja ongelmiakin on, mutta tämä työnjaon tasapuolisuus on minulle niin äärettömän tärkeä asia, että koska se toimii näin hyvin, olen valmis sietämään ja tekemään töitä muunlaisten ongelmien ratkomiseksi hyvin pitkällekin.

ja edelleen, tilastojen mukaan miehet tekevät enemmän töitä kuin naiset.

Sinun komentti on täysin turha vastaus tuohon asialliseen kirjoitukseen.

Siitä miesvihavuodatuksesta oli asiallisuus kaukana:

ymmärrän niin hyvin kaikkia ketjun naisia (ja ehkä jotain harvoja miehiä), joilla on vapaamatkustajapuoliso

Olen tuo jonka tekstiä alun perin lainasit. Kyllä, voin myöntää ja tunnistan itsessäni tietynlaisen miesvihan. Se on lähtöisin siitä lapsuudenperheeni dynamiikasta ja vanhempieni suhteesta saamastani mallista. Lapsuudenperheessäni kasvaminen opetti minulle, että mies elää helppoa elämää, rentoutuu ja tulee valmiiseen pöytään, kun taas nainen raataa, kunnes on lopenuupunut hermoraunio. Tämä ei ole mikään keksimäni kuvitelma, vaan tämä oli TOTTA lapsuudenperheessäni. Sillä lapsuuden kasvuympäristöllä on ihmiseen valtava vaikutus, silloin ihminen omaksuu peruskäsityksensä siitä, miten asiat maailmassa ovat.

Joten kyllä, tunnistan itsessäni lähtökohtaisesti sellaisen oletuksen, että miesten kanssa on vaara, että joutuu kotiorjan rooliin, ja tämän suhteen täytyy olla valppaana ja pitää omat puolensa, ettei näin käy. Ja kun kuulen/näen vapaamatkustajamiehiä, niin se aiheuttaa minussa vihan tunnetta.

Mutta tiedän myös, että kaikki miehet eivät ole tällaisia ja että myös nainen voi olla vapaamatkustaja perhe-elämässä (tosin harvoin olen näin päin nähnyt). Hyviä ja vastuunsa ottavia miehiä on, esimerkiksi omakin puolisoni. En vihaa häntä, vaan arvostan, kunnioitan ja rakastan. Ja vastuun otto on ihan olennaisena siinä taustalla, että näin tunnen häntä kohtaan.

Et arvosta, kunnioita tai rakasta miestäsi. Se kaikki on ehdollista.

Ahaa, eli nyt sinä jo määrittelet mitä joku satunnainen ihminen jossain tuntee. Kannattaa alkaa meedioksi noilla kyvyillä.

Rakastan (jos mies tiskaa)

noinhan te itse asian kerrotte.

Ei se vaikuta aidolta rakkaudelta.

Rakastamme, jos mieskin rakastaa. Jos rakastaa, ei kohtele kuin kotiorjaa. Jos kohtelee kuin kotiorjaa, ei takuulla rakasta.

Eli ehdollista. Ja miehen on oltava virheetön, tai rakkaus päättyy välittömästi ja alkaa koulutus.

No ei tuo nyt ihan välittömästi ole loppunut, jos asiasta on jaksettu puhua vuoden ajan.

On sulla vaikeaa tuo asioiden mittasuhteiden hahmottaminen. Kaikki sulla aina hirveän mustavalkoista: kaikki-ei kukaan, heti-ei ikinä, rakkaus-viha, jotain pitäisi muuttaa-vaaditaan virheetöntä.

Varmasti raskasta elää tuollaisen ajatusmaailman kanssa. Ja kyllä teet raskaaksi muidenkin elämän jankuttamalla ja räyhäämällä muille noista omista hahmotusongelmistasi käsin.

Autismille on tyypillistä tällainen mustavalkoinen, ehdoton ajattelu.

Suhteen alussa minua syytettiin että käyn vain panemassa ja sain hirveät huudot kun kävin leikillisesti vähän puristelemassa hellästi. Vuosia myöhemmin kysyttiin jos kävisin vain panemassa ja miksi en enään yllätä puristelemalla hellästi. Oudoin syytös oli etten suostu riitelemään. Hän käänsi monta muutakin asiaa minua vastaan ja loukkasi tahallaan kun ei itse pystynyt lopettamaan suhdetta. Minun piti lopettaa suhde ja vuosia myöhemmin sain tietää, hänellä oli silloin jo uusimies. Tarpeeksi loukkaamalla ja syyllistämällä hän sai minut lopettamaan suhteen, kun ei itse siihen kyennyt. Yhteiset ystävät ajatteli että minä olen syyllinen/jättäjä ja varmasti myös hänen perheen kaikki jäsenet. Kaikilla on oma tarina, mutta en koe että minä miehenä olen yleistettävä paska. Minä olisin ollut valmis vaikka kuolemaan hänen vuoksi ja hän petti minut. Minä valitsin hänet ja en yleistä kaikkia naisia hänen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna kaupassa käydessä huomio kiinnittyy usein yksinäisiin miehiin. Heillä on koko ajan luuri korvassa, ja vaimolta kysellään mitä, minkälaista ja miten paljon pitää ostaa. Ei siis vähennä vaimon taakkaa tippaakaan. Niillä saattaa olla vaimon kirjoittama ruokalistakin kädessä, mutta siltikään ei onnistu omin päin. Minä en vastaisi edes miehen puheluun.

Aaaah juuri tämä! "Miltä se lehtikaali näyttää? Onko se missä päin tätä vihannesosastoa?"

Ja siitä huolimatta 25% tuotteista on muuta kuin mitä listalla oli, kun "ei siellä ollut". Ai ei ollut laktoositonta maustamatonta jogurttia? Riisipiirakoita? Pikkuhousunsuojia? Nyt joku tietysti miettii että miksen käynyt itse kaupalla. Siksi, että lapset ei ole koskaan, KOSKAAN, ajoissa nukkumassa jos mies jää sitä asiaa hoitamaan, vaan möllöttävät jonkun youtube-videon äärellä kun palaan kaupalta kun lasten pitäisi olla jo päät tyynyssä.

Kuka nuo avuttomat miehet on teille valinnut? Taisi miehet rahat olla se mielenkiintoisempi kriteeri joka vei voiton monesta arkielämää hyödyttävästä taidosta.

Naurattaa aina nämä kuuluisat miehen rahat. Tavan talliaisia suurin osa, joiden normikuukausipalkka ei suuria tunteita herätä. Itse en ainakaan tunne yhtään rikasta miestä, perusjamppoja peruspalkkoineen kyllä useita.

Silti 51% parisuhteista on sellaisia joissa mies tienaa merkittävästi naista enemmän, ja kojseenkin tasa-arvoisia on vain 29%. Vain 1/5 on sellaisia joissa nainen tienaa enemmän, mutta nekin kaikki ovat palstalla haukkumassa miehiä  :)

Sinuahan ne miehen rahat näyttävät eniten kiinnostavan, kun oikein tilastoja jaksoit kaivella esiin. Ja kyllä minusta naisilla on täysi oikeus arvostella miestä, joka heittäytyy passattavaksi lasten tultua kuvioihin. Sitä tapahtuu hämmästyttävän paljon, enkä vieläkään ymmärrä miksi.

Miksi koette että teillä on oikeus haukkua miehiä yleisesti tällä miesvihapalstalla?

Eikö eroaminen onnistu ilman myllytystä?

Miksi koet, että sinulla on oikeus rajoittaa ihmisiä kertomasta omista kokemuksistaan? Älä lue palstaa, kun noin kovasti menee tunteisiin. Lähde vaikka ongelle.

Miksi koet että sinulla on oikeus rajoittaa minua näuyttämästä sun miesvihaasi kaikille?

Tuotahan sinä jaksat hokea. Silti et tiedä minusta yhtään mitään. Et siitä, vihaanko miehiä vai en, et ulkonäöstäni, iästäni, tai edes sukupuolestani. Sinä vain oletat ja jankutat samoja fraasejasi. Lopeta se, jos haluat keskustella asiallisesti. Turha toivo kuitenkin.

Lopeta itse miesvihasi niin emme ole edes keskustelemassa. 

Mutta täältähän sinut aina löytää näistä samoista ketjuista.

Tuhannen muun miesvihaajan kanssa.

Jospa miehet alkaisivat ottaa vastuuta käytöksestään ja tekisivät oman osansa, niin näitä ketjujakaan ei olisi näin paljon. Vai onko liikaa vaadittu?

Ketkä "miehet" ? Miksi vaadit minua ottamaan vastuuta toisten käytöksestä?

Mitäs jos valikoisitte paremmin kenelle porsitte? Vai onko liikaa vaadittu?

Kuka tää on joka täällä palstalla jatkuvasti tekee näitä eläinmetaforia? Mikä pervesio tuolla on?

Vierailija kirjoitti:

Suhteen alussa minua syytettiin että käyn vain panemassa ja sain hirveät huudot kun kävin leikillisesti vähän puristelemassa hellästi. Vuosia myöhemmin kysyttiin jos kävisin vain panemassa ja miksi en enään yllätä puristelemalla hellästi. Oudoin syytös oli etten suostu riitelemään. Hän käänsi monta muutakin asiaa minua vastaan ja loukkasi tahallaan kun ei itse pystynyt lopettamaan suhdetta. Minun piti lopettaa suhde ja vuosia myöhemmin sain tietää, hänellä oli silloin jo uusimies. Tarpeeksi loukkaamalla ja syyllistämällä hän sai minut lopettamaan suhteen, kun ei itse siihen kyennyt. Yhteiset ystävät ajatteli että minä olen syyllinen/jättäjä ja varmasti myös hänen perheen kaikki jäsenet. Kaikilla on oma tarina, mutta en koe että minä miehenä olen yleistettävä paska. Minä olisin ollut valmis vaikka kuolemaan hänen vuoksi ja hän petti minut. Minä valitsin hänet ja en yleistä kaikkia naisia hänen mukaan.

Sinun olisi kannattanut lopettaa tuo suhde heti alkuun, eukkohan on seinähullu. Tuollaista normaali parisuhde ei ole alussa eikä missään vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Suhteen alussa minua syytettiin että käyn vain panemassa ja sain hirveät huudot kun kävin leikillisesti vähän puristelemassa hellästi. Vuosia myöhemmin kysyttiin jos kävisin vain panemassa ja miksi en enään yllätä puristelemalla hellästi. Oudoin syytös oli etten suostu riitelemään. Hän käänsi monta muutakin asiaa minua vastaan ja loukkasi tahallaan kun ei itse pystynyt lopettamaan suhdetta. Minun piti lopettaa suhde ja vuosia myöhemmin sain tietää, hänellä oli silloin jo uusimies. Tarpeeksi loukkaamalla ja syyllistämällä hän sai minut lopettamaan suhteen, kun ei itse siihen kyennyt. Yhteiset ystävät ajatteli että minä olen syyllinen/jättäjä ja varmasti myös hänen perheen kaikki jäsenet. Kaikilla on oma tarina, mutta en koe että minä miehenä olen yleistettävä paska. Minä olisin ollut valmis vaikka kuolemaan hänen vuoksi ja hän petti minut. Minä valitsin hänet ja en yleistä kaikkia naisia hänen mukaan.

Olen pahoillani puolestasi. Tuollainen käytös on oman kokemukseni ja havaintojeni mukaan tyypillistä suhteesta eroon haluavalle miehelle, mutta toki uskon, että on naisiakin, jotka eivät halua ottaa vastuuta erosta vaan perseilevät tahallaan niin, että toinen joutuu sen ratkaisun tekemään. Ja sitten esittävät viatonta uhria. Ihan hanurista riippumatta siitä, mitä sukupuolta tuommoinen vätys edustaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirsikkana kakun päällä on se, että ensin nainen puhuu nätisti, sitten kun ei tule kuulluksi tulee vaihe, jolloin nainen itkee tai huutaa tai sanoo rumemmin. Sitä seuraa vaihe, kun naista EI ENÄÄ KIINNOSTA ja sanominen (miehen mukaan nalkutus) loppuu.

Tässä tulee mieheltä se oleellinen virhe, kun mies kuvittelee, että NYT MEILLÄ ON KAIKKI HYVIN, nainen ei enää tuo esille epäkohtia.

Sitten yllätys on valtaisa, kun nainen vähän myöhemmin ilmoittaa erosta. Tämä on nähty omallakin kohdalla.

Juuri näinhän se menee! Milläs ihmeellä saisi miehet kuuntelemaan jo ensimmäisessä vaiheessa?

Samalla tavalla kun sinä tottelet miestä kun se jotain sanoo sulle.

Miten niin samalla tavalla? Kun mies puhuu minulle, minä kuuntelen. Jos homma on bueno, otan onkeeni ja fixaan toimintaani. Jos siinä on jotain neuvoteltavaa, neuvotellaan.

Jostain syystä ei toimi toiseen suuntaan samalla tavalla. Eihän tässä olisi mitään ongelmaa, jos toimisi.

Jossain vaiheessa   miehelle kelpaa kun  on puhtaita vaatteita ja ruokaa pöydässä ja kaapissa.    Häntä ei lainkaan kiinnosta  itse  huolehtia mistään.  Kun lapset menee aamulla kouluun,   isälle yks lysti missä se koulu on ja  kuka siellä opettaa. Kukaan ei jaksa  pävätyönsä lisäksi yksin taloutta  pyörittää. Erohan siitä meilläkin tuli  10  vuoden jälkeen. Mies sai muuttaa muualle.   Maksoin hänet ulos  siitä perheasunnosta.   Sitten sai     ihan keskittyä pelaamiseen ym.  mieleiseen. Rahat kulutti  nopeasti turhuuteen  ja baareihin.Jos avioliiton  aikaan  yritin saada  osallistumaan sai heti  raivarin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna kaupassa käydessä huomio kiinnittyy usein yksinäisiin miehiin. Heillä on koko ajan luuri korvassa, ja vaimolta kysellään mitä, minkälaista ja miten paljon pitää ostaa. Ei siis vähennä vaimon taakkaa tippaakaan. Niillä saattaa olla vaimon kirjoittama ruokalistakin kädessä, mutta siltikään ei onnistu omin päin. Minä en vastaisi edes miehen puheluun.

Aaaah juuri tämä! "Miltä se lehtikaali näyttää? Onko se missä päin tätä vihannesosastoa?"

Ja siitä huolimatta 25% tuotteista on muuta kuin mitä listalla oli, kun "ei siellä ollut". Ai ei ollut laktoositonta maustamatonta jogurttia? Riisipiirakoita? Pikkuhousunsuojia? Nyt joku tietysti miettii että miksen käynyt itse kaupalla. Siksi, että lapset ei ole koskaan, KOSKAAN, ajoissa nukkumassa jos mies jää sitä asiaa hoitamaan, vaan möllöttävät jonkun youtube-videon äärellä kun palaan kaupalta kun lasten pitäisi olla jo päät tyynyssä.

Kuka nuo avuttomat miehet on teille valinnut? Taisi miehet rahat olla se mielenkiintoisempi kriteeri joka vei voiton monesta arkielämää hyödyttävästä taidosta.

Naurattaa aina nämä kuuluisat miehen rahat. Tavan talliaisia suurin osa, joiden normikuukausipalkka ei suuria tunteita herätä. Itse en ainakaan tunne yhtään rikasta miestä, perusjamppoja peruspalkkoineen kyllä useita.

Silti 51% parisuhteista on sellaisia joissa mies tienaa merkittävästi naista enemmän, ja kojseenkin tasa-arvoisia on vain 29%. Vain 1/5 on sellaisia joissa nainen tienaa enemmän, mutta nekin kaikki ovat palstalla haukkumassa miehiä  :)

Sinuahan ne miehen rahat näyttävät eniten kiinnostavan, kun oikein tilastoja jaksoit kaivella esiin. Ja kyllä minusta naisilla on täysi oikeus arvostella miestä, joka heittäytyy passattavaksi lasten tultua kuvioihin. Sitä tapahtuu hämmästyttävän paljon, enkä vieläkään ymmärrä miksi.

Miksi koette että teillä on oikeus haukkua miehiä yleisesti tällä miesvihapalstalla?

Eikö eroaminen onnistu ilman myllytystä?

Miksi koet, että sinulla on oikeus rajoittaa ihmisiä kertomasta omista kokemuksistaan? Älä lue palstaa, kun noin kovasti menee tunteisiin. Lähde vaikka ongelle.

Miksi koet että sinulla on oikeus rajoittaa minua näuyttämästä sun miesvihaasi kaikille?

Tuotahan sinä jaksat hokea. Silti et tiedä minusta yhtään mitään. Et siitä, vihaanko miehiä vai en, et ulkonäöstäni, iästäni, tai edes sukupuolestani. Sinä vain oletat ja jankutat samoja fraasejasi. Lopeta se, jos haluat keskustella asiallisesti. Turha toivo kuitenkin.

Lopeta itse miesvihasi niin emme ole edes keskustelemassa. 

Mutta täältähän sinut aina löytää näistä samoista ketjuista.

Tuhannen muun miesvihaajan kanssa.

Mietipä nyt vähän. Ap aloitti ketjun, koska on surullinen avioerostaan ja halusi vertaistukea. Ja sinä näet oikeutetuksi tulla tänne(kun) riehumaan ja haukkumaan ap:ta, muita kommentoijia ja kaikkia naisia. Mitä ihmettä edes teet Vauva-palstalla? Et selvästikään kuulu tänne, ja tuot tullessasi vain ilkeilyä ja negatiivista energiaa. Häpeä.

ap haukkui miestä aloituksessa. Ei enempää, ei vähempää.

Kuten aina tällä miesvihapalstalla, koirapilliin puhallettuanne alatte kertomaan kuinka kaikki miehet ovat samanlaisia paskoja.

Siinä teidän tarjoama vertaistuki

Jos tästä ketjusta on apua näille mieslasten vaimoille, niin mitä se sinun persettä kutittaa? Taidat olla sellainen itsekin, kun noin kalikka kalahti.

65% lapsista on käenpoikasia. Miksi ette tee lapsia puolisoittenne kanssa?

Mikä ihmeen 65% 😀 Muistaakseni se oli vähän vajaa 10% oikeasti...

Paljon vähemmän, vain noin 1 %.

*VAIN hyvin pieni osa perheenisistä kasvattaa tietämättään lasta, jonka biologinen isä on joku muu mies, osoittaa tuore katsaus tutkimuksiin aiheesta.

Suositun populaaritieteellisen käsityksen mukaan naiset voisivat käydä salaa vieraissa hankkiakseen hyvät geenit jälkeläisilleen. Tieteellisissäkin yhteyksissä on esitetty arvioita, että jopa kymmenestä kolmeenkymmeneen prosenttia lapsista olisi biologisesti jonkun muun miehen kuin oletetun isän tekosia.

KÄSITYS on osoittautunut myytiksi, osoittavat useat uudet tutkimukset. Arviolta vain prosentti kaikista lapsista on tällaisia tapauksia, toteavat Leuvenin yliopiston Maart Larmuseau ja hänen työtoverinsa.

Geneettiset ja sukupuututkimukset osoittavat satojen vuosien takaa, että parisuhteen ulkopuolinen isä on ollut yhtä harvinainen menneisyydessäkin.

Larmuseau arvioi työtovereineen pari vuotta sitten tilannetta Belgian osalta. Vastaavat tutkimukset Etelä-Afrikasta, Malista, Italiasta ja Espanjasta ovat antaneet samanlaisia tuloksia.

Löydökset viittavat siihen, että vaikka parisuhteen ulkopuolelta olisi saatavilla geneettisesti laadukkaita jälkeläisiä, niiden hankkimisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Uhkana on avioero, puolison vihamielisyys ja haluttomuus osallistua lapsen hoitoon.

TUTKIJOIDEN mukaan parisuhteen ulkopuolisten isien yleisyys voi vaihdella jonkin verran eri yhteisöissä. Esimerkiksi meksikolaisvästössä tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että parisuhteen ulkopuolinen isyys oli yleisempää vähävaraisissa perheissä. Myös etelämaerikkalaisissa yanomamiyhteisöissä joka kymmenes lapsi on parisuhteen ulkopuolisen miehen tekoa.

Aisankannattajamyytti juontaa osin siitä, että monilla yksiavioisilla eläimillä on naaraat parittelevat suhteen ulkopuolisten koraiden kanssa. Evoluutioteoriakin voi puoltaa sekä miehelle että naiselle lisääntymisstrategiaa, jossa käydään vieraissa.

Tutkimuskatsaus julkaistiin Trends in Ecology & Evolution -lehdessä.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000002894728.html?share=505366b4224be9bb84…

https://www.cell.com/trends/ecology-evolution/fulltext/S0169-5347(16)00…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhteen alussa minua syytettiin että käyn vain panemassa ja sain hirveät huudot kun kävin leikillisesti vähän puristelemassa hellästi. Vuosia myöhemmin kysyttiin jos kävisin vain panemassa ja miksi en enään yllätä puristelemalla hellästi. Oudoin syytös oli etten suostu riitelemään. Hän käänsi monta muutakin asiaa minua vastaan ja loukkasi tahallaan kun ei itse pystynyt lopettamaan suhdetta. Minun piti lopettaa suhde ja vuosia myöhemmin sain tietää, hänellä oli silloin jo uusimies. Tarpeeksi loukkaamalla ja syyllistämällä hän sai minut lopettamaan suhteen, kun ei itse siihen kyennyt. Yhteiset ystävät ajatteli että minä olen syyllinen/jättäjä ja varmasti myös hänen perheen kaikki jäsenet. Kaikilla on oma tarina, mutta en koe että minä miehenä olen yleistettävä paska. Minä olisin ollut valmis vaikka kuolemaan hänen vuoksi ja hän petti minut. Minä valitsin hänet ja en yleistä kaikkia naisia hänen mukaan.

Sinun olisi kannattanut lopettaa tuo suhde heti alkuun, eukkohan on seinähullu. Tuollaista normaali parisuhde ei ole alussa eikä missään vaiheessa.

Alussa oli eräs merkki ja oma "intuitio" sanoi että lähde/juokse pakoon. En kuunnellut sitä ja olin niin rakastunut. Odotin pitkään että löytäisi jonkun "oikean" ja luulin että hän oli se. Mieskin voi olla rakkaudesta sokea. Tässä oli se ajatus että kaikki miehet eivät ole sikoja, itse en ikinä vähättelisi tai olisi väkivaltainen.  En ole mikään pieni mies tai ressukka, mutta rakkaus ei ikinä ole väkivaltainen tai toista vähättelevä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan Suomessa yhtään onnellista avioliittoa, jossa on mies ja nainen olisivat tyytyväisiä valintoihinsa?

On, mutta emme leveile niistä täällä. Kukaan ei kuitenkaan usko asiaa todeksi. Naureskelemme vaan paskoissa suhteissä lusivien elämää ja kohtaloa.

Naisille onkin tyypillistä että nautitte toisten epäonnesta

Mulla on kyllä munat.

ok Kaisa

Juuri sun kaltaiset nihilistien takia en täällä paljoa omasta loistavasta suhteestani jaksa kertoilla. Naureskelen vaan sun kaltaisille lapsille ja lapsellisille kommenteille.

Mies loitavassa parisuhteessa nauramassa toisten epäonnelle lauantaina aamusta alkaen...

checks out

Pidät säälittävänä ja epäuskottavana miestä, joka on palstalla lauantaiaamuna.. Ja itse olet täällä aamusta iltaan joka jumalan päivä kiukuttelemassa naisille. Cool.

Vierailija kirjoitti:

Uliuliuu! Kaikki miehet pitäisi tappaa!

Haha, nyt vasta osuin ketjuun. Tää miesvihamies on näköjään ollut aivan kikseissään jo aamukympiltä. Vielä olis yli kolme tuntia aikaa meuhkata. Jaksaa jaksaa! 😂

Vierailija kirjoitti:

Jossain vaiheessa   miehelle kelpaa kun  on puhtaita vaatteita ja ruokaa pöydässä ja kaapissa.    Häntä ei lainkaan kiinnosta  itse  huolehtia mistään.  Kun lapset menee aamulla kouluun,   isälle yks lysti missä se koulu on ja  kuka siellä opettaa. Kukaan ei jaksa  pävätyönsä lisäksi yksin taloutta  pyörittää. Erohan siitä meilläkin tuli  10  vuoden jälkeen. Mies sai muuttaa muualle.   Maksoin hänet ulos  siitä perheasunnosta.   Sitten sai     ihan keskittyä pelaamiseen ym.  mieleiseen. Rahat kulutti  nopeasti turhuuteen  ja baareihin.Jos avioliiton  aikaan  yritin saada  osallistumaan sai heti  raivarin.

No minä osaan pestä omat pyykit ja tehdä ruokaa. En tiedä kenellä on kaapissa ruokaa? Ja edelleen mistä kolmannesta maasta olet, kun meillä suomessa saa valita oman puolison? Mies pelasi ja käytti aikaa baareissa, tuliko tämä yllätyksenä?

Vierailija kirjoitti:

Suhteen alussa minua syytettiin että käyn vain panemassa ja sain hirveät huudot kun kävin leikillisesti vähän puristelemassa hellästi. Vuosia myöhemmin kysyttiin jos kävisin vain panemassa ja miksi en enään yllätä puristelemalla hellästi. Oudoin syytös oli etten suostu riitelemään. Hän käänsi monta muutakin asiaa minua vastaan ja loukkasi tahallaan kun ei itse pystynyt lopettamaan suhdetta. Minun piti lopettaa suhde ja vuosia myöhemmin sain tietää, hänellä oli silloin jo uusimies. Tarpeeksi loukkaamalla ja syyllistämällä hän sai minut lopettamaan suhteen, kun ei itse siihen kyennyt. Yhteiset ystävät ajatteli että minä olen syyllinen/jättäjä ja varmasti myös hänen perheen kaikki jäsenet. Kaikilla on oma tarina, mutta en koe että minä miehenä olen yleistettävä paska. Minä olisin ollut valmis vaikka kuolemaan hänen vuoksi ja hän petti minut. Minä valitsin hänet ja en yleistä kaikkia naisia hänen mukaan.

Kiitos, ettet yleistä kaikkia kokemaasi koskemaan kaikkia naisia. 🙂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle, naiselle, ero tuli puskista..

Kyllä mies oli puhunut, että voi huonosti, mutta ne asiat joiden vuoksi perheessä voitiin huonosti, myös minä, eivät olleet riippuvaisia minusta tai teoistani vaan ulkoisista seikoista ja ihan yhtä loppu minä olin ja minä suurimman osan niistä asioista kannoin, lisäksi perheen arjen ja lasten asiat.

Vieläkin ajattelen, että ex jätti minut tilanteessa, jossa kaikkein eniten olisin tukea tarvinnut.

Ja tietenkin hän oli ensin etsinyt uuden naisen tukemaan itseään.

Onko mieleesi välähtänyt että juurikin siksi taakkasi oli suuri koska mies oli etsinyt itselleen uuden naisen eikä enää osallistunut taakkaan jonka piti olla yhteinen?

Mies ei tehnyt omaa osuuttaan ja syytät edelleen itseäsi kun voimasi väsyivät?

Olisiko jo aika antaa armollisuutta sinulle itsellesi joka hylättiin?

Et tiedä asiasta mitään mutta väität että asia on automaattisesti miehen syytä.

Eikä palstalla ole miesvihaa  :)

Mitä itse sanoisit naisesta, joka kiukuttelisi kotona, vaikka tekisi siellä vähemmän, hankkisi sivusuhteen ja jättäisi sinut ja lapset? Olisiko sinulla ymmärrystä naiselle?

Miksi se mies hankki sen sivusuhteen? Parisuhteeseen tarvitaan kaksi. Oletko miettinyt omaa osuuttasi ongelmiin?

Olen paljonkin, mutta sen sivusuhteen hankinnasta en todella ota vastuuta, kolme parisuhteessa ei ainakaan sitä paranna.

Mies saattaa olla toista mieltä.

Löysitkö omasta tekemisestäsi mitään moitittavaa?

Pitääpä muistaa, että jos hankin sivusuhteen, se on mieheni syy. Kiinnijäädessäni pakotan mieheni vielä mikroskoopin avulla etsimään syyt toimintaani omasta käytöksestään ja teoistaan.

Miksi kukaan hankkisi sivusuhteen jos oman puolison kanssa ei ole ongelmia? En oikein ymmärrä ajatusta.

Eli omassa tekemisessä ei ollut mitään huomautettavaa. Okei. Omituinen mies sulla kun tarvitsee sivusuhteen vaikka puoliso on täydellinen. Tossa tapauksessa mies on jo hullu.

Kiva että joku miesoletettukin on sitä mieltä, että kaikki pettäjät ja maksullisissa kävijät ovat hulluja. Itse olenkin aina ollut tätä mieltä

Vierailija kirjoitti:

Katse peiliin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan Suomessa yhtään onnellista avioliittoa, jossa on mies ja nainen olisivat tyytyväisiä valintoihinsa?

On, mutta emme leveile niistä täällä. Kukaan ei kuitenkaan usko asiaa todeksi. Naureskelemme vaan paskoissa suhteissä lusivien elämää ja kohtaloa.

Naisille onkin tyypillistä että nautitte toisten epäonnesta

Mulla on kyllä munat.

ok Kaisa

Juuri sun kaltaiset nihilistien takia en täällä paljoa omasta loistavasta suhteestani jaksa kertoilla. Naureskelen vaan sun kaltaisille lapsille ja lapsellisille kommenteille.

Mies loitavassa parisuhteessa nauramassa toisten epäonnelle lauantaina aamusta alkaen...

checks out

Kyse ei ole mistään epäonnesta vaan vituiksi menneestä kumppanin valinnasta.

Siinä on iso ero. Lisäksi mä olen lopettanut suhteet jotka ei ole toimineet enkä jäänyt roikkumaan niihin. Ja onneksi olen tehnyt näin.

Sä taidat vielä jatkaa sitä epäonnista suhdettasi?

Mikä on yhdistävä tekijä kaikissa epäonnistuneissa parisuhteissasi?

Aivan oikein, sinä.

Noinhan miesvihaajat haluavat yleistää kun pitää mennä henkilöön eikä välitetä puhua aiheesta.

Onko termi juurisyy tuttu? Miksi ko. mies "epäonnistuu" parisuhteessaan? Johtuuko se sukupuolesta vai siitä, ettei toinen osapuoli ole täysin sopiva hänelle?

Vain te naiset jotka väkisin jatkatte suhteessa, porsitte, tavoitteena muuttaa mies (kyllä se tasoittuu kun saan kolmannen lapsen vaikka toinen ei tainnut olla hänen)... vain te olette oikeasti epäonnistuneita.

Ja voi että teitä riittää.

Ja samaan aikaan toisaalla naisia syytetään itsekkyydestä, miesten kiduttamisesta ja kansanpetturuudesta, kun he eivät halua parisuhteisiin ja tehdä lapsia näille mieslapsille, ottavat eron ja elävät omaa elämäänsä ilman kiviriippaa riesanaan. Kuolemme kuulemma sukupuuttoon ja kuka nyt maksaa meidän eläkkeet, naisten vika kaikki. 😟